Oulussa ja Helsingissä ilmitulleet, alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset järkyttävät suomalaisia. Monien uskoa virallisiin järjestyksenvalvojiin, poliisiin ja poliitikoihin, horjuttavat myös tuoreet tilastot, joiden mukaan seksuaalirikosten määrä nousi vuonna 2018 edellisvuodesta 14,86 prosentilla.

Tikunnokkaan on nostettu työ- ja elinkeinoministeriön alla toimiva, maahanmuuttajille suunnattu kotouttamisohjelma, koska seksuaalirikosten kokonaisuudesta ulkomaalaisten osuus (25,3 prosenttia) oli selvässä kasvussa. Osa ulkomaalaisista rikoksentekijöistä oli nimenomaan kotouttamisvaiheeseen kuuluneita.

– Kotouttamisohjelma tähtää mm. ulkomaalaisten asenne- ja arvokasvatukseen, mutta se ei valitettavasti pääse monen kohdalla tarpeeksi nopeasti käyntiin, koska turvapaikanhakuprosessit kestävät liian pitkään, poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanenhttps://www.is.fi/haku/?query=mia+poutanen sanoo.

• Lue myös: Vastaanottokeskuksen entiseltä johtajalta suorat sanat Ylen kolumnissa: ”Hölmöä luottaa siihen, että pari tasa-arvokurssia muuttaa asian”https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005968069.html
• Katso yllä olevalta videolta, miltä maahanmuuttajien suomen kielen kurssi näytti vuonna 2015.

– Syntyy herkästi toimettomuutta ja syrjäytyneisyyttä, jotka löytyvät paitsi useiden suomalaisten myös ulkomaalaisten rikoksentekijöiden taustalta. Ulkomaalaisten tekemissä seksuaalirikoksissa näkyy myös kulttuurillisia asenneseikkoja.

Argentiinasta kotoisin oleva Enrique Tessierihttps://www.is.fi/haku/?query=enrique+tessieri opettaa turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia yhteiskuntaan sopeutumisessa.

– Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille luvataan, että kun oppii suomen kielen, integroituu. Se on valhe, Tessieri näkee.

Opettaja Tessierin mielestä olisi syytä pohtia, onko kotouttamiseen kanavoitu tarpeeksi resursseja ja ovatko kotouttamiskouluttajat tarpeeksi päteviä. Hänen mielestään puhutaan integraatiosta, vaikka todellisuudessa kyse on assimilaatiosta, toisten kulttuurien kunnioittamattomuudesta.

– Kotouttamisen pitäisi olla kaksisuuntaista. Yksi video Suomen arvoista ei riitä, Tessieri sanoo.

Lue myös: Näin maahanmuuttajat puhuvat Oulun tapahtumista arabiankielisissä keskusteluryhmissä – ”Jättäkää alaikäiset tytöt rauhaan!”https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005969343.html

Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015 saapunut 19-vuotias Alirezahttps://www.is.fi/haku/?query=alireza sanoo joutuneensa pakenemaan kodistaan Afganistanista tappouhkausten vuoksi. Iranissa syntyneen Alirezan sisko joutui pakkoavioliittoon 60-vuotiaan miehen kanssa ollessaan vasta kymmenvuotias. Myöhemmin mies kuoli, ja miehen perhe vaati siskoa avioitumaan miehen veljen kanssa. Mikäli tyttö ei suostuisi, hänen veljensä, Alireza, uhattiin tappaa.

– En uskaltanut lähteä ulos kodistani, sillä pelkäsin kuolevani, vuoden odottelun jälkeen Suomeen oleskeluluvan saanut Alireza muistelee.

Kotouttamisohjelman puitteissa Alireza ryhtyi opiskelemaan aikuiskoulutuksessa perusasioita. Nuori mies oppi suomen kielen nopeasti ja tunsi itsensä valmiiksi työelämään. Alirezan mukaan työvoimatoimisto kuitenkin passitti hänet takaisin opiskelemaan.

– Soitin eräälle työnantajalle, jonka ensimmäinen kysymys: mistä olet kotoisin? Vastattuani henkilö löi saman tien luurin korvaani, Alireza kertoo.

Myös asunnon löytäminen oli haastavaa. Tällä hetkellä Alirezalla on takanaan pari TET-harjoittelujaksoa päiväkodissa ja oma asunto. Hänen mielestään maahanmuuttajat saavat kotouttamisohjelmassa laajasti erilaista opetusta ja koulutusta sekä arvokasvatusta, mutta niistä ei ole pitemmän päälle juuri apua, koska työllistyminen on ”äärimmäisen vaikeaa”.

