Elisabeth Rehn kertoo kokemastaan painostuksesta Hornet-kauppojen aikaan: ”Uhkailut tulivat reippaasti” – varoittaa nykypoliitikkoja peukaloimasta hävittäjämääriä

Julkaistu:

Ex-puolustusministeri Elisabeth Rehn kertoo painostuksesta Hornet-kaupoissa: ”Ajateltiin, että kyllä ”pikkusisko” Elisabeth Ruotsin valitsee”
Vuonna 1992 silloinen rkp:n puolustusministeri Elisabeth Rehn pääsi Turussa kokeilemaan käytännössä, millaiset kaupat Suomelle oli tullut tehtyä aikaisemmin samana vuonna.

Ilmavoimille oli juuri hankittu Yhdysvalloista 64 F/A-18 Hornet -hävittäjää. 13 miljardin markan kaupoissa oli tuolloin kyse Suomen historian kalleimmasta asehankinnasta.

Hornetien kyytiin oli muitakin halukkaita, innokkaimmasta päästä ministeri Ilkka Kanerva (kok), joka uskoi ettei Rehn itse uskaltautuisi ilmaan.

– Silloin ajattelin, että vaikka kuolen, mutta paikkani pidän, Rehn kertoo.

Rehn allekirjoitti paperit, joiden mukaan hänellä tai perheellä ei ole vaatimuksia, jos lennossa kävisi huonosti.

Vain kerran Rehn oli oksentaa, koneen lennettyä selällään liian pitkään.

– Kurkotin jo pussia, mutta pilotti veti koneen sitten suoraan ylös, jolloin suolet loksahtivat paikalleen.

– Oli maailman valtiaan tunne, että täällä minä liitelen nyt ilmojen hallitsijana. Maailma on tuossa allani ja mikään ei voi minua koskettaa. Mutta olin minä onnellinen kun olin maassa taas.


Hornet F/A-18 –hävittäjällä ei osattu ennen kauppojen julkistusta edes spekuloida, sillä sitä pidettiin Suomelle liian kalliina vaihtoehtona.

Etenkin Ruotsi lobbasi omia Saabin JAS 39 Gripen -hävittäjiään vahvasti. Naapuri uskoikin vuoren varmasti Suomen päätyvän lopulta Ruotsin koneisiin.

Suomea peloteltiin maiden turvallisuuspoliittisen yhteistyön vaarantumisella ja ruotsalaisen rahasuvun ykkösmies Peter Wallenberg oli uhannut vetää sijoituksensa Suomesta, jos Gripen ei tule valituksi.

Myös Rehn joutui Wallenbergin piinapenkkiin.

– Tulkitsin sen pienoiseksi kiristyksen aloitukseksi. Mutta se kuvaa hyvin, kuinka kovilla panoksilla sitä ajettiin joka puolelta.

Dassault ja ranskalaiset taas toivoivat Suomelta ”eurooppalaisia tunteita” ja käyttivät painostuskeinona jopa EY-jäsenyysneuvotteluita.

– Ranskalta tuli aika selkeää viestiä, että jos emme osta Miragea, niin pääsymme EU:n jäseneksi on vähän ”niin ja noin”. Nämä uhkailut tulivat hyvin reippaasti, ja vähän joka puolelta, Rehn muistelee.


Suomen periaatteena oli aikaisemmin ollut, että puolet hävittäjistä ostetaan lännestä ja puolet idästä. Pitkään uskottiinkin Suomen valitsevan Neuvostoliiton MiG-hävittäjä.

Ilmavoimat toivoi kuitenkin vain yhtä yhteistä hävittäjätyyppiä kahden sijaan. Kauppojen alla tapahtumat itänaapurissa alkoivat myös vyöryä hallitsemattomasti ja Neuvostoliitto hajosi 1991.

– Ajatus siitä, että olisimme riippuvaisia Venäjästä varaosahuollosta olisi ollut mahdottomuus.

– Kyllä siellä ymmärrettiin missä me kuljemme ja mikä heidän oma kapasiteettinsa oli. Ja heillä ei ollut sitä kapasiteettia tarjota silloin.

MiG syrjäytettiinkin jo aikaisin ehdokkaiden joukosta.

Valinnan ratkaisi lopulta Hornetien suoristuskyky, elinikä, kokonaishinta ja vastakaupat.

Kirjassa Lillan - Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä, Rehn kuvailee päätöstä rumaksi, mutta pakolliseksi tempuksi. Eduskunta ja suuri osa hallituksesta pidettiin pimennossa loppuun asti.

Päätös tehtiin pienessä piirissä silloisten pääministeri Esko Ahon (kesk), valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok) ja Rehnin kesken aikana, jolloin talouden tummat pilvet alkoivat kohota Suomen ylle. Myös presidentti Mauno Koivisto antoi kaupoille siunauksensa.

– Taloustilannehan oli mikä oli. Hirveän paljon tilaa ei ollut demokratialle kun se vietiin läpi. Heille jotka olisivat halunneet tietää enemmän ei kerta kaikkiaan suotu sitä mahdollisuutta.

Rehn joutuikin jälkikäteen vastaamaan eduskunnassa siihen, miksi päätös toteutettiin niin kuin toteutettiin.

– Sen uskon, että jos hallitus ei olisi tehnyt päätöstä sillä nopealla, karmealla yhden päivän aikataululla, ja se olisi venynyt keskusteluiksi, niin kauppaa ei ehkä olisi tehty. Joskus vain on niin, että on tehtävä pikaisia ratkaisuja.


