Antti Rinne jäi sairauslomalle sepelvaltimon tukoksen vuoksi – lääkäri kertoo nyt vaarallisesta kansantaudista, joka voi viedä hengen varoittamatta

Julkaistu:

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sitä ennaltaehkäistään terveillä elintavoilla.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi maanantaina jäävänsä sairauslomalle, joka päättyy lääkärin arvion mukaan helmikuun loppupuolella.

Syynä Rinteen lomalle on hänen kertomansa mukaan sepelvaltimon tukos, joka on hoidettu pallolaajennusleikkauksella. Sairaus paljastui Rinteelle Espanjan-lomalla, jonka aikana hän sairastui keuhkokuumeeseen. Lisäksi Rinnettä on vaivannut sairaalabakteeri.
Sepelvaltimon tukosten taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti. Se on suomalaisten kansansairaus ja siitä seuraavat sydäninfarktit maamme yleisin kuolinsyy.

Joka viidennellä suomalaisella ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista on äkkikuolema. On mahdollista, ettei minkäänlaisia oireita ilmene ennen kuin tärkeä suoni tukkeutuu.

Kardiologian tohtori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänsairaalan kardiologian ylilääkäri Pasi Lehto korostaa, ettei kommentoi Antti Rinteen tapausta, vaan puhuu aiheesta yleisellä tasolla.

Hän kertoo, että taudissa sepelvaltimoiden, eli sydämen pinnalla kulkevien verisuonten sisäpintaan kertyy rasvaa ja kalkkia. Syntyy ahtauma. Tukos aiheutuu yleensä siitä, että ahtaumakohtaan repeää pieni haava, josta vuotava veri hyytyy. Suoni tukkeutuu ja siitä taas seuraa usein sydäninfarkti.

Tästä syystä sepelvaltimotauti pitäisi ennaltaehkäistä, Lehto painottaa.

– Tämä on ehkä se vähän tylsä osuus, mutta sitä ehkäistään terveellisillä elintavoilla. Pitää liikkua, pysyä hoikkana, ei saa tupakoida, syödään terveellistä ruokaa ja vältetään kovia rasvoja. Siitä se lähtee.

Tärkeää on, ettei ihmiselle pääse kertymään useita riskitekijöitä.

– Yhden elimistö yleensä kestää, mutta jos tupakoi, on keskivartalon ylipainoa ja verenpaine on korkea, niin vaara on jo paljon isompi, ylilääkäri sanoo.

Lehto kertoo myös, että sepelvaltimon tukkeuma voi syntyä myös hiljalleen itsestään ja pysyä oireettomana. Kaikissa tällaisissa tapauksissa ei välttämättä tarvita hoitoa.

Vakavammissa tapauksissa yleisin hoito on Rinteenkin saama pallolaajennusleikkaus. Siinä tehdään Suomessa vuosittain noin 14 000.

Jutun lopussa on pallolaajennuksen tekemistä havainnollistava grafiikka.

Toimenpide tehdään puudutuksessa rannevaltimon kautta. Siinä sydämeen kuljetetaan verisuonta pitkin vaijeri, jonka sydänlääkäri ohjaa tukoskohtaan röntgenläpivalaisun avulla.

Vaijerin päässä on muutaman millimetrin kokoinen pallo, joka avataan kovalla paineella. Se litistää ahtauman suonen seinämän sisälle. Seuraavaksi samaan kohtaan kuljetetaan uuden pallon päällä metalliverkosta tehty putki eli stentti, joka pitää suonen auki.

Toipumiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, onko sydänlihas ehtinyt vaurioitua ennen tukoksen avaamista. Jos tukos ei aiheuta isompaa vahinkoa, potilas palaa työkykyiseksi viikossa tai kahdessa.

– Riippuu vähän siitä millaista työ on. Jos se on kevyttä toimistotyötä, niin viikkokin riittää. Jos sydänlihas vaurioituu pahasti, toipuminen voi viedä kuukauden tai kaksikin, mutta yleensä kuukausi riittää infarktistakin toipumiseen aivan hyvin, Lehto sanoo.