Suomen historian suurin asekauppa nytkähti torstaina yhden askeleen eteenpäin. Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai torstaina virka-ajan päättymiseen mennessä alustavat tarjoukset kaikilta viideltä valmistajalta, jotka kauppaavat ilmavoimille F-18 C/D -koneiden korvaajaa.

Mukana ovat siis yhdysvaltalaiset Lockheed-Martin F-35-koneellaan ja Boeing, joka tarjoaa Super Hornetia, ruotsalainen Saab-konserni Gripen E -koneella, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja ranskalainen Dassault Rafale.

Suomi ei ole ostamassa ainoastaan lentokoneita vaan ”kokonaispakettia”, johon sisältyvät koneiden lisäksi muun muassa aseet, sensorit, käyttöön tarvittavat tekniset järjestelmät sekä koulutusjärjestelmä simulaattoreineen.

– Vastaukset sisältävät sitovaa tietoa kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston korvaajaksi, puolustusministeriö tiedotti torstaina.

Uusien koneiden hankintahinta on 7–10 miljardia euroa, ja niiden käyttömenot vievät arviolta 10 prosenttia puolustusbudjetista vuoteen 2060 saakka.

Katso yllä olevalta videolta, millaisia vaihtoehtoja Hornetien korvaajiksi on tarjolla.

Tiettävästi ensimmäisenä ehti ruotsalainen Saab, joka jätti tarjouksensa 64 Gripen E/F -koneesta keskiviikkona. Yhteiseurooppalaista Eurofighteria myy Britannian hallitus, ja brittilähetystön puolustusasiamies Mark Taylorhttps://www.is.fi/haku/?query=mark+taylor toimitti torstaina aamupäivällä tarjouksen 64 koneesta puolustusvoimien logistiikkalaitokselle Tampereelle. Taylor piipahti Tampereella Land Rover -autollaan – ei kuitenkaan siksi, että tarjous sisältäisi takakontillisen A-nelosia, vaan varmuuden vuoksi. Eurofighterin tarjous oli pakattu digitaaliseen muotoon CD-ROM-levyille.

Miksi tarjous jätettiin Tampereelle? Siksi, että siellä sijaitsee logistiikkalaitoksen esikunta. Logistiikkalaitos hankkii koneet ja allekirjoittaa jättiläishankkeeseen liittyvät sopimukset.

HX-hankkeen laajuutta ja monimutkaisuutta kuvaa jo pelkkä tarjousten laajuus. Suomen alustavassa tarjouspyynnössä oli 2 500 yksittäistä kysymystä, joihin myyjien piti vastata ja lisäksi vielä seitsemän erilaista operatiivista skenaariota. Niissä myyjien piti selvittää, kuinka heidän tarjokkaansa selviytyisi kuvatuista tehtävistä.

Nyt on Suomen vuoro analysoida tarkasti kaikki viisi tarjousta ja myös todentaa niiden sisältämät tiedot. Valmistajat pyrkivät totta kai esittämään tuotteensa mahdollisimman edullisessa valossa, ja ostajan on hyvä tarkistaa pitävätkö tiedot paikkansa. Kaikki tämä vie aikaa.

Tarjouksista käydään neuvottelukierros maalis-toukokuussa. Kullekin tarjoajalle on varattu keväällä viikko neuvotteluaikaa.

Seuraavaksi ovat vuorossa valmistajille lähetettävät tarkentavat tarjouspyynnöt syksyllä 2019. Niissä otetaan huomioon alustavien tarjousten analyysit ja kevään eduskuntavaalien jälkeen syntyvän uuden hallituksen mahdolliset linjaukset tästä Suomen suurimmasta asekaupasta.

Uusi hallitus voi ottaa kantaa tilattavien koneiden lukumäärään, hintahaarukkaan ja hankkeeseen liittyvään turvallisuuspolitiikkaan. Voi myös olla, ettei ohjausta tule, ja hanke etenee nykyisellä vaalikaudella tehdyn puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti.

Vuonna 2020 neuvotellaan lisää, ja sen jälkeen Suomi pyytää valmistajilta lopulliset tarjoukset.

Neuvottelujen ja paperityön lisäksi tarjokkaita testataan koelennoilla Pohjois-Suomessa. Kaikki valmistajat eivät välttämättä halua koneitaan Suomeen lähettää. Itärajan takana on korvia, jotka ovat varmasti kiinnostuneita seuraamaan vaativaksi viritettyä koelento-ohjelmaa.

Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021, ja kaikki uudet koneet ovat operatiivisessa käytössä vuoteen 2030 mennessä.

Hornet-hankinta maksoi aikoinaan noin kolme miljardia euroa. Hornetien käyttö- ja kunnossapito maksaa kuusi miljardia, eli elinkaarikustannus on noin kaksinkertainen hankintaan nähden. HX-hankkeessa on laskettu, että vuoden 1992 hankintahinta kolme miljardia vastaa nyt noin kahdeksaa miljardia, eli molemmat hankinnat asettuvat rahallisesti suunnilleen samaan kokoluokkaan.