Jussi Niinistö arvostelee SS-selvitystä: ”Syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan”

rac

Julkaistu:

Valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys suomalaisten SS-vapaaehtoisten osallisuudesta julmuuksiin saa kovaa kritiikkiä.
Kansallisarkisto julkaisi viime perjantaina 250-sivuisen selvityksen suomalaisten SS-miesten sotaretkestä Saksan itärintamalla toisen maailmansodan keskivaiheessa.

Selvitys päätyi lopputulokseen, jonka mukaan on ”hyvin todennäköistä”, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset ”osallistuivat SS-Divisioona Wikingin eri yksiköiden suorittamiin surmaamisiin ja väkivaltaisuuksiin niin juutalaisia kuin siviilejä ja sotavankejakin kohtaan vuosina 1941–1942”.

IS julkaisee tässä jutussa otteen Finlandia-uutiskatsauksesta kesäkuulta 1943. Katsaus kertoi SS-pataljoonan kotiinpaluusta Hangon satamaan ja virallisesta paluujuhlasta, joka järjestettiin Pyynikin kentällä Tampereella. Juhlapuhujana olivat SS-divisioona Wikingin komentaja Felix Steiner ja kenraaliluutnantti Lauri Malmberg.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan on epäoikeudenmukaista, että SS-vapaaehtoisten päälle heitetään ”epäilyksen varjo ilman todisteita”.

– Nyt julkaistussa selvityksessä suomalaisista SS-vapaaehtoisista ei käsitykseni mukaan esitetä yhtään uutta todistetta, että suomalaiset olisivat syyllistyneet sotarikoksiin taikka osallistuneet juutalaisvainoihin, kirjoittaa Niinistö blogissaan.

Niinistö vetoaa juridiikkaan.

– Oikeusjärjestelmässä noudatetaan sitä periaatetta, että syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Mielestäni tämä sopii myös historiantutkimukseen, puolustusministeri kirjoittaa.

– Historiantutkijana olen toki tyytyväinen, että historiaa tutkitaan. Kaikessa tutkimuksessa on luonnollisesti pitäydyttävä todistusvoimaisissa lähteissä ja pyrittävä objektiivisuuteen.
Niinistö viittaa myös professori Timo Vihavaisen tuoreeseen blogiin, joka käsittelee SS-selvitystä. Vihavaisen mukaan ”ei voida osoittaa yhtään konkreettista tapausta, joissa nimenomaan suomalaiset olisivat toimineet kansainvälisen oikeuden vastaisissa, natsi-ideologian mukaisissa tuhoamistehtävissä”.

– Voiko tuota enää selvemmin ilmaista, Niinistö kirjoittaa.

SS-vapaaehtoiseksi lähteneen Thor-Björn Weckströmin poika Horst Weckström puolestaan kertoo IS:lle isänsä motiiveista liittyä Waffen-SS:ään näin:

– Hän ei ollut tullut SS-joukkoihin tappamaan siviilejä eikä juutalaisia. Hän lähti taistelemaan venäläisiä vastaan koska koki nämä uhkana Suomelle ja koko maailmalle, Horst Weckström kertoo sähköpostitse.

Thor-Björn Weckström oli mukana ampujana juutalaisten joukkoteloituksessa Ukrainassa heinäkuun alussa 1941. Tuolloin SS ampui 20–30 siviiliä kostoksi Westland-pataljoonan komentajan Hilmar Wäckerlen kaatumisesta sala-ampujan luotiin.

Kertomuksensa mukaan Weckström ampui tarkoituksella ohi, sillä hän ei hyväksynyt ampumisia. Hänet vapautettiin tapauksesta nostetusta syytteestä suomalaisessa tuomioistuimessa vuonna 1948.

 

Kieltäytyminenkään ei ollut mahdollista, joten isäni päätti ampua yli.

Horst Weckström kuvailee isänsä kertomusta joukkoampumisesta:

– Teloitukset tapahtuivat iltahämärissä ja uhrit joutuivat kaivamaan ensin oman hautansa. Isäni oli ryhmässä, jonka uhriksi oli valittu pitkä, noin kaksimetrinen mies. Tämä kaivoi kuoppansa ja asettui sen jälkeen rohkeasti montun eteen samalla osoittaen sormella otsaansa: ’ampukaa tähän’!

– Tämä oli isäni mielestä rohkea mies, eikä hän mitenkään olisi voinut ampua kohti. Kieltäytyminenkään ei ollut mahdollista, joten isäni päätti ampua yli.

Teloitusryhmässä oli Weckströmin mukaan yhteensä seitsemän miestä. Muut olivat saksalaisia.

– Laukausten jälkeen uhri kaatui suoraan kaivamaansa hautaan eikä osumia käyty laskemassa. Muita teloituskäskyjä isäni ei saanut.

Syksyllä 1944 solmitun välirauhan jälkeen Thor-Björn Weckström lähti vielä Saksaan pienessä suomalaisryhmässä, jonka tarkoitus oli saada SS:ltä koulutusta vakoilu- ja sabotaasitoimintaan ja järjestää Suomessa vallankaappaus, jotta Suomi pysyisi Saksan liittolaisena sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Tässä joukossa oli myös muun muassa Lauri Törni, joka oli lähtenyt SS-vapaaehtoiseksi mutta joutunut palaamaan koulutuspataljoonasta Suomeen pääsemättä rintamalle.

Sekä Weckström että Törni saivat sodan jälkeen tuomion maanpetoksesta.

Thor-Björn Weckström kuoli vuonna 2000.

– Loppuun asti hän näki painajaisia, jotka toistuivat tämän tästä. Hän avautui vasta vanhoilla päivillään jonkun verran noista kokemuksistaan, Horst Weckström kertoo.

Arpia jättivät muun muassa omiin joukkoihin kohdistuneet julmuudet.

– Matkalla Ukrainan halki tapahtui aivan järkyttäviä asioita, joista hän hieman raotti ovea. Tunnistan raportista parikin tapausta, joissa isäni on ollut läsnä. Yksi oli tuo, missä ryhmä alppijääkäreitä lähetettiin etukäteen tiedustelemaan. Nämä eivät koskaan palaneet ja kun varsinaiset pääjoukot tulivat perässä, löytyivät nämä tiedustelijat puista roikkumassa, sukuelimet irtileikattuina. Osa jopa vielä hengissä.

– Isäni kertoi, että hänen ryhmänsä piti alunperin suorittaa tämä tiedusteluretki. Hänen onnekseen toiset saivat tehtävän. Nämä venäläisten barbaariset julmuudet johtivat julmiin kostotoimenpiteisiin. Sota on raakaa ja saa ihmiset tietyissä tilanteissä käyttäytymään julmasti ja epäinhimillisesti… Ei ole maata tai armeijaa historian pitkässä juoksussa, joka ei olisi syyllistynyt tähän.

Kaikkiaan suomalaisia oli Wiking-divisioonassa 1 408. Tätä nykyä SS-vapaaehtoisia on elossa enää kahdeksan. Heidän nimiään ei ole mainittu yhteyksissä sotarikoksiin SS-selvityksen tutkijaryhmän käytettävissä olleissa lähteissä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt