Käräjäoikeuden tuomari kiistää syyllistyneensä rikokseen – syyttäjä vaatii sakkorangaistusta Axl Smith -tuomioon jääneiden uhrien nimien takia

Julkaistu:

Syyttäjän mukaan henkilöllisyyksien paljastuminen arkaluonteisessa asiassa aiheutti uhreille kärsimystä.
Helsingin käräjäoikeuden tuomari kiistää syyllistyneensä virkarikokseen, selviää hänen kirjallisesta vastauksestaan. Syyttäjä vaatii tuomarille sakkorangaistusta tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta Axl Smithin salakatselujutun vuoksi.

Tuomarin epäillään toimittaneen huolimattomuuttaan tiedotusvälineille tuomiosta kappaleen, johon sisältyi salattuja uhrien nimiä. Samainen tuomari oli itse tehnyt päätöksen siitä, että Smithille langetetusta kirjallisesta tuomiosta salataan rikoksen uhrien henkilöllisyys ja seikat, joiden perusteella henkilöllisyyden voisi selvittää.

Tuomari Maritta Pakarinen oli tehnyt salauksen yhteistyössä käräjäsihteerin kanssa, mutta kertoo itse ottavansa kaiken vastuun virheestään.

Hänen puolustusasianajajansa Jussi Sarvikivi kertoo Pakarisen kirjallisessa vastauksessa, että kyse on ollut inhimillisestä virheestä. Sarvikiven mukaan Pakarinen on pyrkinyt toimimaan oikein ja kyseessä on ollut tapaturma.

– Päämieheni viaksi jää siis se, että hän ei ole huomannut muutamaa kohtaa yli 150-sivuisessa tuomiossa, jotka vielä olisi tullut salata. Sen sijaan hän ei teonkuvauksessa kuvatulla tavalla ole päättänyt siitä, että tuomio toimitetaan tiedotusvälineille, saati siitä, kuinka laajalle joukolle tuomio toimitetaan, Sarvikivi perustelee.

Kirjallisessa vastauksessa todetaan, että kysymys on kaikkien asianosaisten kannalta hyvin ikävästä tapahtumasta.

– Päämieheni voi hyvin uskoa, että asianomistajat ovat kokeneet tilanteen raskaana. Päämieheni itse on ottanut asian niin ikään erittäin raskaasti. Hän on tehnyt kaikkensa virheen korjaamiseksi ja lisäksi ollut yhteydessä asianomistajien silloisiin avustajiin ja osin myös suoraan asianomistajiin, tarjoten myös mahdollisuutta henkilökohtaisesti keskustella asiasta.

Tuomari myös kiistää vahingonkorvausvastuunsa. Hänen kirjallisessa vastauksessaan todetaan, että jos hänet tuomitaan korvauksiin, on korvaukset tuomittava yhteisvastuullisesti tuomarille ja valtiolle, ja ne on perittävä ensisijaisesti valtiolta.

”Tietojen paljastuminen on ollut omiaan vaarantamaan luottamusta”

Syyttäjä on samaa mieltä siitä, että tuomarin teko oli tahaton ja johtui siitä, että Pakarinen ei huomannut julkisuuteen toimitetun tuomion sisältävän salassa pidettäviä tietoja. Syyttäjän mukaan teko ei ollut vähäinen.

– Pakarisen teossa erityisen arkaluonteiset salassa pidettävät tiedot on peruuttamattomasti paljastettu suurelle joukolle tiedotusvälineiden edustajia jutussa, joka on kiinnostanut laajalti yleisöä.

Tietojen paljastuminen myös aiheutti syyttäjän mukaan uhreille henkistä haittaa ja kärsimystä.

– Pakarisen menettely on voinut varsin huomattavassa määrin loukata sekä vaarantaa yksityistä etua ja tietojen paljastaminen on ollut omiaan vaarantamaan luottamusta viranomaisen toimintaan yleisestikin, syyttäjä kirjoittaa haastehakemuksessaan.

Yhteensä seitsemän Smithin uhria on jutussa asianomistajina.

Hovioikeus tuomitsi marraskuussa 2017 Smithin käräjäoikeuden tavoin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Smith tuomittiin 30 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta sekä kahdesta yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Uhreja oli yhteensä 29.

STT kertoo tuomarin nimen jo syytevaiheessa hänen yhteiskunnallisen asemansa takia ja sekaantumisvaaran välttämiseksi.