Maahanmuuttajia kotoutettiin Suomeen yhdistyksissä, sitten valtio leikkasi rahat – ”Seuraukset ymmärretään vasta nyt”

rac

Julkaistu:

Yhdistykset saattoivat työllistää maahanmuuttajia ja muita vaikeasti työllistyviä palkkatuella. Sitten tuli leikkuri.
Asiantuntijat poliisijohtoa myöten katsovat, että ylipitkät kotouttamisprosessit lisäävät syrjäytymisen ja toimettomuuden riskiä, jotka puolestaan ovat merkittäviä syitä ulkomaalaisten Suomessa tekemien rikosten taustalla. Kotouttaminen on iso puheenaihe Oulussa ja Helsingissä paljastuneiden, alaikäisiin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten vuoksi.

Tutkitusti on osoitettu, että erilaiset välityömarkkinat auttavat isoa joukkoa ulkomaalaisista eteenpäin: sen avulla monet pääsevät joko opiskelemaan tai pysyvimmille työmarkkinoille. Ongelmaan törmätään nykyisellään siinä, että esimerkiksi valtion vuotuista palkkatukipottia on leikattu radikaalisti.

– Palkkatukien alasajo on valtava ongelma, jonka seuraukset ymmärretään vasta nyt, pitkän linjan helsinkiläinen yhdistysaktiivi Teuvo Ulander sanoo.


Ulander on vuosikymmenten ajan pyörittänyt erilasia yhdistyksiä, erityisesti urheiluseuratoimintaa. Ulanderiin henkilöityvän Bewe-brändin sateenvarjon alla on työskennellyt yhteensä yli 200 maahanmuuttajaa sekä vielä isompi joukko vaikeasti työllistettävien piiriin lukeutuneita kantasuomalaisia.

Lue lisää: Turvapaikanhakijoita opettavalta selvät sanat maahanmuuttajille annettavasta lupauksesta: ”Se on valhe”

Vuonna 2005 Ulanderin johtama Bewe palkittiin Vuoden työllistäjä -palkinnolla, ja vuotta myöhemmin samalla tittelillä Etelä-Suomen Liikunnan toimesta Ulanderin mukaan kannustimina toimivat pitkään valtion maksamat palkkatuet.

– Vahvalta kokemuspohjalta voin sanoa, että erilainen yhdistystoiminta on mitä parhain keino helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen, Helsingin suurinta kirpputoria parhaillaan pyörittävä Ulander näkee.

– Yhdistysten erilaisissa tehtävissä ulkomaalaiset pääsevät harjaannuttamaan säännöllisesti suomen kielen taitojaan sekä rakentamaan sosiaalista siltaa suomalaisten kanssa. Juuri nämä taidot ovat ylivoimaisesti tärkeimmät, kun puhutaan heidän kehittymisestään eteenpäin.

Samaa mieltä on Päijät-Hämeen alueella maahanmuuttajien ja vaikeasti työllistettävien LIT-työllistämisprojektia vetävä Jukka Sinkkonen. Yksilövalmentajan toimialue käsittää kahdeksan alueen kuntaa.

– Omat selvityksemme osoittavat, että meille palkkatuen avulla työllistetyistä jopa yli 50 prosenttia on edennyt projektin jälkeen joko työelämään tai jatko-opiskeluihin, Sinkkonen sanoo.

– Maahanmuuttajat tarvitsevat usein uudenlaista itsevarmuutta, ennen kuin he ovat valmiita toimimaan esimerkiksi kaupallisilla työmarkkinoilla. Välityömarkkinat ovat tässä mielessä mainio ponnahduslauta.

Työllistyminen on työministeriön mukaan erityisen vaikeaa tietyillä etnisillä ryhmillä, kuten irakilaisilla, iranilaisilla ja somalialaisilla maahanmuuttajilla. Ulanderin siipien suojassa on nähty ihmisiä yli 20 eri kansallisuudesta – myös näistä maista tulleita.

– Eräs irakilainen ei aluksi uskaltanut mennä edes jääkiekkokaukaloon, koska uskoi kaukalon jään pettävän jalkojensa alta. Sittemmin kuitenkin myös hän eteni välityömarkkinoiden kautta työelämään, Ulander kertoo.

– Toki myös ennakkoluulot painavat taustalla. Osalla suomalaisista on rajuja ennakkoluuloja esimerkiksi meillä opissa olevia maahanmuuttajia kohtaan. Kun joku ei osaa kieltä heti, hän saattaa joutua haukutuksi.

Aikaisemmin monet yhdistykset saivat valtiolta sataprosenttista palkkatukea eli valtio maksoi niiden välityömarkkinoille palkkaamien palkat kokonaisuudessan. Ison leikkurin jälkeen useimpien yhdistysten on ollut tyytyminen siihen, että valtion osuus palkoista on enää 30 prosenttia.

– Meillä oli ennen vuoden 2017 uudistusta 180 kiintiöpaikkaa sataprosenttiselle palkkatuelle. Sen jälkeen kiintiökapasiteetti putosi 50:een, mikä on osaltaan heikentänyt tämän alueen maahanmuuttajien kotoutumista ja vaikeasti työllistettävien kantasuomalaisten tilannetta, Sinkkonen näkee.


Ulanderin mielestä palkkatukien alasajo on heikentänyt ratkaisevasti yhdistyksen palkkaamismahdollisuuksia.

– Tilanne on sama kaikissa yhdistyksissä, jotka haluaisivat palkata vaikeasti työllistettäviä. Vaikea on palkata ketään, koska ei voi olla varma, että pystyy maksamaan sovitun palkan. Yhdessä vaiheessa palkkatuet olivat kaiken lisäksi miltei aina myöhässä, ja silloin mun oli otettava jopa pikavippejä pitääkseni kiinni lupauksistani, hän sanoo.

– Ilman töitä tai kannustavaa tekemistä maahanmuuttajien on vaikea integroitua tänne. Toimettomuus tuo mukanaan erinäisiä ongelmia.

Lue lisää: ”On uskallettava sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet” – näin maahanmuuttajia kotoutetaan Suomessa

Työ- ja elinkeinoministeriössä on juuri valmistunut kaksi selvitystä palkkatukien vaikuttavuudesta. Työministeri Jari Lindströmin (sin) mukaan uudet toimenpide-ehdotukset tulevat julki vielä tämän kevään aikana.

– Halusimme taannoin leikata palkkatukia varmistuaksemme siitä, että myönnetyillä palkkatuilla todella olisi vaikuttavuutta. Urheiluseurojen ja muiden yhdistysten kansalaistoiminta on tärkeä arvo, mutta valtio ei voi olla se taho, joka pitää automaattisesti niiden henkilöpalkkausta pystyssä, Lindström sanoo.

– Osa yhdistyksistä pystyi integroimaan esimerkiksi maahanmuuttajia pysyvästi työmarkkinoille, mutta sitten oli niitä, joiden kohdalla tämä kotoutustoimi ei ollut lainkaan tehokasta.


Palkkatukijärjestelmä on Lindströmin mielestä hyvä, joskin kallis, kotouttamiskeino. Lindströmin mukaan ulkomaalaisten suomen kielen oppimisprosessi on nopeutettavissa, kun se tapahtuu samanaikaisesti työelämän tai työharjoittelun piirissä.

– Palkkatuki pysyy jatkossakin tärkeänä työkaluna kotouttamisessa. Jatkossa palkkatukia ei myönnetä niinkään kiintiöperustein, vaan erityisten kriteerien perusteella. Tehokkuutta osoittavien yhdistysten mahdollisuudet saada sataprosenttista palkkatukea paranevat, Lindström kertoo.

– Koko ajan luomme malleja, jotka eivät ole tehty vain maahanmuuttajien kotouttamista varten, vaan ne ovat yhtä lailla myös kantasuomalaisten saatavilla.