Kaksi asiaa voi tehdä meistä todella pahoja ihmisiä – ja ne molemmat liittyvät vanhempiimme - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kaksi asiaa voi tehdä meistä todella pahoja ihmisiä – ja ne molemmat liittyvät vanhempiimme

Periaatteessa lähes kenestä tahansa voi poikkeuksellisissa oloissa tulla tappaja, luonnehtii ylilääkäri Hannu Lauerma.

31.1.2019 20:43

Kun Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma luennoi, salit ovat yleensä täynnä. Niin oli myös torstaina Turussa, kun kokenut rikollisen mielen asiantuntija oli haastateltavana Ilta-Sanomien tilaisuudessa Akatemiatalon juhlasalissa. Noin 300-päinen yleisö kuunteli hiirenhiljaa, kun Lauerma vastasi painavaan kysymykseen: voiko kenestä tahansa tulla tappaja?

– Periaatteessa kyllä. Poikkeuksellisissa oloissa valtaosa ihmisistä on taipuvaisia menemään mukaan joukkoväkivaltaan.

Rikostarinat, joita Suomi ei unohda -tilaisuuksia järjestettiin Turussa ja Helsingissä.

Lauerma viittasi sisällissotiin, joissa siviilissä hyvin tavalliset ihmiset ovat tehneet julmuuksia. Niitä on ollut 100 vuotta sitten Suomessa, 25 vuotta sitten Jugoslaviassa sekä kaikkina muinakin vuosikymmeninä kaikilla mantereilla.

– Tietyissä oloissa lähes kuka tahansa voi syyllistyä vakaviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Luontainen herkkyys vaihtelee erittäin paljon.

Yleisesti ottaen kaikenlainen pahanteko kasautuu hyvin pienelle ihmisjoukolle. Kaikista miesten tekemistä rikoksista vähän yli puolet on kolmen prosentin aikaansaannoksia. Kaikista naisten tekemistä rikoksista vähän yli puolet on yhden prosentin tekemiä.

Tällaisia asosiaalisia persoonallisuuksia on kaikista ihmisistä vain muutama prosentti, mutta Lauerman mukaan heitä on vangeista jopa 60 prosenttia. Taipumuksista kehittyä asosiaaliseen suuntaan noin puolet liittyy geeneihin. Toinen puoli määräytyy sen mukaan, miten huonot ovat varhaislapsuuden elinolot.

– Tästä on paljon väännetty vitsejä, että lapsuus oli ankea ja niin poispäin. Tosiasia kuitenkin on, että lapsuuden kaltoinkohtelu on erittäin suuri väkivallan riskitekijä. Nimenomaan yhdessä geneettisten tekijöiden kanssa.

Geenejämme emme voi valita. Ne tulevat syntymässä vanhemmiltamme sellaisena kuin tulevat. Vanhemmilta voi kuitenkin saada syntymän jälkeen erittäin paljon sellaista, johon voi vaikuttaa.

– Yksikään geneettinen tekijä ei sellaisenaan muodosta kohtaloa, vaan näillä ongelmageeneillä voi elämässä mennä eteenpäin, jos ympäristö on hyvää kasvua suosivaa.

Hannu Lauermalla on hyvin pessimistinen käsitys leikkauksista, jotka kohdistuvat lastensuojeluun.

– Niistä saadaan maksaa paljon tulevaisuudessa.

Lue lisää: Nyt puhutaan rikoksista, joita Suomi ei unohda – katso kaikki haastattelut Ilta-Sanomien tilaisuuksista Turussa ja Helsingissä

Tilaisuudessa haastateltiin myös krp:n rikoskomisario Kimmo Heinosta, joka kertoi Länsi-Suomen alueen henkirikoksista. Pimeitä murhia tutkitaan edelleen.

Esimerkiksi Kankaanpäässä vuonna 1972 murhatun 17-vuotiaan Helena Jämiäluoman selvittämätön rikos voi vielä ratketa, kun dna-tutkimusmenetelmät vielä kehittyvät.

Toinen krp:n tutkinnassa oleva murha on vuonna 1988 Piikkiössä kadonneen 15-vuotiaan Piia Ristikankareen tapaus. Tätä tutkintaa Heinonen luonnehti vaikeammaksi kuin Helena Jämiäluoman tapausta, sillä Piiaa ei ole koskaan löydetty. Katoamistutkinta muuttui murhan tutkinnaksi vuonna 2002 tulleen vihjeen takia.

Yksi Suomen rikoshistorian tunnetuin ratkaisematon tapaus on 17-vuotiaan Kyllikki Saaren murha vuodelta 1953. Ilta-Sanomien rikostoimittaja Sari Autio on tutustunut perusteellisesti tuohon tapaukseen ja sen hyvin laajaan poliisin tutkintamateriaaliin.

Mitä tapauksesta tiedetään? Sari Autio kertoi esitutkinnasta selviävät asiat Turussa yleisön edessä. Katso lisää alla olevalta videolta.

Turun yleisötilaisuudessa nähtiin lavalla myös kaksi dekkaristia ja painosmäärillä mitattuna todellista menestyskirjailijaa, turkulainen Vares-kirjojen tekijä Reijo Mäki sekä tamperelainen Komisario Koskinen -sarjan luoja Seppo Jokinen. Mäki on kirjoittanut jo 29 Varesta, Jokinen puolestaan 24 Koskista. Uudet kirjat ovat tulossa.

Seppo Jokinen kirjoittaa Komisario Koskinen -kirjasarjaa.

Hahmoilla on paljon muitakin eroja kuin vain se, että Jussi Vares on turkulainen yksityisetsivä ja Sakari Koskinen tamperelainen komisario. Ensin mainittu on nimittäin pysäytetty 44-vuotiaaksi, mutta jälkimmäinen vanhenee uhkaavasti kohti eläkeikää.

– Joka paikassa on ostopalveluja. Varmasti Sorinkadullakin käytetään mielellään vanhan rikoskomisarion palveluksia. Varmaan hän on nuorempien riesana 75-vuotiaaksi, Jokinen lupaili pitkää jatkoa kirjasarjalle.

Reijo Mäen tavaramerkki on menevien tapahtumien lisäksi ujuttaa hahmojensa kautta kirjoihin terävää kommentointia monista nykymaailman ilmiöistä, arvoista ja asenteista.

– Suomalaisessa kulttuurielämässä kannattaisi olla tietyntyyppisen yhteiskuntajärjestyksen vannoutunut kannattaja, jolloin apurahalautakunnat nyökyttelee ja taiteilijoiden punaviinikapakoissa tulee selkäänläpyttelijöitä, Mäki sanoi.

Reijo Mäen Vares-kirjoista on tehty myös useita elokuvia.

– Olen tieten tahtoen ottanut vastarannan kiisken roolin. Tuon sitä varsinkin novellikirjailija Luusalmen marinoituneiden ajatusten myötä. Luusalmi on hovinarri, joka uskaltaa kritisoida ihan mitä vaan. Ajatuksissa on paljon meikäläisen näkemyksiä. Ei tosin kaikki, osa on sen verran kärjistettyjä.

Hannu Lauerman sitaattia ja ingressiä täydennetty 8.2. klo 14.20.

Suomen rikoshistorian mielenkiintoisista tapauksista voi lukea lisää Ilta-Sanomien uudesta erikoisjulkaisusta Rikostarinat, joita Suomi ei unohda.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?