Kotimaa

Risto löysi Thaimaasta elämänsä rakkauden – tällaista on perheen arki Seinäjoella

rac

Julkaistu:

Turistipappina Thaimaan Pattayalla toiminut Risto Vierula tietää, että suomalaismiesten ja aasialaisnaisten liittoihin kohdistuu edelleen ennakkoluuloja.
Ylen tuore Tuontirakkautta-sarja on nostattanut kohtalaisen kohun. Sarjassa seurataan suomalaisia miehiä, jotka ovat naimisissa aasialaisten naisten kanssa. Parit ovat tavanneet joko internetissä tai turistikohteissa.

Varsinainen ärtymyksen aihe on ollut ohjelman alkuperäinen ruotsinkielinen nimi, Postorderkärlek (Postimyyntirakkautta). Termi on koettu halventavaksi ja loukkaavaksi.

Nyt thaimaalais-suomalainen pari, Risto ja Suphap Vierula, kertoo itse suhteestaan ja sen arjesta sekä yleisellä tasolla suomalaisten ja thaimaalaisten välisten liittojen mahdollisista haasteista.

Turistipappina Thaimaan Pattayalla toiminut Risto Vierula tietää, etteivät suomalaismiesten ja thainaisten suhteet ja avioliitot ole läheskään aina helppoja. Ongelmia tulee, kun yhteistä kieltä ei ole. Myös kulttuurierot aiheuttavat paljon ristiriitoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ristolla ja hänen vaimollaan Suphapilla on takanaan jo pitkä liitto. Perheeseen kuuluvat poika Nooa, 19, ja tytär Netta, 16.

  • Oheisella videolla kerrotaan tilastotietoja suomalaisten ja muiden maiden kansalaisten välisistä avioliitoista.
Kun Risto ja Suphap tapasivat vuonna 1995, Risto oli asunut Thaimaassa jo neljä vuotta ja puhui sujuvasti thaita. Työ slummiseurakunnassa Seinäjoen helluntaiseurakunnan lähettiläänä oli tutustuttanut hänet perin pohjin myös paikalliseen kulttuuriin.

Lähtökohdat suhteelle olivat monin tavoin toisenlaiset kuin suomalaismiehillä ja thainaisilla yleensä.

– Työ johdatti meidät yhteen, kertoo Risto, joka on sitä mieltä, että suomalais-aasialaisella parisuhteella on kaikki mahdollisuudet onnistua – oli se sitten syntynyt Thaimaan maaseudulla tai Pattayalla, joka tunnetaan seksiturismin kohteena.

– Suhde vaatii kuitenkin paljon ymmärrystä, sopeutumista ja pitkämielisyyttä molemmilta puolisoilta. Pitää ymmärtää, että toinen on kasvanut ihan erilaisissa ympyröissä ja ajattelee asioita eri näkökulmista kuin mihin Suomessa on totuttu. Kulttuurien yhteentörmäys on suuri, eivätkä parit edes ymmärrä, että se on suuri.

 

Thailaiset ovat hyvin seurallisia ja kaipaavat ympärilleen ihmisiä.

Kulttuurierot voivat tulla vastaan esimerkiksi lastenkasvatuksessa: Riston mukaan thaimaalaiset ovat ankaria kasvattajia.

Thaimaassa myös perheen merkitys on iso. Naiselle voikin olla kova paikka muuttaa kauas perheen luota, maaseudulle metsän keskelle.

– Thailaiset ovat hyvin seurallisia ja kaipaavat ympärilleen ihmisiä. Toki he ovat myös hyvin sopeutuvaisia, tietää Risto.

Hyvä lääke parisuhteen onnistumiselle on etsiä yhteistä tekemistä.

– On tärkeää tehdä asioita yhdessä. Meitä Suphapin kanssa yhdistää se, että ollaan molemmat uskovia ihmisiä. Suphap on kääntynyt kristinuskoon 18-vuotiaana, jo paljon ennen kuin tapasimme.

 

Me olemme vaimoni kanssa pystyneet jo suhteen alussa puhumaan syvällisistäkin asioista.

Risto ja Suphap muuttivat perheineen Pattayalta Seinäjoelle kesäkuussa 2017 lasten koulun takia. Nooa ja Netta kävivät Pattayalla Suomi-koulua. Nyt he jatkavat koulunkäyntiä Seinäjoella. Riston mukaan perhe on sopeutunut Suomeen hyvin.

– Vähän yllättävää, mutta sopeutuminen on ollut kaikkein vaikeinta minulle itselleni. Pelkäsin lasten sopeutumista, mutta he ovat kysyneet, miksi emme jo aiemmin tulleet Suomeen. He ovat päässeet mukaan kaveripiireihin ja itsenäistymään aivan toisella tavalla kuin Thaimaassa. Siellä elimme ehkä vähän liiankin perhekeskeistä elämää eikä lapsilla ollut kavereita koulun ulkopuolella.

Kun Suphap kävi Suomessa ensimmäisen kerran, oli kesä ja lämmin, mutta hänellä oli kylmä.

– Enää tämä ilmasto ei tunnu kylmältä, vaan ennemminkin raikkaalta. Pidän suomalaisista metsistä, joissa voin kerätä marjoja ja sieniä. Kesällä on myös kiva käydä ongella, kertoo Suphap, joka nauttii myös talvesta ja lumesta.


Suomalaista ihmisistä hänellä on pelkästään positiivisia kokemuksia. Erityisen paljon Suphap pitää vanhuksista.

– Kun olimme muuttaneet Suomeen ja menin paikalliseen seurakuntaan, siellä vanhukset olivat minulle hirveän ystävällisiä.

Thai on perheen yhteinen kieli

Risto ja Suphap puhuvat keskenään thaita, ja thai on edelleen perheen yhteinen kieli. Suphap on suomenkielen opinnoissaan vasta alussa, mutta lapset puhuvat suomea täysin.

Yhteisen kielen vuoksi kommunikaation lähtökohdat ovat olleet heillä alusta asti paljon helpommat kuin monilla muilla.

– Thailaiset osaavat tosi huonosti englantia, mikä tarkoittaa, että suomalaisella ja thailaisella ei yleensä ole yhteistä kieltä. Alun huumassa tuntuu hauskalta, kun joutuu kommunikoimaan ilman sanoja. Arki kuitenkin tulee vastaan. Jos ei puhuta eikä tunneta toisen ajatustapaa, tulee isoja ongelmia.

– Kerran yksi mies totesi minulle, että kunpa edes kerran vuodessa voisi puhua vaimon kanssa jotakin syvällistä, Risto kertoo monikulttuuristen avioliittojen haasteista.

– Me olemme vaimoni kanssa pystyneet jo suhteen alussa puhumaan syvällisistäkin asioista, kuten avioliitossa joskus pitää puhua.

 

He ottavat kontaktia, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan. Ehkä se tekee suomalaiseen suuren vaikutuksen.

Risto Vierula uskoo, että aasialaisnaisten ja suomalaismiesten liittoihin kohdistuu edelleen ennakkoluuloja. Hänellä itsellään ei tästä ole kokemusta.

– On ollut vähän yllätyskin, ettei mitään negatiivista ole tullut vastaan täällä Suomessa. Jopa Thaimaassa meidät hyväksyttiin. Varsinkin sen jälkeen, kun lapset tulivat mukaan kuvioon, thailaisten asenne meitä kohtaan muuttui heti.


Suphap on Ristoa 9 vuotta nuorempi. Heidän ikäeronsa on pieni verrattuna moniin muihin, joilla se voi olla useita kymmeniä vuosia.

– Iso ikäero voi herättää pahennusta täällä Suomessa. Thailaiseen kulttuuriin taas kuuluu iän kunnioittaminen, ja naiset siellä arvostavat ikää ja elämänkokemusta. Tunnen monia pareja, joilla on tosi iso ikäero, mutta jotka ovat hyvin onnellisia.

Kysymykseen siitä, millaiset asiat yhdistävät suomalaisia ja thaimaalaisia, Risto ei keksi vastausta, vaan toteaa perusihmisen olevan haluineen, tarpeineen ja toiveineen samanlainen kaikkialla maailmassa.

– Thaimaalaiset ovat iloisia ja ulospäinsuuntautuneita toisin kuin me suomalaiset. He ottavat kontaktia, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan. Ehkä se tekee suomalaiseen suuren vaikutuksen.

– Juuri avoimuus ja kontaktin ottaminen tuntemattomien kanssa on asia, jonka olen itse oppinut Thaimaassa ja jota en halua jättää thailaisuudesta koskaan pois. Kyllä suomalaiset tykkäävät avoimuudesta myös täällä Suomessa.