”Se oli äärimmäistä pahuutta” – Helsingin murharyhmässä kaiken nähnyt poliisi kertoo uransa kaikista pahimmista tapauksista

Kokenut väkivaltarikostutkija Juha Rautaheimo kertoi Ilta-Sanomien yleisötilaisuudessa kahdesta järkyttävästä henkirikoksesta, jotka eivät ole unohtuneet eläkepäivilläkään.

30.1.2019 8:30

Nykyään jo eläkkeellä oleva rikosylikomisario Juha Rautaheimo tutki suomalaisia väkivaltarikoksia 40 vuoden ajan. 1990-luvulla hän toimi Helsingin rikospoliisin väkivaltarikosyksikön tutkinnanjohtajana.

Väkivaltarikosyksikössä tutkitaan muun muassa henkirikoksia, törkeitä väkivaltarikoksia ja seksuaalirikoksia.

Rautaheimo toimi urallaan myös murharyhmän päällikkönä ja oli mukana satojen kuolemantapausten tutkinnassa: väkivaltaisten, tapaturmaisten, unohdettujen ja rikoshistoriaan jääneiden. Hän kohtasi Suomen pahamaineisimpia murhaajia silmästä silmään.

Pitkän linjan väkivaltarikostutkija muisteli uraansa ja kohtaamaansa väkivaltaa Ilta-Sanomien yleisötapahtumassa, jossa käsiteltiin rikoksia, joita Suomi ei unohda. Rautaheimoa haastatteli IS:n rikostoimittaja Sari Autio.

Murhien ja muiden tutkimiensa henki- ja väkivaltarikosten joukosta Rautaheimo nosti kaksi erityisen pysäyttävää tapausta. Ensimmäinen oli niin sanottu Lahden taksisurma. Vuonna 2001 tuolloin 26-vuotias mies otti taksikyydin Helsingin Sörnäisistä Lahteen ja ampui perillä taksinkuljettajaa useita kertoja.

Murhattuaan kuljettajan tekijä pyyhki jälkensä ja heitti aseensa mereen.

– Teimme neljä kuukautta ympäripyöreitä päiviä. Otimme todella paljon erilaisia näytteitä, mutta auto oli putsattu perusteellisesti. Pystyimme kuitenkin selvittämään, millainen ase oli ollut kyseessä. Se oli yleisin 9-millinen ase, jota löytyi, ja luotikin oli yleisin mahdollinen.

Poliisi koeampui aseilla ensin Lahden seudulla, siirtyi sitten Helsingin Kurvin lähistölle ja kertoi aseen etsinnästä julkisuuteen.

Murhaaja pakeni Thaimaahan ja jäi lopulta kiinni. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta.

Rautaheimon mukaan järkyttävimpiä poliisin kohtaamia tapauksia ovat lasten kuolemantapaukset. Lähimpänä puhdasta pahuutta Rautaheimo arvioi olleensa 8-vuotiaan Vilja Eerikan henkirikostutkinnassa.

Tutkinnassa kävi ilmi, että Vilja Eerikan isä ja äitipuoli olivat sitoneet tytön tiiviiksi paketiksi. Uhri menehtyi äitienpäivän aamuna vuonna 2012 hitaasti tukehtumalla.

– Kyllä tämä on ehkä iljettävin rikos, minkä kanssa olen ollut tekemisissä. Se oli äärimmäistä pahuutta, Rautaheimo kertoi.

Isä ja äitipuoli tuomittiin murhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

– Hän (Vilja Eerika) oli hiljainen, vaikeneva kysymysmerkki, jota ei ilmeisesti uskottu. Äitipuoli ja isä antoivat Vilja Eerikan käyttäytymiselle selityksiä, joita uskottiin. Tässä puututtiin myös viranomaisten toimintaan, mikä oli tärkeää.

Rikosylikomisario Juha Rautaheimo teki pitkän uran väkivaltarikostutkijana. Hän kertoi Ilta-Sanomien yleisötilaisuudessa, ettei ole menettänyt työnsä vuoksi yöuniaan.

Rautaheimo arvioi, että lähes kaikki hänen uransa alkuaikojen pimeäksi jääneet tapaukset olisi pystytty ratkaisemaan nykytutkinnan avulla.

– Tällä hetkellä voi sanoa, että henkirikostutkinnassa poliisilla on erittäin hyvä työkalupakki. Lisäksi voidaan käyttää pakkokeinoja lain puitteissa. Työskentelylle on nykyään rajana vain mielikuvitus.

Teknisen rikostutkinnan käytännöt ovat niin ikään kehittyneet vuosikymmenten kuluessa merkittävästi.

Suurena erona uransa alkuun verrattuna Rautaheimo kertoi pitävänsä myös sitä, että henkirikokset ovat nykyään harvinaisempia kuin 1970-luvulla.

Ilta-Sanomat järjestää torstaina 31.1. Turussa Akatemiatalon juhlasalissa avoimen yleisötilaisuuden, jossa käsitellään rikoksia, joita Suomi ei unohda. Tilaisuutta voi katsoa myös suorana lähetyksenä ISTV:ssä. Ohjelman löydät täältä.

Lisää Suomen järkyttävimmistä ja hätkähdyttävimmistä rikostapauksista voit lukea Ilta-Sanomien erikoisjulkaisusta Rikostarinat, joita Suomi ei unohda.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?