Kotimaa

Suomen pahimmat riskit listattiin: Suuri sähköhäiriö on todennäköisin – sota tai ”musta joutsen” voisi olla tuhoisin

Julkaistu:

Sisäministeriö laati Suomelle kansallisen riskiarvion, josta puuttuu kuitenkin ”musta joutsen” – eli uhka, jota ei kyetä edes ääneen kuvittelemaan.
Suomen kansallinen riskiarvio listaa 20 erilaista uhkakuvaa, jotka voisivat syöstä koko yhteiskunnan äkilliseen kaaokseen ja joiden vuoksi viranomaisten olisi turvauduttava poikkeuksellisiin toimiin.

Riskiarvio löytyy täältä.

Listalla on tuttuja uhkakuvia, joita on viime vuosina käsitelty ahkerasti mediassa.

Raportin mukaan esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja erilainen yhteiskuntaan kohdistuva painostus – poliittinen, taloudellinen tai sotilaallinen – ovat riskejä, joiden todennäköisyys on kasvussa.

Niin ikään kasvavaa trendiä nähdään riskeissä, jotka liittyvät laajamittaiseen maahantuloon, viestintäverkkojen ja -palveluiden vakaviin häiriöihin, lääkkeille resistenttien mikrobien leviämiseen, helposti leviäviin eläintauteihin, kasvintuhoajien ja kasvitautiepidemioiden leviämiseen, vesi- ja elintarvikehuollon häiriöihin sekä merellisiin suuronnettomuuksiin.


Kaiken kaikkiaan maailma näyttää olevan menossa varsin vaaralliseen suuntaan, sillä raportin yhteenvetotaulukossa yhtäkään riskiä ei ole merkitty alaspäin osoittavalla nuolella – eli siis laskevaksi todennäköisyydeksi ja väheneväksi uhaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aiempaan verrattuna ”ennallaan” ovat puolestaan seuraavien riskien todennäköisyydet: sotilaallisen voiman käyttö, terroristinen isku sekä isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä.

Myös julkisen talouden tai rahoitusjärjestelmän häiriöt, sähkön tai polttoaineiden saannin häiriöt, logistiikan häiriöt, laajat tautiepidemiat sekä ydinvoimalaonnettomuus on merkitty riskeiksi, joiden toteutumista ei pidetä aiempaa todennäköisempänä.

Riskien ”ennallaan olo” on puolestaan suhteellinen käsite: jokin riski on näistä ollut jo lähtökohtaisesti ollut melko todennäköinen (sähköhäiriö), kun taas jokin on melko epätodennäköinen (sota).


Sisäministeriön ohjaus- ja kehittämisjohtajan Taito Vainion mukaan suuri sähkönjakelun häiriö onkin tällä hetkellä kaikkein todennäköisin isoista uhkakuvista.

– Vaikutuksiltaan suurin olisi tietenkin sotilaallinen voimankäyttö, mutta se ei ole todennäköisin. Todennäköisimpiä ovat sähkönsaantiin liittyvät häiriöt, Vainio sanoi.

Laajamittainen häiriö sähkönjakelussa voisi käynnistyä vaikkapa myrskyn tai avaruusmyrskyn seurauksena, mutta sen kerrannaisvaikutukset näkyisivät heti laajalti kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa ja kansalaisten elämässä.

Esimerkiksi myrkystä alkanut sähköhäiriö avaisi mahdollisuuksia myös tahalliselle tilanteen pahentamiselle, jos joku haluaisi käyttää tilannetta hyväkseen ja toimia ikään kuin naamioituneena myrskyn suojissa. IS kysyi, onko Suomessa havaittu merkkejä tällaisesta toiminnasta.

– Ainakaan tiedossa ei ole, että näin olisi tapahtunut, Vainio vastasi.

– Ei tämäntyyppistä selkeätä tietoa ole, mutta tämä sisältyy hybridiuhkiin. Jollakulla voi olla intressinä tahallisesti vaikeuttaa yhteiskunnan toimintoja. Silloin myrsky voisi olla yksi tilanne, johon voitaisiin vaikuttaa joko viestinnällisesti tai lisäämällä tahallisesti (myrskyn) vaikutusta, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka huomautti.

Raportin laatijat myönsivät myös auliisti, että listauksiin liittyy monenlaisia ongelmia. Uhkakuvien toteutumisriskiä ei voi ennustaa matemaattisesti ja analyyseissä korostuvat helposti kulloinkin pinnalla olevat asiat, vaikka riskejä pitäisi kyetä ennakoimaan vuosien päähän.

Riskilistalla lukijan silmiin pistää nyt esimerkiksi maininta ”isojen väkijoukkojen väkivaltaisesta liikehdinnästä”, sillä se tuo helposti mieleen Ranskan keltaliivit. Sisäministeriön varautumisjohtaja Jussi Korhonen ei kuitenkaan pidä Ranskan tyylisiä tapahtumia Suomessa kovin todennäköisenä.

– Ranskassa on väkijoukkojen mieleonsoitusten suhteen vähän erityyppinen kulttuuri. Suomalainen mielenlaatu on hyvin vakaa. Joten en minä ainakaan tunnista tähän liittyen Suomessa kasvavaa trendiä, Korhonen sanoi.

Raportti listaa vaikutuksiltaan pahimmiksi uhkakuviksi sodan, viestintäverkkojen ja -palveluiden vakavat häiriöt tai ydinvoimalaonnettomuuden Suomessa tai lähialueella. Näihin kaikkiin on pakko varautua vakavasti, vaikka ne eivät olekaan kaikkein todennäköisimpiä.

Vainio muistutti myös ”mustista joutsenista”, jotka puuttuvat kokonaan uhkalistalta.

– Mustista joutsenista puhutaan paljon riskienhallinnassa. Eli ei kyetä arvioimaan sellaista tapahtumaa, mitä kukaan ei ole ymmärtänyt edes ajatella, että tällainenkin voi tapahtua, Vainio sanoi.

Vainion mukaan Suomen riskianalyysi tähtää kuitenkin siihen, että yhteiskunnan varautuminen olisi niin yleispätevää, että myös mahdolliseen ”mustaan joutseneen” pystyttäisiin vastaamaan, vaikka sitä ei olisi suoranaisesti osattu edes ajatella tulevaksi.

Sisäministeriön raportissa silmiin pistää myös se, että siinä ei ole selvästikään haluttu edes kuvitella, mitä ”mustat joutsenet” voisivat Suomen kohdalla olla.

Lakoninen ote saattaa selittyä myös sillä, että kaikkien uhkakuvien lausumista ääneen ei pidetä Suomessa edes sopivana tai tarkoituksenmukaisena.

Tuoreessa muistissa on esimerkiksi viime presidentinvaalien alla julki tullut turvallisuuskomitean työpaperi, jossa mainittiin Venäjän harjoittaman vaalivaikuttamisen mahdollisena äärikeinona ”salamurha tai terrori-isku”. Vaikka Venäjä on jäänyt maailmalla kiinni salamurhista tai salamurhan yrityksistä, Suomessa ankaran arvostelun kohteeksi joutuikin tästä muistuttanut turvallisuuskomitea.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt