Kai Mykkänen kertoo nyt puheluistaan Peter Fryckmanin ja Hjallis Harkimon kanssa – ”Hän kertoi, että on kontakti irakilaiseen kenraaliin”

Julkaistu:

Helsingin Sanomat kertoi tänään Irakin armeijan ex-kenraalin Saad al-Obaidin ja liikemies Peter Fryckmanin erikoisesta liikeideasta, jota he yrittivät kaupata kansanedustaja Hjallis Harkimon avulla suomalaisministereille vuonna 2017.
Sopimuksessa Irakin valtio hankkisi ruotsalaisyritys Defense Equipment Swedeniltä 100 miljoonalla eurolla turvakontteja, jotka maksaisi Suomen valtio. Vastineeksi Irak ottaisi kansalaisiaan takaisin, kertoo HS.


Liikeidea poikkeaa normaalin viranomaistoiminnan malleista.

Miksi Suomi ostaisi Irakille turvakontteja sadalla miljoonalla? Miksi kontit ostettaisiin Ruotsista? Miksi ruotsalaisyrityksen liikevaihto on vain 200 000 euroa? Miksi Irakin ex-kenraali ja Fryckman ovat hieromassa kauppoja?

Suomeen oli tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa edellisenä vuotena, pääosin Irakista, ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautus Irakiin alkoi olla jo hankalaa.

Harkimo (silloin kok, nyt liik) sanoi HS:lle, että hänen tehtävänään oli vain järjestää Fryckmanille ja ex-kenraalille tapaamisia suomalaisministereiden kanssa eikä hän tiennyt kauppojen sisällöstä. Motiivikseen Harkimo kuitenkin mainitsi irakilaisten palautusten vauhdittamisen.

– Minusta tämä on ihan sairaan tärkeä asia, että Suomi saa palautussopimuksen. Se minua on hämmästyttänyt, että kuinka vähän tämä palauttamisen edistäminen on kiinnostanut suomalaisia, Harkimo sanoi HS:ssa.


Harkimo ei halunnut kommentoida IS:lle mitään ja vastata lisäkysymyksiin.

– Sanoin kaikki Hesarille, normaalisti auliisti vastaileva Harkimo vastasi IS:n useisiin yhteydenottopyyntöihin.

Harkimo oli 2016 lähestynyt silloista sisäministeri Paula Risikkoa (kok), joka ei vastannut Harkimon yhteydenottopyyntöihin. HS:n mukaan Harkimo soitti 2017 ulkoministeri Timo Soinille (sin), minkä jälkeen ulkoministeriö alkoi selvittää ex-kenraalin taustoja ja virkamiehet pitivät tätä ”epämääräisenä bulvaanina”. Soinin kabinetti ohjasi Harkimon sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) pakeille. Mykkäsen muistikuvien mukaan Fryckman soitti kerran, Harkimo 2–3 kertaa.

Mykkänen kiistää, että keskusteluissa olisi puhuttu sanaakaan konttikaupoista ja niiden kytkemisestä irakilaisten turvapaikanhakijoiden palautukseen.

Kertoiko Harkimo teille kuvion, mistä ehdotuksessa oli kyse?

– Hän kertoi, että on kontakti irakilaiseen kenraaliin, jolla olisi vaikutusvaltaa Irakissa siihen, miten he suhtautuvat laittomasti maassa olevien takaisin ottoon. Ja että heitä kiinnostaa sitten yhteistyö Irakin turvallisuuskapasiteetin kehittämisessä.

– Pyysin, että virkamiehille voi laittaa tarkempaa tietoa. Niitä tietoja ei ole minulle esitelty, koska ei ole ollut perusteita edes katsoa, että tässä olisi niiden pohjalta etenemistä, Mykkänen vastasi.


Tuliko puheeksi, että Suomen pitäisi ostaa turvakontteja ruotsalaiselta yritykseltä?

– En muista, että olisi puhuttu ruotsalaisesta firmasta yhtään mitään.

Mistä Fryckmanin kanssa keskustelitte?

– Näistä samoista asioista. En pysty tarkkaan sanomaan, mikä on tullut Fryckmanin tai Harkimon puhelussa, niistä on yli vuosi aikaa. Pyysin olemaan yhteydessä virkamiehiin, otin tiedon vastaan ja asia ei ole aiheuttanut toimenpiteitä.

Keskustelussa ei ollut mitään puheita, että pitäisi ostaa jotain tavaroita?

– Ei ole ollut ostamisesta puhetta vaan yhteistyöstä Irakin turvallisuuskoneiston rakentamisessa, jota teemme koko ajan. Meillä on siellä nytkin viisi poliisikouluttajaa.

