Kansallisarkiston selvitys: ”Hyvin todennäköistä”, että suomalaiset SS-miehet osallistuivat surmatöihin

Julkaistu: , Päivitetty:

Valtioneuvoston kanslian selvitys ei löytänyt yksityiskohtaisia tietoja suomalaisten SS-vapaaehtoisten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla vuosina 1941-1943.
Selvityksen mukaan on kuitenkin ilmeistä, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset osallistuivat ”hyvin todennäköisesti” SS-divisioona Wikingin eri yksiköiden suorittamiin surmaamisiin ja väkivaltaisuuksiin ”niin juutalaisia kuin siviilejä ja sotavankejakin kohtaan vuosina 1941–1942”.

– On kuitenkin todettava, että käytössä ollut lähdeaineisto ei anna riittävän yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten tapahtumien tarkaksi arvioimiseksi, selvityksessä todetaan.

Aineistot kertoivat Kansallisarkiston johtajan Jussi Nuortevan mukaan kiistattomasti, että suomalaiset olivat tietoisia joukkomurhista. Aineistot olivat kuitenkin hajanaisia ja niiden tutkimiseen oli käytettävissä vain vähän aikaa.

– Päiväkirjoissa kerrotaan surmaamisista ja väkivallanteoista usein peitellysti, Nuorteva sanoi.
”Päiväkirjoista ja muista asiakirjoista ei yleensä ilmene sitä, kuka toimi käskynantajana eikä liioin sitä, ketkä osallistuivat surmaamisiin tiedossa olevissa tapauksissa”, selvitys kertoo.

Tutkittavaa siis jäi vielä – selvitys ei ole tyhjentävä eikä se paljastanut varsinaista ”savuavaa asetta” suomalaisten osallisuudesta sotarikoksiin.

Sodan jälkeen suomalaisten sotaretkestä Waffen-SS:ssä pyrittiin luomaan myytti, jonka mukaan suomalaiset olisivat olleet ”erityisasemassa” SS:n sisällä ja Wiking-divisioona olisi taistellut ”puhtain asein”.

Selvityksessä käytetyt alkuperäisaineistot todistavat, että suomalaisten SS-divisioona Wiking tuki alueellaan toiminutta niin sanottua Einsatzgruppe C:tä, jonka tehtävänä oli tuhota juutalaisia ja muita natsi-Saksan ”ali-ihmisinä” pitämiä ihmisryhmiä.

– SS-divisioona Wikingin maine ei ollut keskimääräistä parempi, Nuorteva sanoi.

Selvityksen vastaanottanut valtiosihteeri Paula Lehtomäki piti selvitystä merkittävänä. Avoimuus ja muistaminen on Lehtomäen mukaan tärkeää, jotta ”eräs historian brutaaleimmista” ajanjaksoista ei toistuisi.

– Merkittävää on myös se keskustelu, jota tämäkin selvitys osaltaan tukee, Lehtomäki sanoi.

– Selvitys tullaan julkaisemaan suomeksi myöhemmin tänä vuonna.

Nuortevan mukaan Venäjän arkistosta saadut tiedot ovat erittäin kiinnostavia, Nuorteva kertoi. Niiden joukossa on muun muassa vangittujen SS-miesten kuulusteluja.

– Toivon, että tämä yhteistyö jatkuu, Nuorteva sanoi.

Artikkelia korjattu klo 16.55: Paula Lehtomäki on valtiosihteeri, ei kansliapäällikkö.