 

Työllistymisvaiheessa jotkut kohtaavat ennakkoasenteita, ja se vaikeuttaa raskaasti kotoutumista. Jos jää työttömäksi, syrjäytyy helposti.

– Ihmiset huutelevat usein, että olisin tullut tänne vain rahan perässä. Ei. Haluan itse ansaita rahani, Alireza sanoo.

Nuorukainen tuomitsee jyrkästi seksuaalirikokset, mutta hänen mukaansa niillä ei ole yhteyttä kotouttamisvaiheen puutteisiin.

– Rikosten takana on sairaita yksilöitä. Normaali ihminen ei ikinä tekisi lapselle sellaista, Alireza alleviivaa.

Lue myös: Irakilaistaustaisilta naisilta suoraa puhetta kulttuurieroista – ”Sinisilmäinen ei saa olla”https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005965769.html

Brasiliasta kotoisin oleva Karen Martiniano-Pippurihttps://www.is.fi/haku/?query=karen+martiniano-pippuri, 35 saapui Suomeen 2010 ja hakeutui heti kotouttamisohjelmaan. Kielen opiskelu alkoi aikuiskoulutuskeskuksessa, jossa hän kertoo saaneensa tietoa myös mm. Suomen laista ja tasa-arvoasioista.

– Tulin Suomeen, koska halusin itselleni ja lapselleni turvallisempaa elämää, Karen kertoo.

Myös hänen mukaansa maahanmuuttajien kotoutumisessa työllistymättömyys nousee monen kohdalla selvästi suurimmaksi haasteeksi.

– Työllistymisvaiheessa jotkut kohtaavat ennakkoasenteita, ja se vaikeuttaa raskaasti kotoutumista. Jos jää työttömäksi, syrjäytyy helposti, Karen tietää.

– Kaikki muu on oikeastaan itsestä kiinni. Ensin pitää oppia suomen kieli, ja siihen saa kotouttamisohjelman kautta hyvää opetusta – kuten kouluttautumisen yleensäkin, lähihoitajaksi opiskellut ja sittemmin hoitoalalla työskennellyt lahtelainen sanoo.

Ministeri myöntää: Kotouttamisessa epäonnistuttu

Eduskunnan tarkastusvaliokunta raportoi perjantaina työministeri Jari Lindströmiähttps://www.is.fi/haku/?query=jari+lindstromia (sin) juuri valmiiksi saamastaan raportista, jonka mukaan kotouttamisohjelmassa on pahoja puutteita. Ministeri allekirjoittaa näkemyksen.

– Olen kuullut joidenkin kohdalla kotouttamisprosessin kestäneen 5–7 vuotta, ja jopa pitempään. On uskallettava sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lindström sanoo IS:n haastattelussa.

– Kotouttamisohjelmassa ei ollut varauduttu vuoden 2015 suureen pakolaisaaltoon. Sittemmin koko ohjelma uusittiin täysin, ja nyt jo ymmärrämme mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä ei. Kotouttaminen kestää kuitenkin vuosia, eikä sitä tehdä ministeriössä. Teoria pitää nyt osata siirtää kentälle.

Tutkitusti on osoitettu, että kotouttamisvaiheessa tietyiltä etnisiltä aleilta tulevat ihmiset työllistyvät poikkeuksellisen heikosti. Lindströmin mukaan tämä koskee erityisesti irakilaisia, afganistanilaisia ja somalialaisia.

– Kotouttaminen on sitä, että maahanmuuttaja työllistyy ja sopeutuu noudattamaan yhteiskunnan erilaisia arvoja sekä lainsäädäntöä. Jotain on tiettyjen etnisten ryhmien kohdalla pahasti pielessä, sillä vastaavasti esimerkiksi aasialaistaustaiset työllistyvät jopa kantasuomalaisia paremmin, Lindström kertoo.

– Kielen opettaminen on kotouttamisessa ykkösjuttu. On kuitenkin ihan sama, mitä maahanmuuttajille tarjoamme, jos nämä eivät ole itse valmiita ottamaan apua vastaan. Kotoutumisen pitää ehdottomasti olla kaksisuuntaista.

Katso alla olevalta videolta, mitä mieltä työministeri Jari Lindström (tuolloin ps, nykyisin sin) oli mieltä kotouttamisen kustannuksista vuonna 2016.