Kotimaa

Ilmatieteen laitos julkaisi uuden palvelun – hyödyksi ulkoilijoille

Julkaistu:

Ilmatieteen laitos kehitti uuden jäätietopalvelun, josta selviää Itämeren kiintojään laajuus ja paksuus.
Uutta Ilmatieteen laitoksen palvelua voivat käyttää hyödyksi esimerkiksi jäällä vapaa-aikanaan liikkuvat mutta myös viranomaiset.

IS kysyi jääasiantuntijalta, mitä palvelu on jo paljastanut tästä talvesta verrattuna muihin talviin.

– Kun tarkastellaan jäätä, kaikki talvet ovat hyvin erilaisia. Vain saariston suojaisissa paikoissa jää on yleensä hyvin samantyyppistä talvesta toiseen, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Patrick Eriksson kertoo.

Hän kertoo, että ulkosaaristossa oli eroja tänä talvena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Esimerkiksi Vaasan saaristossa tuulet riepottelivat niin, että vahvaa jäätä oli aluksi vain sisäsaaristossa. Muualla oli ohutta jäätä ja hankalaa jääsohjoa. Tällaisissa paikoissa oli vaikea luistella. Vähitellen joulukuun lopulla myös ulkosaaristossa jään muodostus vankistui, hän sanoo.

Millaista jäätä ylipäätään on olemassa? Miten jäätä luokitellaan ja nimetään?

– Jäätä koskevat termit ovat hyvin vakiintuneita niillä alueilla, missä jäätä muodostuu. Esimerkiksi merenkulkijoille tuttuja termejä eri keleissä ovat päällekkäin ajautunut jää, jossa jää siis kasautuu tasaisina kerroksina toistensa päälle. Toinen monille radionkuuntelijoille tuttu termi on ahtojää, jossa jää kasautuu röykkiöinä päällekkäin. Jää voi olla myös sohjoista jäämurskaa, mikä on merenkulun kannalta hyvin vaikeakulkuista, hän kertoo.

Itämeri on osittain jään peitossa joka talvi. Kiintojäätä esiintyy talvisin Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Viron rannikoilla. Ankarina jäätalvina kiintojäätä on myös eteläisellä Itämerellä, muun muassa Tanskan salmissa.

Tästä on kyse palvelussa

Ilmatieteen laitoksen uusi BALFI-palvelu eli Baltic Sea landfast ice extent and thickness tarjoaa tietoa Itämeren kiintojään laajuudesta ja paksuudesta, kiintojäällä olevan lumen paksuudesta ja kiintojään valliutuneisuudesta.

BALFI-palvelu tarjoaa tietoa kiintojäästä esimerkiksi hiihtoa, luistelua, lumikelkkailua ja pilkkikalastusta varten. Sitä voidaan käyttää apuna tarkasteltaessa jääolosuhteiden sopivuutta jääteitä varten.

Palvelua voivat hyödyntää myös viranomaiset muun muassa jäänmurtajien ja saariston yhteysalusten ohjauksessa, pelastustehtävissä ja satamien jääolojen seuraamisessa.

Kiintojääkartat tuotetaan päivittäin Itämeren jäätalven aikana, joka alkaa yleensä marras-joulukuun vaihteessa ja loppuu toukokuussa.

Karttoihin päivitetään uusia SENTINEL-1 SAR-tutkakuvia käsittävät merialueet. Yleensä koko Itämeri katetaan uusilla SAR-tutkakuvilla yhden päivän aikana.

Kiintojääkartat kattavat koko Itämeren 500 metrin pikselikoolla. Kartat ovat samassa Mercatorin projektiossa, jota Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu käyttää tuotteissaan.

Itämeren jääolosuhteet voivat muuttua nopeasti

Kiintojääkarttojen käyttäjien pitää muistaa, että Itämeren jääolosuhteet voivat muuttua nopeasti sään tai meren tilan muutoksien vuoksi.

Kartat eivät voi ennakoida tällaisia muutoksia. Lisäksi myös muut tekijät, kuten laivaväylät, huono näkyvyys tai paksu lumipeite, saattavat vaikeuttaa tai jopa estää turvallisen liikkumisen merijäällä. Jäällä liikkujan täytyykin aina noudattaa varovaisuutta ja ohjeita.

BALFI-palvelun kartat pohjautuvat EU:n Copernicus-meritietopalvelun (Copernicus Marine Environment Monitoring Service - CMEMS) tuotteisiin, SENTINEL-1 satelliitin SAR-tutkakuviin ja Ilmatieteen laitoksen merijään termodynaamiseen malliin. BALFI-palvelu on kehitetty kokonaan Ilmatieteen laitoksella vuosina 2017–19 Mercator Ocean "CMEMS User Uptake programme" -ohjelman rahoituksella.

Palvelua ylläpidetään vähintään toukokuuhun 2021 asti. BALFI on demonstraatioluonteinen palvelu, ja sitä tullaan jatkokehittämään tarpeen mukaan.

Lähteet: Ilmatieteen laitos, BALFI-palvelu (Baltic Sea landfast ice extent and thickness) ja jäätietopalvelu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt