Kotimaa

Vanhustenhoito joutui retuperälle: Asiantuntijat antavat 10 ratkaisuehdotusta kriisiin

Julkaistu:

Asiantuntijat vastaavat, miten vanhusten­hoidossa paljastuneet epäkohdat saadaan kuntoon.
Vanhusten hoito on retuperällä.

Tapaus Esperi Care on synnyttänyt hoivakodista karun kuvan pelkkänä vanhusten säilöntäpaikkana. Hoitajia on vähän. Vanhukset ovat oman onnensa varassa.

– Koko soppa osoittaa sen, että jos lähdetään palveluita ulkoistamaan, se on erittäin vaikeaa ja monimutkaista, jos halutaan, että ulkoistettavat palvelut ovat laadukkaita ja ulkoistussopimukset toteutuvat käytännössä, yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta tiivistää tilanteen.

Lue lisää: 20 kertomusta siitä, mitä vanhuksille oikeasti tapahtuu hoivakodeissa: ”Viranomaisille ei tietenkään saa kertoa”

Mikä ratkaisuksi, jotta vanhustenhoito saadaan kuntoon? Asiantuntijat vastaavat.

1. Hoitajamitoitus

Koko järjestelmä on professori Teppo Krögerin mielestä aliresurssoitu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaikki toimijat yrittävät minimoida kustannukset. Säästäminen näkyy palveluissa.

– On selvää, että ilman riittävää henkilökuntamäärää ei voi tarjota laadukasta hoitoa.

Suomen mitoitus 0,5 on selvästi alle pohjoismaisen tason. Pohjoismaissa yleinen taso on 0,8.

Lue myös: Suomi käyttää vähemmän rahaa vanhuspalveluihin kuin muut Pohjoismaat – katso tylyt tilastot

2. Valvonta

Hoitajamitoituksesta on sovittu laissa.

Sovittuja mitoituksia pitäisi myös noudattaa, professori Teppo Kröger muistuttaa.

– Yritykset ovat yrittäneet löytää tapoja, joilla eivät täyty hoitajamitoitukset.

Pelkkä valvonnan lisääminen ei Krögerin mukaan pelasta tilannetta.

On maita, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Iso-Britannia, joissa toimivat laajat valvontaorganisaatiot. Silti sieltä tulee esille skandaaleja.

Krögerin mielestä Suomeen pitää saada riittävästi resursseja ja ammattilaisia valvontaan.

– Ostajapuolella pitäisi olla asiantuntemusta siitä, miten laadukasta hoivaa tuotetaan.

Alla olevalla videolla omaiset kertovat vanhustenhoidosta.


3. Ulkoistus

Kunnat eivät ole helpon tehtävän äärellä, kun ne ulkoistavat vanhustenhoitoa.

– Sopimukset vaativat ison satsauksen sekä sopimusten valmisteluvaiheeseen ja niiden seurantaan, professori Teppo Kröger sanoo.

Sopimuksissa pitäisi mitata enemmän laatutekijöitä.

Vanhustenhoidossa laatu on jäänyt sivulauseeksi. Päähuomio on ollut taloudellisen tuloksen tekemisessä.

4. Sanktiot

Hoivapalveluissa ei noudateta vanhuspalvelulain määräyksiä, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä viittaa tutkimuksiin. Hoitajat pystyvät turvaamaan vain alimitoitetun, fyysisen perushoidon.

– Meidän on lisättävä vanhuspalvelulain sitovuutta. Lakiin tarvitaan tarkemmat määräykset ja kunnille sanktiot, jos ne eivät toteuta lakia.

Sanktiot pitävät kurissa esimerkiksi hoitojonoja.

5. Sote

Sote-uudistuksessa ulkoistussopimuksia tekevät suuremmat yksiköt.

Kuntien sijaan palveluista vastaavat maakunnat.

– Sote ei välttämättä ole pelastus. Toki ulkoistuksen valmistelu ja valvonta keskittyy, mutta toisaalta samaan aikaan on tarkoitus kaksinkertaistaa yksityisten palveluntarjonta, professori Teppo Kröger muistuttaa.

Maakunnille tulee enemmän valvottavaa. Ne ovat vastuussa suuresta alueesta ja pirstaloituneesta järjestelmästä.


Yllä olevalla videolla hoitajat kertovat vanhustenhoidosta.

6. Palveluseteli

Palveluiden laatu paranisi, jos vanhustenhoitoon tulisi palveluseteli, ehdottaa Terveys- ja Sosiaalialan yrittäjien yhdistyksen Teson puheenjohtaja Pekka Riihimäki. Omainen tai asukas voisi mennä setelin kanssa hankkimaan palvelua.

– Kuntalainen voi äänestää jaloilla, jos näyttää siltä, ettei palvelun laatu toteudu niin kuin hienoissa esitteissä luvataan.

7. Mallia hyvistä

Julkisuudessa esiin tulleet tapaukset ovat yksittäistapauksia, vanhusten kaltoinkohtelusta väitellyt, terveystieteiden tohtori Heidi Sipiläinen arvelee.

– On paljon yksiköitä, jossa asiat sujuvat hyvin ja vanhukset saavat hyvälaatuista hoitoa. Lähtisin selvittämään, mitä siellä arjessa tapahtuu, jotta hoito on hyvää ja henkilökunta viihtyy.

Hyvistä kokemuksista muut voisivat ottaa oppia. Kyse on Sipiläisen mielestä enemmän toimintatavoista.

– Se että lisätään henkilökuntaa ja rahaa ei ratkaise asioita, jos hommat ovat retuperällä.

Sipiläisen väistökirjassa paljastui, että vanhusten kaltoinkohtelua oli enemmän työpaikoilla, joissa oli huono työilmapiiri.

8. Lisää vaihtoehtoja

Esperi-keskustelussa uhkana on emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan se, että kotihoidon kriisitilanne unohtuu. Kotihoidossa on huonokuntoisia, liikuntakyvyttömiä vanhuksia.

– Kotona asumisen ylikorostaminen on lopetettava. Huonosti liikkuville ihmiselle ei koskaan pystytä järjestämään kunnollista kotihoitoa.

Kivelän mielestä pitää lisätä ympärivuorokautista hoivaa. Kotihoidosta olisi siirrettävä vanhuksia palveluasumiseen.

9. Koulutusta

Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän mielestä Esperin tapauksessa näyttää siltä, että täydennyskoulutus on laiminlyöty.

– On äärettömän tärkeää, että henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti.

Koulutusta tarvitaan varsinkin johtamiseen.

10. Asenteet kuntoon

Sirkka-Liisa Kivelän mielestä Suomeen on syntynyt uusi normi, jonka mukaa vanhuksia saa hoitaa miten sattuu.

– Uuteen normiin sisältyy markkinatalouden raadollisuus. Mennään säästöjen ja rahan perässä.

Kivelän mielestä tarvitaan arvokeskustelua. On herättävä ajattelemaan ihmisarvoa.