Isoja muutoksia varusmiespalvelukseen – everstiluutnantti: Alokasajan ”miehuuskoe” jää pois

Julkaistu:

Puolustusvoimat suunnittelee suuria muutoksia varusmiesten koulutukseen.
Kovin rääkki jää pois aloitusjakson aikana. Koulutus on suunniteltu niin, että kuuden viikon aloitusjakso on fyysisesti ja henkisesti kevyempi kuin vanhassa mallissa.

– Lähdetään siitä, että siviilistä sotilaaksi muuttuminen ei olisi enää niin iso kynnys, everstiluutnantti Markku Jämsä puolustusvoimien koulutusosastolta kuvaa muutosta.

Jämsä kertoo, että uudessa mallissa ei ole aiemmin peruskoulutuskaudella olevia rasittavia marsseja lainkaan. Etenkin täysvarustuksessa suoritettua marssia on kutsuttu inttislangissa miehuuskokeeksi.

– Niistä marsseista on aloitusjaksolla ollut monta nimeä. On kypärämarssia, alokasmarssia, valamarssia ja muuta vastaava. Ne ovat olleet aika rasittavia kyllä.
Rasittavat marssit täydessä varustuksessa ovat Jämsän mukaan johtaneet marssimurtumiin ja muihin särkymisiin. Kova rääkki on lisännyt myös keskeytyksiä. Keskeytyksiä on yli 10 prosenttia varusmiehistä.

Uuteen koulutukseen kuuluu Jämsän mukaan edelleen fyysisen koulutuksen elementtejä. Armeijalla on taistelijan keho -niminen ohjelma.

– Valtaosa koulutuksesta tapahtuu ulkona. On kuntopiiriä, on esimerkiksi sotilaspainia.

Jämsä sanoo, että uudessa mallissa liikuntakoulutus jakautuu nykyistä tasaisemmin. Ei ole yhtä rasittavaa rykäisyä. Liikuntakoulutusta on viikon aikana kolme kappaletta. Yksi harjoite kestää kahdesta kolmeen tuntia.

– Eli varsinaista liikuntakoulutusta on noin 6-10 tuntia viikossa.

Jämsän mukaan alussa lähdetään maltillisesti. Kovempi rääkki on edessä kuuden viikon jälkeen.

– Kuusi viikkoa kun on oltu aloitusjaksoa, sitten alkaa selkeästi rasittavampaa. Tulee selkeä tasomuutos ja kuormittavuutta enemmän.

Varusmiesliitto suhtautuu myönteisesti

Varusmiesliitto suhtautuu myönteisesti puolustusvoimien suunnitelmiin keventää varusmieskoulutuksen aloitusjaksoa.

Kovin rääkki jää pois alussa. Ei tarvitse lähteä juoksemaan tai pitkille marsseille täydessä varustuksessa.

– Lähdetään kevyemmillä varusteilla liikkeelle. Pikku hiljaa lisätään varustusta ja kilometrejä, Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula kehuu muutosta.

Pajula pitää muutosta hyvänä asiana.

– Marssit ja ryömimiset kuuluvat armeijaan, mutta tarvitseeko niiden tulla heti ensimmäisten viikkojen aikana.

Pajulan mielestä nykyisin liian iso prosentti varusmiehistä lopettaa ensimmäisen kuukauden aikana. He keskeyttävät heikon kunnon takia.

Varusmiehet ajattelevat, etteivät he pysy rääkissä mukana.

– Jos ensimmäiset marssit ovat liian rankkoja eikä ole ehtinyt yhtään lämmittelemään, sitten lähtee pois. Siinä menetetään paljon myös Puolustusvoimien näkökulmasta.

Pajula arvioi, että kun alussa ei lähdetä liikkeelle liian kovalta tasolta, varusmiehet pysyvät mukana koulutuksessa. Seuraavien viikkojen aikana kaikkien kunto saadaan nostettua tietylle tasolle.

Pajula sanoo, ettei keskeyttäminen ole varusmiehenkään kannalta mukava asia.
Pajula muistelee omaa varusmiespalvelustaan Santahaminassa. Hän kotiutui viime kesänä. Kunto nousi merkittävästi varusmiespalveluksen aikana.

Pajula toivookin, ettei kukaan tippuisi armeijasta heikomman lähtökunnon takia.

– Yleensä ne, jotka tippuvat, ovat niitä, jotka kaikista eniten tarvitsevat kuntokuuria.


Varusmieskoulutuksen muutokset liittyvät puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmaan.

Koulutus tuo armeijaan muun muassa virtuaaliympäristöt. Sosiaalisessa mediassa koulutusohjelma on herättänyt erilaista keskustelua.

Jotkut kommentoivat, miten nykyiset varusmiehet ovat digisotilaita ja sisätiloissa viihtyviä kännykän näprääjiä. Ennen kuntoiltiin, oltiin ulkona joka päivä, kestettiin kovaa rääkkiä.

– Ymmärrän nostalgiafiiliksen, että armeijan kuuluu olla fyysistä. Niin se varmasti on myös tulevaisuudessa, mutta ei silti tarvitse tippua heti alussa kyydistä, koska on niin fyysistä, Pajula sanoo.

Ensimmäisen marssin ei Pajulan mielestä pidä olla se, jolla yritetään pudottaa porukkaa.

– Nostalgiahaikailijoille sanoisi, että päästään samalle tasolle ja yhtä pitkille marsseille, mutta se tulee rauhallisesti. Mukana pysyvät ne, jotka armeijaan tullessaan eivät ole vielä huippukunnossa.

Pajula pitää myönteisenä myös uusia opetusmenetelmiä.

Hän pitää fiksuna virtuaaliympäristöjen tuloa esimerkiksi ampumaharjoituksiin. Se tehostaa ja nopeuttaa koulutusta.

– Onhan se fiksua, että pystyy harjoittelemaan virtuaalisesti. Sitten kun ensimmäisen kerran menee ampumaradalle, tietää suurin piirtein, mitä pitää tehdä.

– Oppii paremmin ampumaan, sehän on se tavoite. Saadaan mahdollisimman hyviä taistelijoita.

Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmaan liittyy julkisuudessa paljon keskustelua herättänyt pussilounaskokeilu. Varusmiesliitto sai pussilounaasta paljon palautetta.

Pajulan mukaan pussilounas ei toimi kaikissa oloissa.

– Vaikka on sama kalorimäärä. Mutta jos on 25 astetta pakkasta, pitää ottaa hanskat pois ja sekoittaa jauhetta veteen, jotta saa energian ja jaksaa, se ei selkeästi toiminut.
Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmasta kertoi lauantaina Helsingin Sanomat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt