Kotimaa

rac

Stalin yritti tuhota Helsingin tuhkaksi 75 vuotta sitten: Tältä pommitettu pääkaupunki näyttäisi nykyaikana – katso pysäyttävä kuvasarja

Julkaistu: , Päivitetty:

Historia
Helmikuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä vuonna 1944 Neuvostoliiton kaukolentovoimat (ADD) iskivät Stalinin käskystä Helsinkiin.
Yhdeksää minuuttia vaille iltaseitsemän tasan 75 vuotta sitten Suomen pääkaupunki pysähtyi sireenin käskystä. Jotkut syöksyivät pommisuojiin turvaan, toiset eivät varoneet lainkaan, eikä kukaan ei osannut odottaa niin suurta vaaraa.

Siitä alkoi ensimmäinen ja tuhoisin kolmesta iskusta, joita kutsutaan Helsingin suurpommitukseksi. Ensimmäisenä pommitusyönä kuoli 103 kaupunkilaista.
  • Yllä olevalta videolta näet kuvaa pommitusten jäljistä vuodelta 1944.
Ilmavalvontakeskus (Ivak) oli saanut huolestuttavan ilmoituksen noin puolta tuntia aiemmin. Suomenlahden pohjukasta kuului lentokoneiden surinaa. Varotoimena Helsingin turvaksi ryhmitetty Ilmatorjuntarykmentti 1 käänsi kaukovalvontatutkat itään ja vain minuuttia myöhemmin Ivak käski pimentämään Helsingin.

Pian ilmatorjunta alkoi toimia. Santahaminaan sijoitettu tulenjohtotutka otti kiinni maalista ja välitti tiedot torjuntakeskukseen noin 30 kilometrin päässä olevista pommikoneista. Korkeavuorenkadun kallioluolassa viivoitin seurasi herkeämättä tutkalta tulevia etäisyystietoja.
Kun koneet olivat noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta, ensimmäiset raskaat ilmatorjuntatykit jyrähtivät. Raskaiden tykkien jälkeen taistoon yhtyivät keveät patterit.

Taistelu oli alkanut.

Ensimmäiset pommit iskeytyivät Itä-Helsinkiin kello 19.16, kello Rautatieaseman takapihalla räjähti kuusi minuuttia myöhemmin.


Iltayhdeksän aikaan pommitus alkoi hellittää ja vauriot näkyä. Noin 60 ihmistä oli kuollut tai kuolettavasti haavoittunut, puolensataa tulipaloa riehui.

Rauha oli kuitenkin vain väliaikaista ja puolen yön maissa sireenit soivat uudelleen. Alkoi uusi hyökkäys, jota kesti aamuneljään.

Ensimmäisen yön – ja koko suurpommitusten – suurin tragedia tapahtui Kruunuvuorenkadulla niin kutsutussa Alangon talossa muutamaa minuuttia vaille kolme yöllä, kun 500 kilon pommi tuli seinän läpi ja räjähti suoraan väestönsuojan päällä. Isku vaati ainakin 21 uhria.
Puolen yön aikaan alkanut toinen aalto vaati kokonaisuudessaan noin 40 ihmisen hengen. Kuolinluvut kielivät varomattomuudesta.

Suurpommitukset saivat jatkoa 16.–17. helmikuuta ja 26.–27. helmikuuta selvästi pienemmin vahingoin. Suuri osa kaupungin asukkaista oli poistunut maalle sukulaisien hoteisiin ja kaupunkiin jääneet asukkaat olivat puolestaan valmistuneet suojautumaan.


Toisessa ja kolmannessa pommituksessa kuoli yhteensä vajaa 50 ihmistä.

Miltä suurpommitusten tuhot näyttäisivät nyky-Helsingin maisemaan istutettuina? Vastauksen siihen antaa Puolustusvoimien pääesikunnassa 2010–2013 toteutettu Helsingin kahdet kasvot -projekti. Siihen otettiin mukaan kuvia sekä talvisodan että jatkosodan pommitustuhoista.


Ajatus vanhojen ja uusien kuvien yhdistämisestä syntyi taistelukameroiden suorituskykyprojektia tuolloin johtaneen yliluutnantti Tommi Kangasmaan päässä.

– Annoin varusmiehille pohdittavaksi, onko idea toteutettavissa.

Varusmiehet lähtivät kiertämään Helsinkiä ja etsimään paikkoja, joissa vanhat sota-ajan kuvat on otettu. Kun oikeat kohteet löytyivät, he perehtyivät kalustoon sekä käytettyyn tekniikkaan ja nappasivat samoilta paikoilta ja samoista kuvakulmista tuoreet kuvat.

Lue lisää: Kauhujen pellon tapahtumat eivät jättäneet Matti Nuortevaa rauhaan – näitä asioita kenenkään 15-vuotiaan ei pitäisi nähdä


Koko kuvasarja nostettiin näyttelyksi Helsingin Sanomataloon vuonna 2011 ja näyttely oli Kangasmaan mukaan jymymenestys. Kuvat julkaistiin tuolloin myös näyttävänä kokonaisuutena Helsingin Sanomissa.

– Positiivista palautetta tuli runsaasti ja monet olivat vaikuttuneita. Joillekin niistä, jotka olivat itse kokeneet sodan, kuvat olivat jopa liiankin realistisia, Kangasmaa kertoo.

Näyttelyn jälkeen valokuvataulut huutokaupattiin Lasipalatsin Laiturissa, ja niiden tuotto lahjoitettiin sotaveteraaneille.

Alkuperäiset kuvaajat: TK Hedenström, Neittamo, Sundström, Verronen

Nykypäivän Kuvaajat: Timo Onnia, Thomas Litchfield, Anssi Uusitalo, Markus Kontiainen

Kuvien muokkaukset: Markus Kontiainen, Thomas Litchfield, Anssi Uusitalo

Oikaisu juttuun. Jutussa käytetään Helsingin kahdet kasvot -näyttelyn kuvia, joita on helmikuun 1944 suurpommitusten lisäksi talvisodasta ja jatkosodan aiemmista vaiheista. Jutun aiemmissa versioissa kaikki kuvat oli virheellisesti merkitty helmikuulle 1944. Juttua ja kuvatekstejä on korjattu kauttaaltaan kello 22.20.

Helsingin suurpommitukset

  • Neuvostoliiton pommikoneet iskivät Helsinkiin talvella 1944. Pommitusten strateginen tavoite oli selvä: Suomen oli lakattava sotimasta Saksan rinnalla ja suostuttava Kremlin rauhanehtoihin.
  • Ensimmäinen hyökkäys alkoi 6. helmikuuta. Sireenit alkoivat soida ilmahälytyksen merkiksi kello 18.51. Pääkaupungin ilmatorjunta oli sodan ajan ankarimman tulikokeensa edessä, sillä hyökkäykseen osallistui 728 neuvostoliittolaista pommituskonetta. Ne pudottivat noin 280 pommia Helsingin alueelle.
  • Neuvostokoneet pommittivat Helsinkiä uudestaan seuraavan vuorokauden ensimmäisinä tunteina. Sama kaava toistui vielä kahdesti kymmenen päivän välein 16.–17. helmikuuta ja 26.–27. helmikuuta.
  • Suurpommitukset koettelivat siviilejä ja vaativat ainakin 145 ihmisen hengen.
  • Helsingin ilmatorjunta onnistui kuitenkin säästämään pääkaupungin täydelliseltä tuholta muun muassa tehokkaalla sulkutulella ja hämäystoimin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt