Vastaanottokeskuksen entiseltä johtajalta suorat sanat Ylen kolumnissa: ”Hölmöä luottaa siihen, että pari tasa-arvokurssia muuttaa asian”

Tamperelainen yrittäjä ja entinen turvapaikanhakija ja vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan otti keskiviikkona Ylen kolumnissaan kantaa turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyihin.

Hän huomauttaa kirjoituksessaan, että kulttuurin lisäksi on olemassa liuta muita riskitekijöitä, jotka vaikuttavat rikollisuuteen sekä puntaroi vaihtoehtoja, joita on pohdittu tilanteen ratkaisemiseksi. Yksi näistä on turvapaikanhakijoiden valistaminen.

– Kysyn vaan, että jos ihminen on kasvanut kulttuurissa, jossa tasa-arvoa ei tunneta, on toiveajattelua ja jopa hölmöä luottaa siihen, että pari sosiaalityöntekijän (usein naisen) vetämää tasa-arvokurssia vastaanottokeskuksessa muuttaa asian, Sabanadesan kirjoittaa ja toteaa tekstissään lisäksi, että myös rangaistuksen pelotevaikutus on nolla.

• Lue lisää: Oulun poliisi: Nämä asiat tiedämme seksuaalirikosvyyhdistä – tapaukset eivät liity toisiinsa

Sabanadesan pitää ongelmallisena ratkaisuna myös sitä, että yksinäisten miesten sijaan turvapaikkaprosessissa suosittaisiin perheitä, vaikka se voisi ennaltaehkäistä ongelmia.

– Mutta sekin olisi eettisesti ongelmallista, ja todennäköisesti täyttäisi syrjinnän tunnusmerkit.

”Enemmän pitäisi tehdä”

Ilta-Sanomat tavoitti Sabanadesanin keskiviikkoiltana. Hän sanoo, ettei tahtonut kirjoituksessaan erityisesti kritisoida turvapaikanhakijoille annettavaa valistusta. Hän päinvastoin kiittelee sitä, että mahdollisiin haasteisiin alettiin varautua vuonna 2015, kun Maahanmuuttovirasto halusi, että turvapaikanhakijoiden kanssa käydään läpi seksuaalisuuden ja siihen liittyvän käyttäytymisen lisäksi myös muita Suomessa huomioitavia asioita.

– En kirjoittanut sitä suoranaisena kritiikkinä, mutta minusta on aivan selvä asia, ettei se riitä. Enemmän pitäisi tehdä, mutta ei minulla ole yhtä konkreettista ehdotusta, mitä pitäisi ratkaisuehdotusta. Tämä on monitahoinen asia. Kuten kirjoitin, riskitekijöitä on monta ja kulttuuri on niistä vain yksi.

• Lue lisää: Maahanmuuttovirasto julkaisi valistusvideoita turvapaikanhakijoille – ”Seksuaalirikollisia halveksutaan voimakkaasti”

Ylen kolumnissaan Sabanadesan kertoo Lähi-idästä tulleesta miehestä, joka ei laskenut aluksi tyttölapsia perheensä jäseniksi. Asia selvisi vasta, kun koko katras saapui Suomeen.

Hän kertoo IS:lle, että vastaavia tämän tilanteen kaltaisia kulttuurien törmäyksiä tuli vastaanottokeskuksissa vastaan säännöllisesti, kun keskuksissa asuu kymmenien eri kansalaisuuksien edustajia ja he edustavat montaa eri uskontoa, alauskontoa, kulttuuria ja alakulttuuria.

– Totta kai niitä tulee. Tai sitten tilanne menee toisinpäin. Sanotaanko vaikka, että läheltä Eurooppaa tai Euroopasta tuleva turvapaikanhakija on sitä mieltä, ettei mustaihoinen ole ihminen, eikä halua asua samassa huoneessa mustaihoisen ihmisen kanssa.

• Lue lisää: Irakilaistaustaisilta naisilta suoraa puhetta kulttuurieroista – ”Sinisilmäinen ei saa olla”

Lisäksi hän nostaa esimerkiksi Irakin, jossa arabit ja kurdit ovat taistelleet vihollisina toisiaan vastaan.

– Ja kun tullaan Suomeen, molemmat joutuvat asumaan samassa vastaanottokeskuksessa. Se ei välttämättä ole helppoa ja siihen liittyy riskejä.

Sri Lankasta 25 vuotta sitten Suomeen turvapaikanhakijana tullut Sabanadesan toivoisi, että kriisitilanteessa asiasta voitaisiin kuitenkin keskustella analyyttisesti.

– Olen huomannut, että keskusteleminen on vaikeaa. Toiset eivät kategorisesti halua keskustella. Ja jos maahanmuuttaja tekee jotain, toiset sanovat, että suomalaisetkin tekee, ja toiset taas ottavat sen linjan, että kun yksi tai kaksi ihmistä on tehnyt jotain, niin kaikki maahanmuuttajat pitäisi heittää mereen.

Toimettomuus syrjäytyminen ovat isoja riskitekijöitä

Turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten ennaltaehkäisemiseksi Sabanadesan suosittelisi panostamaan entistä enemmän kielen opetukseen ja sitä kautta kotouttamiseen ja työllistymiseen sekä turvapaikkaprosessien nopeuttamiseen sen sijaan, että vastaanottokeskuksissa joudutaan viettämään vuosia. Kulttuurin ohella toimettomuus ja syrjäytyminen ovat isoja riskitekijöitä.

– Kun nuorten miesten tilanne on epävarma ja ahdistava, eikä ole tulevaisuuden ennusteita ja sosiaalinen asema on huono, tutkimusten mukaan he käyttäytyvät huonosti ja väkivaltaisesti, hän perustelee.

• Lue lisää: 22-vuotias irakilaismies suuttui ulkomaalaistaustaisten epäillyistä seksuaalirikoksista – ”Ärsyttää enemmän kuin suomalaisia”

Sabanasedanin mukaan myös paperittomien tilanne on ongelmallinen ja vakava. Hänen mukaansa on älytöntä, että ihmiset voivat pysyä Suomessa ilman papereita ja valvontaa.

– Jos valtio on sitä mieltä, ettei heitä voi poistaa maasta, pitäisi rakentaa järjestelmä niin, että nämä ihmiset asuisivat edelleen vastaanottokeskuksissa, hän toteaa.

– Se ei tietenkään poista totaalisesti väkivaltarikoksia, mutta uskon aidosti, että se vähentäisi niitä edes jonkun verran. Jos olisi mahdollista jatkaa vastaanottokeskuksessa asumista palautukseen asti, siellä olisi edes jonkun verran valvontaa.

Sabanasedan sanoo odottavansa myös poliittisesti kovempia otteita Suomelta ja muilta EU-mailta.

– Kyllä meidän pitäisi käyttää poliittista painetta ja pakottaa Irakia ottamaan ihmisiä takaisin, jos todetaan, etteivät he tarvitse oleskelulupaa tai turvapaikkaa. Neuvotteluvaraa luulisi olevan, kun katsoo millä summilla EU tukee Irakia.