Suomessa noin 5 lasta joutuu henkirikoksen uhriksi joka vuosi – tekijä on yleensä oma isä tai äiti

Helsingin Arabianrannassa surmattiin jouluna alakouluikäinen poika. Ydinperheen ulkopuolinen syyllistyy lapsen henkirikokseen äärimmäisen harvoin.

Laajasalo, Bulevardi, Pomarkku, Arabianranta, Hirvensalmi ja Kuopion Itkoniemi ovat olleet surullisten tapahtumien näyttämöinä lähivuosina.

26.1.2019 8:30

Helsingin Arabianrannassa surmattiin jouluna alakouluikäinen poika. Pojan enoa epäillään teosta. Ydinperheen ulkopuolinen syyllistyy kuitenkin alle 15-vuotiaan surmaamiseen äärimmäisen harvoin. Asia käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoista.

Suomessa kuolee henkirikoksen uhrina keskimäärin noin viisi lasta joka vuosi. Tyypillinen lapsen surmaaja poikkeaa profiililtaan tyypillisestä surmaajasta, syrjäytyneestä humalaisesta keski-ikäisestä miehestä, joka tappaa ryyppykaverinsa. Tutkimusten mukaan lapsen surmaaja on yleensä selvinpäin, eikä hänellä ole aiempaa väkivaltarikostaustaa. Ja hän on yleensä lapsen oma vanhempi.

– Nämä ovat asioita ääripäästä. Traagisia, hirveitä asioita. Tilastollisesti ne ovat harvinaisia yksittäistapauksia, mutta yksikin on liikaa, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen sanoo.

1900-luvun puolivälistä lasten surmat ovat vähentyneet dramaattisesti. Erityisesti ovat vähentyneet vastasyntyneiden surmat. 1950-luvulla Suomessa surmattiin 149 alle 1-vuotiasta. 1990-luvulla vauvasurmia oli 16 kappaletta. Vähenemistä on selitetty muun muassa aborttilailla ja asennemuutoksella suhtautumisessa aviottomiin lapsiin. Alle vuoden ikäisiä lapsia kuitenkin edelleen surmataan. Kaikista lapsiin kohdistuneista henkirikoksia vastasyntyneisiin on tällä vuosituhannella kohdistunut reilu viidesosa.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Vastasyntyneen vauvan surmaaja on lähes aina yksinäinen äiti. Hän on usein suhtautunut jo raskauteen välinpitämättömästi tai vanhemmuuteen pelokkaasti.

Muunlaisia lapsensurmia ja perhesurmia edeltävät useammin erotilanteet, mielenterveyden ja muun elämän ongelmat.

Poliisitarkastaja Heikkisen mukaan taustalla on usein monipuolisia ongelmia: sosiaalisia, mielenterveydellisiä, päihdeongelmaa, mustasukkaisuutta ja erodraamaa.

– Harvoin puhutaan yksittäisestä ongelmasta, vaan ongelmia on paljon, Heikkinen huokaa.

Mies surmasi perheensä Helsingin Laajasalossa ja yritti sytyttää asunnon palamaan 2012.

Tyypillinen perhesurman tekijä on lapsen vanhempi, joka on oireillut jo aiemmin. Taustalla on usein ero tai eron uhka ja ahdistuneisuutta. Viime vuosina noin puolet perhesurmaajista on käyttänyt mielenterveyspalveluja surmaa edeltävän vuoden aikana. Myös noin puolessa tapauksista poliisi on ollut tekemisissä surmaajan kanssa häiriö- tai väkivaltaisen käytöksen vuoksi.

Heikkinen on pahoillaan, että poliisi tai muut viranomaiset eivät aina ehdi puuttua asioihin, ennen kuin on liian myöhäistä. Heikkinen toivoo, että viranomaisten yhteistyötä ja etenkin yhdessä tekemistä pystyttäisiin edelleen Suomessa kehittämään asioissa, joihin liittyy moniongelmaisuutta ja niiden myötä rikoksia ja traagisia tapahtumia. Mutta historiallinen kehitys on silti tässäkin synkässä asiassa positiivinen.

