Näin paljon sinun kotikunnassasi on tehty henkirikoksia 1980-luvulta lähtien – kaava on usein sama

rac

Julkaistu:

Henkirikokset ovat vähenemään päin. Keskusrikospoliisin murharyhmän päällikkö uskoo, että muutosta selittävät muun muassa parantunut koulutustaso ja tehokas ensihoito.
Suomessa tapetaan ihmisiä vähemmän kuin koskaan, ainakaan niinä aikoina, joilta on olemassa tilastotietoja. Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli Polstatin ennakkotietojen mukaan 84 tahallista väkivaltarikosta, jotka johtivat uhrin kuolemaan, selviää uusimmasta henkirikoskatsauksesta. IS:n Tilastokeskuksesta koostamien tietojen mukaan tuorein, eli vuoden 2017 luku on 59.

Tapaukset ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti viimeisen 20 vuoden aikana.

– Ilmiö on yleiseurooppalainen. Väheneminen ei ole tekotapa- tai henkilösidonnaista, vaan suhteessa tapahtuu vastaavasti saman tyyppisiä rikoksia kuin aiemmin, mutta lukumääräinen väheneminen on merkille pantavaa, Keskusrikospoliisin henkirikostutkintalinjan, eli ”murharyhmän” päällikkö Tero Haapala.
  • Katso artikkelin lopussa olevasta tilastosta, paljonko kuolemaan johtaneita, selvitettyjä henkirikoksia kussakin kunnassa on tapahtunut. Tapaukset ovat keskittyneet kaupunkeihin, mutta joukkosurmat, kuten kouluampumiset saattavat näkyä määrättyjen alueiden tilastoissa piikkinä.
  • Jutun pääkuvana olevalla videolla Helsingin poliisin murharyhmän entinen päällikkö Juha Rautaheimo kertoo pahimmista tapauksista uransa varrelta.
Asiaa selittää Tero Haapalan mukaan ainakin elintason nousu. Kun esimerkiksi väestön koulutustaso paranee, valistus lisääntyy, Haapala sanoo.

– Kun olosuhteet paranevat, myös ensihoidon taso paranee. Ensihoidon saatavuus on parempaa jopa syrjäseuduilla, Haapala kertoo.

Tosin sijainti saattaa vaikuttaa siihen, ehditäänkö pahoinpitelyn uhrin henki pelastaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uhri on usein helpompi saada nopeasti tehokkaaseen ensihoitoon kuin harvaan asutulla seudulla, Haapala sanoo. Pohjois-Suomessa tapahtuukin suhteessa eniten henkirikoksia.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Katsauksessa kerrotaan, että Suomessa henkirikoksen tekee yleensä työelämän ulkopuolella oleva mies. Liki 80 prosentissa vuosina 2010–2016 tehdyistä henkirikoksista ainakin joku rikoksen osapuoli oli humalassa. Uhri on tyypillisesti surmaajalleen jo entuudestaan tuttu mies.

– Tyypillisesti rikos tapahtuu humalahakuisten henkilöiden kesken, voi sanoa, että tutussa porukassa ja tekopaikalta löytyvällä tekovälineellä, Haapala sanoo.
Henkirikos tehdään useimmin teräaseella, kuten veitsellä tai puukolla, jollakin lyömäaseella tai tylpällä esineellä. Seuraavaksi yleisimmin uhri pahoinpidellään kuoliaaksi.

Kuristaminen tai ampuma-aseella surmaaminen korostuvat miesten tekemisissä surmissa. Valtaosa henkirikoksista on miesten tekemiä, mutta myös silloin kun nainen surmaa, uhri on useimmiten tuttu, perheenjäsen tai puoliso ja tekoväline sellainen, joka löytyy lähistöltä. Naisten tekemissä surmissa henki viedään esimerkiksi myrkyttämällä, tai jos uhriksi joutuu tekijää heikompi, eli lapsi tai nuori, surmatapa on usein kuristaminen tai tukehduttaminen, Haapala kertoo.
”Ryyppyriita” on yleisimpiä motiiveja surmateolle. Jonkin verran taustatekijöinä korostuvat Haapalan mukaan myös mustasukkaisuus, ihmissuhdepulmat tai mielenterveyden ongelmat.

Katsauksesta selviää, että 60 prosenttia samana tarkasteluajankohtana henkirikoksen tehneistä oli saanut tuomion henki- tai pahoinpitelyrikoksestä ainakin kerran tekoa edeltäneiden kymmenen vuoden aikana.

– On aina vaarallista yleistää, mutta henkirikoksen tekijä on suurella todennäköisyydellä syyllistynyt myös aikaisemmin joko henkirikokseen tai pahoinpitelyrikoksiin tai tuomittu vankeuteen jostain muista rikoksista.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.



Useimmiten surmaaja jää kiinni teostaan ja saa tuomion. Henkirikoksista vuosina 2010–2016 epäillyistä ihmisistä 83:a prosenttia vastaan nostettiin syyte ja 71 prosenttia heistä tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 prosenttia sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Kyseisellä ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta.

Näin selvitys tehtiin

IS perehtyi henkirikoksiin viime vuosikymmeniltä Tilastokeskuksen tilastoista. Mukaan otettiin rikosnimikkeistä tappo, surma, murha ja lapsensurma. Mukaan otettiin vain niin sanotut selvitetyt rikokset, eli sellaiset, joissa teko-olosuhteet, tekoon liittyvät ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat on selvitetty.