Kauppojen julkistamispäivän aamuna Rehn soitti läpi kaikki ehdokasmaiden puolustusministerit. Ruotsin Anders Björck oli uutisen kuultuaan shokissa.

– Ehkä Björck vähän ajatteli, että kyllä ”pikkusisko” Elisabeth Ruotsin valitsee.

Seuraavaksi lähti puhelu Ranskaan, jossa vastaanotto oli jäisempi.

– Ranskan puolustusministeri harmistui. Hän totesi, että oli kiva kuulla ääneni. Sanoin, ettei se nyt ole kiva. Langan toisesta päästä kuului vain ”bien, bien, bien”. Totesin siihen vain ettei tämä ole nyt niin ”bien”. Mutta toivottavasti voidaan olla kavereita jatkossakin. We will see, katsotaan nyt, hän vastasi.

Hornet-kaupasta on kulunut nyt neljännesvuosisata, ja asiantuntijat ovat edelleen sitä mieltä, että Suomi teki aikoinaan viisaan valinnan.

Jo ministeriaikanaan sotilasliitto Naton jäsenyyden vakaana kannattajana tunnetun Rehnin mukaan Hornetien valinta asemoi Suomen selkeästi länteen, ja oli myös amerikkalaisille merkittävä kauppa.

– Se oli suuri avaus maahan, jota on vähän vinolla silmällä katsottu Venäjän vasallina. Uskon, että se nähtiin aluevaltauksena.

– Sotilasasiamiehemme pitkin maailmaa saivat riemunhuutoja, että nyt Suomi on osoittanut että varmasti kuulumme länteen.


Hornetit tulevat kuitenkin käyttöikänsä päähän 2020-luvun lopulla.

Uusien koneiden hankinta käynnistettiin viime keväänä, ja Suomi on pyytänyt alustavia tarjouksia uusista hävittäjistä tammikuun loppuun mennessä.

Päätöksen ostosta vahvistaa seuraava hallitus, mutta kaikki puolueet ovat vasemmistoa lukuun ottamatta sitoutuneet arviolta 7-10 miljardin euron hankintaan.

Harkinnassa ovat amerikkalaiset Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ranskalainen Dassault Rafale, eurooppalainen Eurofighter Typhoon, ja ruotsalainen Saab Gripen E.

Nyt Hornetit valitaan kuitenkin hyvin erilaisen tilannekuvan vallitessa. Idänsuhteet ovat muuttuneet 1990-luvun alusta ja Suomesta on tullut EU:n jäsen, ranskalaisista huolimatta.

Hankinnoista käytävää julkista keskustelua tarkkaan seuraava Rehn on kuitenkin yllättynyt sitä, miten poliitikot ovat julkisuudessa ottaneet etukäteen kantaa valintaan.

Hän luottaa, että arviointi on reilu ja kilpailu aito, mutta muistuttaa että jo tarjouksen teko on kallis projekti.

– Jos tuntuu, että juttu on jo valmiiksi päätetty, niin hulluhan sitä on jos menee koko valtavan tarjousprosessin tekemään turhaan.

Ainakin Matti Vanhanen (kesk) ja Eero Heinäluoma (sdp) ovat julkisesti liputtaneet Ruotsin koneiden puolesta.

– Vaikka poliitikot lopulta päättävät asiasta, niin minusta valmisteluvaiheessa olisi hyvä, että poliitikot voisivat pidättäytyä sanomasta näitä tahtotilojaan.

Tarjouspyynnöissä koneiden lukumääräksi on ilmoitettu 64.

Yle kysyi puoluejohtajilta, voitaisiinko Suomeen hankkia tätä vähemmän hävittäjiä. Sdp, vasemmisto, vihreät ja perussuomalaiset katsovat, että hävittäjien määrä voisi olla pienempi kuin 64.

Rehn kuitenkin toivoo, että poliitikot luottaisivatkin päätöksessään merkittävimmän asiantuntijatahon eli Ilmavoimien tietoon.

– Tietenkin he haluavat monta konetta, siitä ei ole kysymystäkään, mutta tarve kai on aika lailla lyöty lukkoon. Ehkä sitä ei nyt pitäisi peukaloida, vaikka siihenkin on aika paljon näkemyksiä tullut.

83-vuotias Rehn ei vain seuraa maailman menoa kotoaan käsin Kirkkonummen Hilasta, vaan on pysynyt iästään huolimatta aktiivisena ja liikkeellä.

Loppuvuodesta takana oli lyhyen ajan sisällä matkat Mumbaihin vastaanottamaan kunnianosoitusta ja Nairobiin seminaariin. Marraskuussa Rehnin oli tarkoitus matkustaa vielä Tel Aviviin, mutta sinne hän ei enää päässyt lähtemään.

Ennen joulua vähitellen kipeytynyt polvi alkoi tosissaan vihoitella ja Rehn joutui tilaamaan keskellä yötä ambulanssin Jorvin sairaalaan.

– Silloin ajattelin, että olisikohan nyt kuitenkin aika hiljentää vähän vauhtia. Luopuminen on aina ikävää.

Nyt kamala hermosärky on pysynyt poissa ainakin toistaiseksi ja 400 metrin matka postilaatikolle taittuu jo potkukelkalla.

– Kyllä tämä tästä taas hiljalleen. Kun lumetkin on tältä kertaa luotu ja uutta taitaa tulla vasta huomenna.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt