Kiertävä lähettiläs: Palautus­sopimus Irakin kanssa vasta pitkän ajan tavoite – ”Asiat eivät ratkea sormia napsauttamalla”

Julkaistu:

Irakissa toimivan kiertävän lähettilään Päivi Laineen mukaan vaikeat kysymykset voivat aiheuttaa turhautumista, jos ulko- ja sisäministeriöt painottavat asioita hyvin eri tavalla.
Suomen virallisena edustajana Irakissa toimivan kiertävän lähettilään Päivi Laineen mukaan irakilaiset eivät ole hänen kuullensa koskaan esittäneet, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden irakilaisten vastentahtoiset palautukset kotimaahan olisivat jollain tapaa kaupanteon kohteena.

Laine viittaa Helsingin Sanomien tämänpäiväiseen artikkeliin, jonka mukaan liikemies Peter Fryckman ja irakilainen kenraali Saad al-Obaidi ovat yrittäneet tehdä Suomen viranomaisten kanssa sopimusta, jonka avulla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita irakilaisia pystyttäisiin palauttamaan Irakiin.

Vastineeksi Irak hankkisi ruotsalaisyritykseltä terrorismin torjuntaan tarkoitettuja turvakontteja, jotka maksaisi Suomen valtio. HS:n mukaan järjestely olisi maksanut Suomelle yli 100 miljoonaa euroa.

Lue myös: Tällainen on mysteeriyhtiö Irak-junailun takana – hallituksen puheenjohtaja mukana kahdessa sukellusvenekohussa

IS:lle vahvistetaan, että ulkoministeriöön tuli aikanaan pyyntö ”ylemmältä taholta” selvittää kyseisen irakilaiskenraalin taustoja. Ministeriö ei kuitenkaan löytänyt mitään viitettä siitä, että al-Obaidi olisi erityisen merkittävä henkilö Irakin hallinnossa.

Ulkoministeriön mukaan vastaavia asioita pitäisi hoitaa normaalien viranomaisväylien kautta. Tästä huolimatta asia ohjattiin HS:n mukaan ulkoministeriöstä eteenpäin sisäministeriöön.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) oli HS:n mukaan kiinnostunut ottamaan asiasta tietoa vastaan. Sopimus ei kuitenkaan toteutunut.

Suomen ja Irakin väliset neuvottelut kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palautuksia koskevasta sopimuksesta jatkuvat tällä hetkellä jo neljättä vuotta.

Irak on ollut tähän asti valmis vastaanottamaan vain vapaaehtoisesti palaavia ja rikoksesta tuomittuja kansalaisiaan sekä sellaisia kansalaisiaan, joilta löytyy henkilöllisyyspaperit.

Viime syksystä lähtien kielteisen päätöksen saaneiden palautukset Irakiin ovat olleet käytännössä kokonaan jäissä, ja Suomen viranomaiset ovatkin olleet huolissaan paperittomien määrän kasvusta.

HS:n juttu kuvaakin hyvin sitä, kuinka epätoivoisesti ongelmaa yritetään selvittää ja miten Suomi on pyrkinyt kääntämään kaikki ulottuvilla olevat kivet sen ratkaisemiseksi.

Päivi Laine muistuttaa, että palautuksissa ei ole kyse vain Suomesta, vaan myös monet muut EU-maat ja Yhdysvallat pyrkivät palauttamaan Irakin kansalaisia takaisin kotimaahansa. Ratkaisua on yritetty löytää myös EU:n tasolla, toistaiseksi laihoin tuloksin.

Myös Suomen hallitus linjasi tammikuussa pyrkivänsä saamaan EU-komissiota tehostamaan palautuksia Irakiin.

Erityisesti käyntiin olisi Suomen mukaan saatava Irakin ja EU:n yhteistyösopimuksessa optiona mainitun vastaanottosopimuksen neuvotteleminen, mitä ei ole tietoisesti tapahtunut.

Tämä tapahtuisi vetoamalla EU:n ulkosuhteiden korkeaan edustajaan Federika Mogheriniin, ja vipuvarsi tässä olisi sisäministeriön mukaan lähinnä ulkoministeriöllä.

HS:n artikkelissa kuvataankin sisäministeriön ja ulkoministeriön näkemyseroja ja välien kiristymistä palautussopimukseen liittyen.

Sopimuksista neuvottelu on lähtökohtaisesti sisäministeriön vastuulla ja ulkoministeriön avustaa asiassa esimerkiksi luomalla suhteita ulkomaiden viranomaisiin.

HS:n haastattelemien sisäministeriön virkamiesten mukaan ulkoministeriötä vaivaa kuitenkin sinisilmäisyys, eikä se ”suhtaudu palautuksiin niiden vaatimalla tarmolla”.

Suomen suora tuki Irakille linjataan ulkoministeriössä ja EU:n miljardien eurojen vuosittainen tuki sovitaan EU:n ulkoministeriöiden mandaatilla. Sisäministeriön kanta on se, että tästä tuesta olisi puhuttava samassa yhteydessä palautusten kanssa. Tässäkin kuskina olisi sen mukaan ulkoministeriö.

Ulkoministeriön mukaan sisäministeriössä taas ei ymmärretä asian monimutkaisuutta.

Ensinnäkin ulkoministeriön kannalta on tärkeää luoda Irakin kanssa normaalit ja hyvät suhteet, minkä jälkeen myös vaikeista kysymyksistä on helpompi keskustella. Asiat eivät Päivi Laineen mukaan ratkea sormia napsauttamalla.

– Vaikeissa kysymyksissä voi tulla turhautumista, jos toinen ministeriö painottaa asioita eri tavalla. Mutta ainoa mitä voimme tehdä on neuvotella, ja se ei aina käy nopeasti. Kansainvälisessä politiikassa tilanne on usein se, että ratkaisua etsitään pitkään. Ei siinä sinänsä ole mitään outoa, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että Irak on osittain vielä konfliktien runtelema maa, jossa on lähes kaksi miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Poliittinen tilanne on herkkä, uuden hallituksen nimitykset kesken eikä jälleenrakennus ole edennyt.

– Irakin hallitus katsoo, että vastentahtoisesti palautetut ihmiset vaikeuttavat tilannetta edelleen. Palaajille pitäisi pystyä tarjoamaan työtä, josta saisi sellaista palkkaa, että voisi elättää perheen ja lapset pääsisivät kouluun.

Palautussopimuksen saavuttaminen on Laineen mukaan vasta pitkän ajan tavoite.

Irak on itse toivonut panostamista vapaaehtoiseen paluuseen. Maahanmuuttovirasto tarjoaa jo tällä hetkellä vapaaehtoisille palaajille porkkanana joko tietynsuuruista paluurahaa tai hyödykepakettia.

Nyt tärkeintä olisikin Laineen mukaan rakentaa toimiva järjestelmä, jolla kielteisen päätöksen saaneet ihmiset saataisiin palaamaan.

IS pyysi kommenttia myös sisäministeriön entiseltä kansliapäälliköltä Päivi Nergiltä ja sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtajalta Jorma Vuoriolta. Kumpikaan ei tahtonut kommentoida aihetta.