Jari Aarnion entiset alaiset avautuivat oikeudessa rekisterin tuhoamisen jälkeisestä tietolähde­toiminnasta: ”Tiedon antaminen ei loppunut”

Julkaistu:

Käräjäoikeus
Käsky jättää lähteet rekisteröimättä tuli joko Aarniolta tai tietoja kirjanneelta alaiselta, kertovat todistajat.
Käsky jättää poliisin tietolähteet rekisteröimättä viime vuosikymmenen lopulla tuli joko Jari Aarniolta tai tämän alaiselta, jonka tehtävänä oli kirjata vihjetietoa rekisteriin. Näin muistelivat tiedon saamista maanantaina eräät Aarnion ex-alaiset, joita kuultiin Helsingin käräjillä entisen ja nykyisen poliisijohdon virkarikosjutussa.

– Aarnio ilmoitti minulle aikanaan, että enää ei rekisteröidä, todistajana kuultu rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson sanoi.

Yhteensä maanantaina kuultiin todistajana neljää Aarnion entistä alaista. He kertoivat oikeudelle kirjaamisen lopettamista koskevasta yleisestä muutoksesta Helsingin poliisissa mutta myös huolista, joita ainakin osa heidän tietolähteistään koki viime vuosikymmenen lopulla. Tällöin syyttäjä hamusi virkarikosepäilyn vuoksi keskusrikospoliisin tietolähdetietoa KRP:n kassakaapista.

Kolme neljästä entisestä huumepoliisista kertoi, että tietoa tuli lähteiltä heille aivan normaalisti myös tietolähderekisterin tuhoamisen jälkeen. Ainoastaan Eriksson sanoi, ettei hän käyttänyt jupakan jälkeen vakituisia tietolähteitä.

”Rekisteröintiin piti olla lupa lähteeltä”

Eräs rikosylikonstaapeli kertoi, että ennen rekisterin tuhoamista hänellä oli rekisteröitynä 1–3 vakituista tietolähdettä. Pitkän uran huumepoliisina tehnyt mies arvioi, että vihjetietoa olisi tullut hänelle toistuvasti uran aikana ehkä pariltakymmenneltä henkilöltä ja aktiivisemmin noin viideltä.

Hän kertoi käsityksenään, että rekisteröintiin piti olla lupa lähteeltä. Tällaisesta käsityksestä ovat kertoneet oikeudenkäynnin aikana myös useat muut.

– Eihän tämä tiedon antaminen mihinkään loppunut. Edelleen annettiin tietoa, mies kuvaili tietolähderekisterin tuhoamisen jälkeistä aikaa.

Yksi syytetyistä on niin ikään Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala, joka oli määrätty niin sanotuksi JTT-esimieheksi. JTT on lyhenne järjestäytyneestä tiedottajatoiminnasta. Rainialan vastuulla oli varsinaisen tiedon kirjaamisen sijasta tietolähdetoiminnan sääntelyyn liittyviä asioita.

Kaksi neljästä todistajana kuullusta huumepoliisista kertoi, ettei ollut keskustellut tietolähdetoimintaa koskevista käytänteistään Rainialan kanssa.

Oikeudenkäynnissä väännetään siitä, pitäisikö jonkun joutua rikosvastuuseen Helsingin poliisin poistamien rekisteritietojen vuoksi. Tietolähderekisteriin ei viime vuosikymmenen lopulta alkaen kirjattu lähteitä, vaikka todistajat ovat kertoneet tietolähteistä.

Syytetyt kiistävät syyllistyneensä virkarikokseen. He ovat vedonneet muun muassa puutteelliseen ja sekavaan sääntelyyn tietolähdetoiminnasta.