Oliko teillä tietoa, kuka oli irakilainen kontakti?

– Kenraalin nimi mainittiin minulle. Emme lähteneet mitään taustaselvityksiä tekemään. Se tulisi kyseeseen, jos harkitsisimme yhteistyötä hänen kauttaan. Tällaista emme harkinneet. Käymme keskustelut Irakin hallituksen kanssa.

Missään vaiheessa ei soinut hälytyskellot? Kenraalin tarkistuksen olisi voinut tehdä etukäteen ja Fryckman on tuomittu talousrikoksista. Suomessa pääsee kuka tahansa ministerin puheille?

– Suomessa pitää olla matala kynnys keskustella, jos on tahoja, jotka haluavat kertoa mielestään relevantteja asioita. Keskustelun perusteella tehtävät johtopäätökset ovat sitten eri juttu.

– On siis toinen asia, jos rupeaisimme miettimään, onko tässä jotain, mitä meidän pitäisi oikeasti harkita. Silloin tietysti katsotaan henkilöiden ja firmojen taustat. Suomessa tällaiset hankkeet aina kilpailutetaan. Korostin, että käymme neuvotteluja vain Irakin hallituksen kanssa.

Kerrottiinko teille sanallakaan, että turvakontteja Ruotsista ostamalla Irak suostuisi ottamaan vastaan Suomesta palautettavia turvapaikanhakijoita?

– Ei varmasti näin suoraviivaista ratkaisua kukaan ole edes ajatellutkaan. Se, mistä on puhuttu, on turvallisuusalan yhteistyö. Teemme sitä joka tapauksessa, ja ehdotus liittyi siis siihen, että tämä kenraali pystyisi välittämään. Siinä ei ollut sellaista lankaa, että meidän olisi edes tarvinnut lähteä harkitsemaan, Mykkänen vastasi.

Suomessa on tuhansia irakilaisia turvapaikanhakijoita, joita ei ole palautettu kotimaahansa.

Irak suostuu ottamaan vastaan vain vapaaehtoisesti palaavia, rikoksesta tuomittuja ja niitä irakilaisia, joilla on henkilöllisyyspaperit.

Missä mennään tuhansien paperittomien irakilaisten palauttamisessa?

– Neuvotteluja käydään koko ajan hallintojen välillä. Ulkoministeri on tavannut useamman kerran vastinpariaan, ja olemme Irakin hallinnon kanssa koko ajan keskusteluissa. Kyllä palautuksia tehdään. On totta, että tarvitsisimme selkeämmän sopimuksen ja menettelyn sille, että Irak noudattaisi kansainvälisiä periaatteita ja ottaisi sellaisia takaisin, jotka ovat laittomasti Suomessa, Mykkänen sanoi.

Jos meillä on 5 000 irakilaista, jotka eivät vapaaehtoisesti suostu palaamaan ja Irak ei heitä suostu ottamaan vastaan - onko tähän mitään ratkaisua?

– Viime torstaina keskustelin eurooppalaisten kollegojeni kanssa, joilla on sama kysymys, erityiseksi Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa on irakilaisia. Olemme vedonneet EU:n ulkoasiankomissaariin, että Irakin ja EU:n kumppanuussopimuksessa oleva optio palautusasiakirjan laatimiseksi nyt käytettäisiin. EU rahoittaa Irakin miljardeilla vuodessa, teemme isosti kauppaa. Kyllä siihen kumppanuuteen liittyy myös Irakin vastavuoroisuus heidän kansalaistensa takaisin otossa.

Miten epätoivoinen tämä tilanne on?

– Ei tässä epätoivoa ole. Tämä huolettaa ympäri Eurooppaa. Palautusyhteistyötä tehdään eri maiden kanssa. Olennaista on edetä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka nähdään riskitekijöinä Suomessa, ja tämän osalta Irakin viranomaiset tekevät yhteistyötä.

Mitä epätoivosta kielii se, että olette ollut kerran yhteydessä Fryckmaniin ja kahdesti Harkimoon?

– Ei kerro epätoivosta laisinkaan. Pyrin vastaamaan minulle jätettyihin soittopyyntöihin. Jos joku tarjoaa tiedonjyvästä, se kannattaa katsoa palapeliin liitettäväksi. Olen korostanut kaikille osapuolille kaikissa keskusteluissa, että Suomi keskustelee ja neuvottelee vain kulloisenkin virallisen hallinnon kanssa. Harkimon ja Fryckmanin ehdotukset eivät ole aiheuttaneet meillä mitään toimenpiteitä, olemme ottaneet tiedon vastaan, Mykkänen vastasi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt