Kotimaa

Kun isovanhempi puuttuu jatkuvasti lasten kasvatukseen, välit voivat mennä poikki – onko sinulla kokemuksia?

Julkaistu:

Isovanhempi haluaisi antaa lapselle karkkia. Isovanhemman mielestä lapsen ei tarvisisi harrastaa niin paljon kaikkea. Vanhempien mielestä rutiineista pitäisi pitää kiinni. Ovatko nämä tuttuja ristiriitojen aiheita?
Osa suomalaisista vanhemmista ei halua, että isovanhemmat tapaavat lapsenlapsiaan ja saattavat pistää välit isovanhempiin poikki kokonaan. Päätöksen taustalla on joskus vakavia syitä kuten väkivaltaa tai päihdeongelmia, mutta joissakin tapauksissa myös pienempiä ristiriitoja, jotka kasautuessaan tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.

Väestöliiton vanhemmuustiimin perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa on tehnyt töitä suomalaisten perheiden kanssa kaksikymmentä vuotta. Ilmiö on ollut esillä koko hänen uransa ajan.

– Ensimmäisenä tulee mieleen anopin ja miniän välit, jotka voivat kärjistyä pikku hiljaa. Välit voivat olla hyvät ennen raskautta ja lapsen saamista, mutta tilanne alkaa heikentyä, kun anoppi alkaa toivoa perillistä ja puuttua asioihin liikaa miniän ollessa raskaana. Vähitellen välit voivat tulehtua pahoin ja loppujen lopuksi toista ei siedä silmissään, Oulasmaa kertoo.

 

Siinä isoäideistä voi kuoriutua ihan uudenlaisia piirteitä, joita ei ole aiemmin ollut.

Ensimmäisen lapsenlapsen syntymä on aikaa, jolloin ollaan suurten roolimuutosten äärellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Se on monelle haasteellista. Siinä isoäideistä voi kuoriutua ihan uudenlaisia piirteitä, joita ei ole aiemmin ollut. Nämä korostuvat välisukupolvien kertomuksissa.

Toinen yleinen välirikkoihin johtava syy ovat elämäntapoihin liittyvät erot. Jos vanhemmilla on esimerkiksi sääntöjä lasten syömisen, herkkujen saannin tai pelaamisen suhteen, mutta isovanhemmat eivät niitä noudata, välit voidaan panna poikki kokonaan.

– Isovanhemmat ovat näissä tilanteissa ajatelleet, että eivät halua pitää lapsille tiukkaa kuria tai että onpa kamalaa, että lapset eivät saa koskaan mitään makeaa.

Isovanhemmat voivat tuntua vanhemmista myös lepsuilta kurinpitäjiltä.

– Etenkin jos omassa lapsuudessa on ollut turvattomuuden kokemuksia, saattaa tuntua siltä, etä isovanhemmat eivät valvo lapsia tarpeeksi, Oulasmaa kuvailee.

 

Tähän liittyy myös se klassinen tapaus, että äiti ei päästä irti aikuisesta pojastaan, ja poikakin taantuu äitinsä seurassa.

Ryppyjä väleihin voivat tuoda myös erilaiset elämäntavat. Jos lapsiperhe on kovin urheilullinen, mutta isovanhemmat enemmän sohvaperunoita, liikunnan tarve saattaa tuntua toisista sairaalloiselta.

Toisinaan myös väärinymmärrykset johtavat välirikkoihin.

– Jos isovanhempi on vaikka huolissaan siitä, että onko pienellä lapsella liikaa harrastuksia, vanhempi saattaa ottaa sen arvosteluna ja pahastua.

Usein välit rikkoutuvat kumppanin vanhempien kanssa, sillä omien vanhempien käyttäytymistä on helpompi ymmärtää. Välit appivanhempiin saattavat viilentyä hiljalleen esimerkiksi siten, että pikkuhiljaa miniä ei aina lähde mukaan vierailulle anoppilaan, vaikka mies ja lapset menisivätkin.

– Tähän liittyy myös se klassinen tapaus, että äiti ei päästä irti aikuisesta pojastaan, ja poikakin taantuu äitinsä seurassa. Se voi olla omasta vaimosta hirveän ärsyttävää, Oulasmaa toteaa.

 

Välirikko on sellainen asia, joka syö mielenterveyttä.

Joskus yhteyttä pidetään toisiin isovanhempiin, mutta ei toisiin.

Välit rikkoutuvat useimmin perheissä, joissa välit ovat olleet välisukupolven lapsuudesta lähtien kylmiä, etäisiä ja joissa on ollut empatian puutetta.

– Välirikko on sellainen asia, joka syö mielenterveyttä. Jos välirikko on todettu totaaliseksi, jäljelle jää omien tunteiden työstäminen ja oma asenne tilanteeseen. Vastaanotolla on käynyt yli 80-vuotiaitakin isovanhempia, jotka pohtivat, miten voisivat elää loppuelämänsä niin, ettei koko elämä mene tilanteen murehtimiseen.

Väestöliitossa järjestetään tänä keväänä isovanhemmille suunnattu Kohtaava-ryhmä, joka laajenee syksyllä verkkoon. Myös välisukupolven edustajien on mahdollista saada tukea esimerkiksi maksuttomien henkilökohtaisten chattien välityksellä. Sähköpostia voi laittaa esimerkiksi osoitteeseen vanhemmuus@vaestoliitto.fi.

Onko sinulla kokemuksia vastaavasta? Oletko katkaissut lapsesi ja tämän isovanhempien yhteydenpidon? Tai onko oma lapsesi estänyt sinua pitämästä yhteyttä lapsenlapsiisi? Mitä olisi tehtävissä, jotta välit eivät tulehtuisi? Keskustele oheisessa kommenttiosiossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt