JSN: Ilta-Sanomille vapauttava päätös THL-paljastuksista

Julkaistu:

Julkisen sanan neuvosto on antanut Ilta-Sanomille vapauttavan päätöksen, joka liittyy printissä ja verkossa kesäkuussa 2018 julkaistuun laajaan reportaasiin THL:n rokotetutkimuksista ja -hankinnoista suomalaisille.
Julkisen sanan neuvoston mielestä Ilta-Sanomien juttukokonaisuus on hyvän journalistisen tavan mukainen.

Ilta-Sanomat julkaisi reportaasin, jossa joukko lääkäreitä kritisoi voimakaasti valtion rokotehankintoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen roolia näissä hankinnoissa. Lääkärit kritisoivat muun muassa sitä, että suomalaisille annettiin vähemmän kattavaa lääkeyhtiö GSK:n rokotetta samalla, kun lääkeyhtiö antoi THL:lle miljoonia kyseisen rokotteen tutkimiseen. Reportaasissa kerrottiin, että THL on merkittävä vallankäyttäjä valtion rokotehankinnoissa.
THL väitti kantelussaan, että Ilta-Sanomien reportaasi sisälsi useita virheitä. THL oli laatinut poikkeuksellisen pitkän kantelukirjelmän. Kantelijan mielestä Ilta-Sanomat menetteli väärin lisäksi siinä, ettei lehti oikaissut kohtia, jotka kantelijan mielestä olivat virheellisiä. Kantelija kyseenalaisti myös toimituksen lähdekritiikin.

Julkisen sanan neuvosto näki asian toisin kuin kantelija. Päätöksen mukaan Ilta-Sanomien jutussa ei ollut kantelijan väittämiä oikaistavia virheitä.

Neuvosto tarkasteli THL:n kantelua erityisesti Journalistin ohjeiden kohtien 1, 8, 12, 14 ja 20 näkökulmasta. Kohdat koskevat journalistin ensisijaista vastuuta lukijoilleen ja katselijoilleen, journalistin velvollisuutta pyrkiä totuuteen, journalistin lähdekritiikkiä, journalistin oikeutta ja velvollisuutta suojata lähteensä sekä tiedotusvälineen velvollisuutta korjata asiavirhe viipymättä.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Ilta-Sanomien reportaasin aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Neuvosto korostaa, että yksi tiedotusvälineiden keskeisistä tehtävistä on seurata ja arvioida julkista vallankäyttöä sekä siihen liittyvää rahankäyttöä silloinkin, kun kyse on joiltakin osin pelkistä epäilyistä.

Neuvoston linjaus tarkoittaa sitä, että reportaasissa esille nostetut epäilykset ovat olleet perusteltuja ja niitä on edeltänyt hyvän journalistisen tavan mukainen toimituksellinen prosessi.
Neuvoston mielestä reportaasissa on kuitenkin yksi epätarkka ilmaisu: jutussa kutsuttiin THL:n tutkijan laskelmaksi tietoa, joka oli tarkaan ottaen toimittajan tekemä laskelma kyseisen tutkijan lukujen pohjalta. Neuvosto toteaa, että epätarkka ilmaisu ei ole oikaistava asiavirhe, koska toimittajan päätelmät perustuvat THL:n tutkijalta saatuihin lukuihin. Neuvoston mukaan Ilta-Sanomilla on ollut perusteet myös muille reportaasissa esitetyille tiedoille, päätelmille ja ilmaisuille.

Neuvoston mielestä nimettömien lähteiden käyttö reportaasissa on ollut perusteltua ja hyvän journalistisen käytännön mukaista:

– Lehti oli käyttänyt lähteitä monipuolisesti, suhtautunut niihin kriittisesti ja tarkistanut tietonsa huolellisesti ja useista lähteistä.

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeoja korostaa Ilta-Sanomien vastauksessa, että reportaasi perustuu tinkimättömään tutkivaan journalismiin. Sadeoja muistuttaa vastauksessaan, että jokainen reportaasissa esitetty tieto on tarkistettu useista eri lähteistä:

– Demokratiaan ja avoimeen yhteiskuntaan kuuluu se, että yleisöllekin on annettava mahdollisuus arvioida julki tuotujen tietojen perusteella, ovatko sidokset voineet olla sellaisia, että niillä on saattanut olla merkitystä rokotehankinnoissa, Sadeoja toteaa Ilta-Sanomien vastauksessa.