Jari Aarnio varoitti ruotsalaiskollegoitaan ennen Vuosaaren palkkamurhaa – nyt häntä epäillään samasta henkirikoksesta

Julkaistu:

Poliisit menivät murhan jälkeen rikospaikalle törkeän huumerikosjutun nimissä, vaikka tutkivat henkirikosta.
Vuonna 2003 poliisi alkoi tutkia poikkeuksellista rikosepäilyä – palkkamurhaa, jonka jäljet johtivat Helsingin Vuosaaresta Ruotsiin. Rikollispiireissä pyörinyt ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal oli saapunut Suomeen tapaamaan lapsuudenystäväänsä. Ryyppyillan päätteeksi hän katosi jäljettömiin.

Tutkinnan aikana poliisi otti selkävoiton ja sai murhasta nalkkiin kolme suomalaisrikollista ja murhan ruotsalaisen tilaajan. Pimentoon jäi tieto siitä, että Helsingin huumepoliisin tuolloisella päälliköllä Jari Aarniolla oli vihiä murha-aikeista ennen tekoa.

STT:n tietojen mukaan rikostutkijat ovat tänä talvena löytäneet Ruotsista muistikirjamerkinnän, jonka mukaan Aarnio varoitti ruotsalaiskollegoitaan murha-aikeista ennen kuin Ünsal saapui Suomeen ja joutui murhatuksi lokakuussa 2003.

Aarniota on viime kesästä alkaen epäilty murhasta sillä perusteella, että hän olisi poliisina tiennyt murha-aikeista ja jättänyt teon estämättä. Muistikirjamerkintä löytyi Ruotsista vasta tutkinnan loppuvaiheilla ja tuli yllätyksenä myös murhajutun nykyisille tutkijoille Suomessa.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä Jukka Haavisto ei halua kommentoida suoraan sitä, kuinka uudet tiedot Aarnion varoituksesta ruotsalaispoliiseille sopivat rikosepäilyyn murhan estämättä jättämisestä.

– Meillä on edelleen syytä epäillä, että tilanteeseen ei ole puututtu riittävästi silloin, kun murha olisi voitu estää. Yksittäisiin tietoihin en pysty ottamaan kantaa, Haavisto sanoo.

Aarnio kiisti viime kesänä asianajajansa välityksellä, että murha olisi ollut estettävissä. Tiedossa ei ollut Aarnion mukaan mitään yksittäistä seikkaa, johon poliisi olisi voinut puuttua.

Perjantaina Aarnio viestitti sähköpostilla, ettei voi kommentoida keskeneräistä esitutkintaa.

Uhri kavalsi kaverin ryöstörahat

Ünsalin loppuluisu alkoi Tukholman Arlandan vuoden 2002 suuresta rahankuljetusryöstöstä. Ünsal tiesi ryöstösaaliin sijainnista ja päätti varastaa osan saaliista kaveriltaan.

Kavalluksen jälkeen rikolliset alkoivat muun muassa uhkailla Ünsalin läheisiä. Mies vastasi aloittamalla yhteistyön poliisin kanssa.

Ünsal ehti liittyä todistajansuojeluun kaksi kertaa, kunnes erosi ohjelmasta lopullisesti. Arlandan rahankuljetusryöstäjiä ei koskaan tuomittu, vaikka Ünsal kertoi poliisille tietojaan ryöstöstä.


Kesällä 2017 Ünsalin ruotsalaiskaveri tunnusti ETC-aikakauslehdelle osallisuutensa ryöstöön vain viikkoja sen jälkeen, kun syyteoikeus teosta oli vanhentunut.

Ruotsin poliisi oli varoitellut Ünsalia ennen Suomen-matkaa, että tämän Helsingissä asuva lapsuudenystävä oli mukana murhasuunnitelmassa. Ünsal ei uskonut vihjettä ja lähti Suomeen.

Lokakuisena iltana vuonna 2003 Ünsal päätyi ryyppyreissulla jatkoille Vuosaareen asuntoon, jossa lapsuudenystävä ja kaksi jengiläistä kuristivat hänet kuoliaaksi.

Murha-asuntoon törkeällä huumerikosjutulla

Aiemmin salatuista asiakirjatiedoista käy ilmi, että henkirikostutkijat menivät viisi päivää murhan jälkeen rikospaikalle törkeän huumerikosilmoituksen nojalla.

Poliisit viipyivät asunnossa viiden päivän ajan. He keräsivät verinäytteitä ja tutkivat paikkaa ruumiskoirien avulla eli tekivät asunnossa henkirikostutkintaa.

STT:n tietojen mukaan uudestaan avatussa murhatutkinnassa on selvitelty muun muassa, miksi poliisi meni asuntoon törkeän huumerikoksen kirjauksella. Henkirikostutkinnan aloittaminen jo avatun toisen rikosilmoituksen nimikkeellä ei ole ennennäkemätöntä, mutta asiakirjatietojen perusteella poliisilla oli vähintäänkin tarkkaa vihjetietoa verityöstä ennen asunnon tutkimista.

Asunnon teknisen tutkinnan pöytäkirjasta käy ilmi, että väkivaltarikosyksikön tutkinnanjohtaja pyysi asunnon tutkimista neljä päivää murhan jälkeen. Hänen mukaansa oli syytä epäillä henkirikosta, jonka uhri on kuljetettu pois asunnosta.

Poliisi kirjasi asunnon ensimmäisenä tutkintapäivänä Ünsalin katoamisilmoituksen. Siinä epäiltiin, että tämä olisi kadonnut 15.–16. lokakuuta. Tuona yönä Ünsal murhattiin.

Ruumista ei koskaan löytynyt.

Vielä vuoden 2017 lopulla Helsingin poliisi salasi murha-asunnon teknisen tutkinnan pöytäkirjan julkisuudelta. STT valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka määräsi asiakirjan osittain julkiseksi.

Kahta Aarnion alaista epäillään virkarikoksesta

MTV kertoi taannoin, että kahta Aarnion alaista epäillään Ünsalin murhajutun uudessa tutkinnassa virkarikoksesta. STT:n tietojen mukaan kyseessä ovat huumepoliisin tutkinnanjohtaja ja tutkija törkeästä huumejutusta, joka oli merkattu murha-asunnon teknisen tutkinnan pöytäkirjaan.

Kyseinen törkeä huumerikosepäily on avattu Raimo Anderssonista, joka kuului Ünsalin murhan aikaan M.O.R.E.-jengiin ja tuomittiin Ünsalin murhasta. Helsingin poliisin STT:lle lähettämän niukan asiakirja-aineiston perusteella vain Andersson olisi ollut epäiltynä kyseisestä törkeästä huumerikoksesta, mutta jostain syystä poliisi haki samalla rikosilmoitusnumerolla luvan myös M.O.R.E.:n Keijo Vilhusen televalvontaan.


Huumepoliisit kuoppasivat murhasta epäiltyjen törkeitä huumerikosepäilyjä murhan jälkeen vuosina 2004–2005, koska huumerikosta ei ollut päätösten mukaan tapahtunut.

Andersson kuoli viime keväänä vankilomalla Vantaalla henkirikoksen uhrina.

Vilhunen on Aarnion lisäksi toinen pääepäillyistä uudessa Ünsal-tutkinnassa. Käräjäoikeus tuomitsi kaksikon loppuvuodesta 2016 muun muassa törkeistä huumerikoksista, mutta tuomio on yhä hovioikeuden puntarissa.

Valtionsyyttäjä hautasi epäilyn suojelemisesta

Viranomaiset ovat syynänneet Helsingin poliisin Vilhus-tutkintoja jo ennen Vuosaaren palkkamurhan uusinta tutkintaa. Huumepoliisi kirjasi Vilhusen epäillyksi törkeästä huumerikoksesta vuoden 2003 alussa.

Vuonna 2007 sisäministeriön virkamiehet kirjoittivat muistion, jossa toinen poliisiyksikkö epäili Helsingin huumepoliisin sabotoineen huumerikostutkintaa Vilhusesta. Yksikkö uskoi, että Helsingin huumepoliisi niin sanotusti suojamaalasi Vilhusen: kirjasi tätä koskevan rikosilmoituksen omalle yksikölleen ja suojeli tätä muiden poliisiyksikköjen huumerikostutkinnoilta.

Suojamaalaamisella poliisi tähtää rikosepäilyjen kuoppaamiseen. Se on poliisin etiikan vastaista, mutta esimerkiksi huumepoliisin on aika ajoin epäilty suojelleen konstilla vinkkimiehiään.

Vuonna 2009 silloinen valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto päätti lopettaa asian tutkimisen, kun hän sai Jari Aarniolta seikkaperäisen selvityksen asiasta. Aarnion mukaan kyseisen huumeliigan toiminta halvaantui Ünsalin murhan jälkeen, jolloin huumepoliisi lopetti tutkinnan Vilhusesta.

Koivisto kirjoitti päätöksessään, että tiedot tukevat tutkinnan lopettamisesta huolimatta epäilyjä Vilhusen ja jonkun Helsingin huumepoliisin asiattomasta suhteesta. Koivisto sanoi poliisipomojen virkarikosoikeudenkäynnissä viime joulukuussa, että oli kuullut ”taustakohinaa” Aarnion ja Vilhusen väleistä.

Osallistuiko Aarnio murha-asunnon alivuokraamiseen?

Murha-asunnossa asui teon aikaan alivuokralaisena yksi Ünsalin murhasta tuomituista. Asunnon päävuokralainen oli Saaraksi kutsuttu nainen, jonka kanssa Aarniolla on ollut käräjätuomion mukaan seksisuhde työajalla.

STT:n tietojen mukaan poliisille on kerrottu uudestaan avatun murhajutun kuulusteluissa, että Aarnio ja Vilhunen kytkeytyivät murha-asunnon alivuokraamiseen. Aarnio kommentoi asiaa STT:lle lyhyesti vuosi sitten tammikuussa.

– Sen verran voin sanoa, että minua ei tietystikään ole tarvittu näihin prosesseihin, kun kaikki osapuolet tuntevat toisensa.

Murhan jälkeen tuomitut hävittivät asunnon kalusteita. Saara yritti tivata kadonneista huonekaluista alivuokralaiselta puhelinkeskustelussa, joka tallentui poliisin kuunteluun.

Asunnossa alivuokralaisena ollut mies kertoi Saaralle, että aikoo kysyä kalusteiden korvaamisesta ”Keijolta”.

Tutkinnanjohtaja: Ei kantaa pohdintoihin

Volkan Ünsalin murhan tutkinnasta on tullut ilmi seikkoja, joihin ei löydy selitystä alkuperäisestä esitutkintapöytäkirjasta. Murhajutun poliisirikoshaaran tutkinnanjohtaja Haavisto ei halua toistaiseksi ottaa kantaa siihen, voisiko esimerkiksi epäonnistuneen poliisioperaation peittely tai jokin muu syy selittää uudet tiedot tutkinnasta.

– Tässä vaiheessa esitutkintaa en pysty ottamaan kantaa mihinkään yksittäisiin pohdintoihin. Kokonaisuutta selvitetään yhä, Haavisto sanoo.

Uuden murhatutkinnan kuulusteluissa on STT:n tietojen mukaan avautunut muun muassa kaksi murhasta tuomittua: murha-asunnossa majaillut alivuokralainen ja Raimo Andersson. Sekä Aarnio että Vilhunen kiistävät syyllistyneensä rikokseen.

Vilhunen ilmoitti asianajajansa välityksellä aiemmin STT:lle, että häntä koskevassa rikosepäilyssä on kyse perättömästä ilmiannosta.

– Jo Juice Leskinen ilmiannettiin aikoinaan perättömästi, asianajaja Markku Fredman sanoi viime toukokuussa päämiehensä puolesta.

Ünsalin murhasta tuomittu Andersson, silloinen Jaatinen, ilmiantoi lähes 30 vuotta sitten muusikko Leskisen törkeästä huumerikoksesta. Perättömän ilmiannon tarkoituksena oli muuttaa huumerikosten näyttökynnystä. Tavoitteena oli, että tekijäkumppanin ilmianto ei johtaisi automaattisesti langettavaan tuomioon.

Fredman sanoi perjantaina, ettei kommentoi esitutkinnan näyttöä. Hän pitää epätodennäköisenä, että kyseinen tutkinta lopetettaisiin missään tilanteessa ilman syyttäjän syyteharkintaa.