– Terveydenhuolto kehittyy, neuvolapalvelut kehittyvät ja ihmiset eivät enää niin herkästi jää ulkopuolelle, Heikkinen iloitsee.

Neljä asiaa lisää selvästi riskiä

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anne Kauppi tutki lapsisurmia vuonna 2012 valmistuneessa väitöskirjassaan.

–Lapsen surmaaminen hyvin harvinaista ja sitä esiintyy kaikissa yhteiskunnissa, tosin sitä ei aina nosteta tällä tavoin esiin. Kiinassa harrastettu sikiöseulonta on tavallaan myös surmaamista. Samoin Intiassa tyttövauvojen hoitamatta jättäminen, Kauppi sanoo.

Hänen mukaansa aiemmilla vuosikymmenillä suuri osa lapsisurmista tapahtui salattujen raskauksien jälkeen, kun lapsi oli synnytetty salaa. Syynä oli ehkäisyn puuttuminen ja raskaudesta seurannut suuri häpeä.

Perhesurma Bulevardilla Helsingissä 2012. Rapun eteen oli tuotu kynttilöitä, kukkia ja muistoesineitä.

Se, että oman lapsensa surmaa tilastojen valossa useammin äiti kuin isä johtuukin Kaupin mukaan siitä, että aiempien vuosikymmenten tapausten joukossa on paljon vastasyntyneiden surmaamisia sekä lapsivuodeajan masennuksia ja psykooseja.

–Äidit surmaavat vauvoja. Isien uhrit ovat yleensä vanhempia lapsia, sanoo Kauppi, jonka mukaan nykyisin tapauksia, joissa surmansa saa koko perhe, on kuitenkin eniten.

–Aikuisen ja useamman lapsen surmaaminen vaatii voimaa ja voimallisia keinoja. Ehkä viimeaikaisia tapauksia tarkastellessa miesten osuus korostuu, hän arvioi.

Mutta mitkä tekijät ajavat vanhemman surmaamaan oman lapsensa nykyisin?

–Avioeron uhka ja huoltajuusriidat, persoonallisuushäiriöt sekä päihteet ovat selkeästi nykypäivänä lapsen surmaamisen tai murhaamisen riskiä lisääviä tekijöitä, Kauppi vastaa.

–Naisten suorittamien lapsen tai lasten surmaamisen taustalla oli – ainakin tapauksissa joissa tekijä ei onnistunut surmaamaan itseään – masentuneisuus ja parisuhdeongelmat, jopa perheväkivallan uhrina oleminen, hän jatkaa.

Talo, jossa tapahtui perhesurma Klaukkalassa 2013.

Lapsensa surmanneita vanhempia yhdistää erikoislääkärin mukaan myös se, että suuri osa tekijöistä on ollut lapsena henkisen väkivallan uhrina. Lisäksi he olivat nähneet ja kokeneet lapsena paljon aikuisten alkoholismia, mielenterveysongelmia ja väkivaltaa.

–Aikuisena he vaativat itseltään paljon, masentuivat ja kokivat itsensä epäonnistuneiksi myös vanhempana. Heidän motiivinsa tekoon oli usein lapsen armahtaminen ja pelastaminen pahalta maailmalta, Kauppi kertoo.

–Pieni osa vanhemmista on myös psykoottisia, jolloin todellisuudentaju on häiriintynyt.

Tekoihin, joissa vanhempi tappaa koko perheensä ja itsensä on vaikeampaa saada tietoa.

–Oletuksena on, että tapausten taustalla on perheväkivaltaa, mustasukkaisuutta parisuhteessa, kosto erouhkatilanteessa. Masennus ja persoonallisuushäiriöt ovat oletettavasti tekojen taustatekijöinä, Kauppi kertoo.

Lähteet: Selvitys perhe- ja lastensurmien taustoista 2003–12 ja Anne Kaupin väitöskirja perheen sisäisistä lapsen surmista (2012).

Muistokynttilöitä Arabianrannassa joulupäivänä 2018.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?