Mies väitti väistäneensä hirveä ja törmänneensä autolla puuhun – vakuutusyhtiön tutkinta paljasti kirveellä olleen osuutta asiaan

Julkaistu:

Rikos
Todisteet paljastivat miehen ajaneen juoksuvauhdilla kolmesti päin mäntyä, jonka jälkeen hän oli hakannut kirveellä tai vasaralla Toyotansa tuulilasia.
32-vuotiaan miehen vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle kesällä 2016 kertoi kutakuinkin seuraavaa:

Hän oli ajamassa autoa Hämeen valtatiellä Loimaalla, kun tielle oli yllättäen ilmestynyt hirvi tai mahdollisesti peura. Väistäessään eläintä hän oli ajautunut ulos tieltä ja päin puita noin 80 kilometrin tuntivauhdista.

Hänellä oli kyydissään kaksi matkustajaa, joista toinen löi päänsä rajusti päin tuulilasia.

Miehelle maksettiin vakuutuskorvauksena Toyotasta runsaat 13 000 euroa, mutta Autovahinkokeskuksen ja vakuutusyhtiön tutkinnoissa haistettiin palaneen käryä.

Juoksuvauhdilla puuta päin

Autovahinkokeskuksella kolaritutkimusta teki kokenut sähköinsinööri.

Vaikka tutkimusjärjestelmissä on omat heikkoutensa ja rajoituksensa, auton tapahtumatallenteet eivät millään muotoa tukeneet miehen kertomusta onnettomuudesta.

Ensinnäkin, tallenteiden perusteella oli tapahtunut kolme etutörmäystä.

Toiseksi, törmäykset eivät olleet tapahtuneet 80 kilometrin tuntivauhdista, vaan vauhti oli ensimmäisen törmäyksen hetkellä hidastunut 12 kilometrin tuntinopeuteen, juoksuvauhtiin. Kahden muun etutörmäyksen törmäysnopeudet olivat 14 ja 22 kilometriä tunnissa.

Hän havaitsi myös, etteivät tuulilasin vauriot sopineet kuvaukseen siitä, että joku olisi iskenyt siihen päänsä.

Jäljet näyttivät pikemminkin kirveen aikaansaannoksilta.

Vakuutustutkija todistajana

Kun tapaus eteni oikeuteen, todistajana kuultiin lisäksi vakuutustutkijaa.

Hänen havaintonsa törmäysjäljistä olivat samansuuntaiset kuin Autovahinkokeskuksella.

Vakuutustutkija kävi myös onnettomuuspaikalla, noin puolentoista kilometrin pituisella tieosuudella Loimaalla.

Paikalla kohosi kaksi mäntyä ja kaksi kuusta, ja irronneista autonosista ja jäljistä päätellen siellä oli törmätty vain yhteen puuhun – ei puihin.

Tutkija kertoi nähneensä uransa aikana aiemminkin tahallaan rikottuja tuulilaseja, ja tässä tapauksessa kyse oli selkeästi sellaisesta. Tuulilasia oli lyöty sisältä päin kahdesti jollakin terävällä esineellä, vasaralla tai muulla sen tapaisella.

”Sen sijaan paikka on hyvä...”

Kaiken kaikkiaan vaikutti siltä, että mies oli ajanut Toyotansa hitaasti päin puuta, sitten peruuttanut ja toistanut saman vielä kahdesti.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätyi jutussa asiantuntijoiden kannalle.

Käräjäoikeus perusteli, että valokuvien perusteella tien varressa ei ollut muita puita, joten todennäköisyys suistua tieltä ja osua puuhun juuri siinä kohtaa on hyvin vähäinen.

– Sen sijaan paikka on hyvä, mikäli tarkoituksena on ajaa useita kertoja päin puuta hiljaisella nopeudella, siinä kohdassa eivät muut tiellä kulkijat pääse tulemaan yllättäen paikalle.

32-vuotiaalla miehellä oli todistajinaan oikeudessa kyydissään olleet henkilöt. Heidän todistuksilleen ei annettu käräjäoikeudessa painoarvoa, sillä todistajat olivat miehen ystäviä ja heidän kertomuksensa vaikuttivat ylimalkaisuudessaan sepitetyiltä.

Mies tuomittiin törkeästä petoksesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan saamansa vakuutuskorvaukset takaisin.

Mies valitti asiasta ja vaati Turun hovioikeudessa syytteiden hylkäämistä. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden antamaa tuomiota.