Kotimaa

Professori avautuu laturaivosta: Laduilla kävelemistä perustellaan verojen maksamisella – kaupunki puuttuu pian ongelmaan

Julkaistu:

Laturaivo
Ahkerasti hiihtävän professorin mielestä Helsingin kaupungin pitäisi ilmaista selvemmin, ettei laduilla saa kävellä. Helsingin kaupungilta kerrotaan, että ratkaisua laturaivon hillitsemiseksi ollaan parhaillaan toteuttamassa.
Sosiaalipolitiikan professori ja innokas hiihtäjä JP Roos on viime aikoina tyytynyt hiihtoladuilla tasatyöntöön.

Syynä ovat laduilla ja latujen vieressä kävelevät ihmiset, jotka blokkaavat luistelutyyliin vaadittavan tilan.

– Jos siellä on kävelty pahasti, on todella ikävä hiihtää, Roos huokaa.

Myös Roos on huomannut jokatalvisen ja jälleen pinnalla olevan ilmiön. Hiihtäjät ja jalankulkijat kiistelevät siitä, saako hiihtoladuilla kävellä vai ei.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Roosin kokemuksen mukaan laturaivoa todella riittää. Hän kertoo törmänneensä hiihtoretkillään jatkuvasti kävelijöihin ja koiranulkoiluttajiin, jotka eivät suostu vaihtamaan reittiä hiihtäjien tieltä.
– Olen puhunut kävelijöiden kanssa ja yritän olla heillä ystävällinen. Olen esimerkiksi neuvonut, missä kävelyreitti kulkee. Kyllähän tunnelma silti näyttäisi olevan puolin ja toisin aika aggressiivinen. Koiranulkoiluttajat erityisesti reagoivat aika aggressiivisesti.

Roos kertoo maininneensa sunnuntain hiihtoreissullaan ladulla tai ladun läheisyydessä kävelemisestä yhteensä kymmenelle jalankulkijalle.
Vasta-argumentointi on ollut välillä jopa rajua.

– He sanovat, että heillä on oikeus, ja ladulla saa kävellä. Vaikka sanon, että on olemassa kaikenlaisia pykäliä ja järjestyssääntöjä, vedotaan veronmaksajan oikeuteen.

Roos kertoo, että eräs kävelijä oli perustellut latureitillä kulkemista sillä, että myös hiihtäjät saavat tulla alueelle kesällä kävelemään.

Roos myöntää, että myös hiihtäjien joukosta löytyy kävelijöille äksyilijöitä. Hän toivoo sekä hiihtäjiltä että kävelijöiltä joustamista. Professori itse pyrkii hiihtämään rauhallisimmiksi toteamillaan reiteillä.

Myös kaupungille on yksi toive. Roosin mielestä Helsingin kaupungin pitäisi ilmaista selvemmin, ettei laduilla saa kävellä.

– Sekä Vantaalla että Espoossa hiihtoladut on merkitty selvästi kylteillä, joissa todetaan, että latu on talvisin hiihtäjille. Helsingissä vain muutamassa paikassa on samanlaiset kyltit.

Roos on huomannut, että Helsinki merkitsee useat ladut kyltillä: “Ei talvikunnossapitoa”. Roos pitää kylttiä hassuna ja harhaanjohtava, sillä ladut ovat usein lähes täydellisesti hoidetut.

Ahkeran hiihtäjän mielestä nykytilanne onkin syy latujen konflikteihin.

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tiimiesimies Mircos Kienanen kertoo, että kaupunki on tietoinen ongelmapaikoista. Asiasta on tullut myös palautetta.

Helsingin kaupungilla on kuitenkin Roosille ja muille hiihtäjille hyviä uutisia.

– Me olemme juuri tuottamassa tällaisia kylttejä, jotka kertovat, että latu on vain hiihtäjille. Ne ovat vielä painossa, mutta ovat tulossa.

Kylttejä on tarkoitus ilmestyä hiihtoreittien pääpaikkoihin, kuten Malmille, Kivikkoon, Keskuspuiston alueelle ja Herttoniemeen.

Pystyvätkö kyltit sitten hillitsemään laturaivoa? Sitä Kienanen ei osaa sanoa, sillä aihe on vaikea myös kaupungin näkökulmasta.

– No joo... Sitä on vaikea sanoa. Tämä laturaivo on kyllä... En halua siitä edes keskustella.

– Voin ihan rehellisesti sanoa, että meidät on sidottu tässä asiassa. Ei ole lakia, joka kieltää kävelemästä laduilla. Meillä on järjestyslaissa vain sanottu, että latua ei saa tuhota. Se on sitten katsojan silmissä, miten asiaa käsittelee.
Uudet kyltit perustuvat juurikin järjestyslakiin.

– Ne eivät ole kieltomerkkejä, vaan suositusmerkkejä, Kienanen tarkentaa kylttien tarkoitusta.

Kylttejä ei myöskään voi pystyttää jokaisen hiihtoreitin nurkille.

– Jos kyltissä lukee, että ei talvikunnossapitoa, se tarkoittaa sitä, että aluetta ei ole aurattu ja hiekoitettu. Rumba olisi ihan päätöntä, jos jokaisella polulla, josta ladulle pääsee, olisi kyltti. Paikkoja on tuhansia. Kaikkia paikkoja ei voi merkitä erikseen, sillä meillä 200 kilometriä latua.

Kienanen huomauttaa, että kylttien liiallinen määrä saattaisi vaikuttaa myös ulkoilijoiden viihtyvyyteen.

– Kuka haluaa lähteä ulkoilemaan Keskuspuistoon, jos se on pelkästään täynnä erilaisia kylttejä, merkkejä ja varoituksia? hän kysyy.