Kotimaa

Terveyskeskusten lääkäreistä on nyt paikoin paha pula, jäävätkö ”maan hiljaiset” jalkoihin? Katso oman alueesi tilanne

rac

Julkaistu:

Terveyskeskuslääkäreistä on paikoin vaje. Asiaan vaikuttaa muun muassa työpaikan sijainti ja vajeesta seuraa pitkiäkin jonoja potilaille.
Terveyskeskuslääkäreistä on paikoin pula, selviää Lääkäriliiton julkaisemasta tilastosta. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo, moni terveyskeskuslääkäri työurakan kerta kaikkiaan liian suureksi.

– Heihin kohdistuu painetta. Potilaat ovat tyytymättömiä, kun ajat menevät pitkälle. Hoitajat ja avustajat pyytävät, että voisiko lääkäri ottaa vielä yhden potilaan väliin, ja hoitajat ovat tietysti puun ja kuoren välissä.

Lääkärivaje tarkoittaa hoitamatta olevien lääkärintehtävien prosenttiosuutta kaikista lääkärintehtävistä, eli sitä, että avoinna oleviin tehtäviin on haettu lääkäreitä, mutta paikkoja ei ole saatu täytettyä.

Lääkäriliitto uskoo, että terveyskeskustyöstä voisi saada nykyistä houkuttelevampaa. Kun lääkäreitä olisi enemmän kuin nyt, työkuorma olisi kohtuullisempi. Myös täydennyskoulutusmahdollisuudet ja joustavat, perhetilanteen huomioivat työaikajärjestelyt voisivat Lääkäriliiton näkemyksen mukaan tehdä työstä entistä mielekkäämpää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
  • Katso grafiikasta oman kuntasi tilanne. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Vajeen seurauksena terveysasemilla on jonoa, terveyskeskuslääkärit uupuvat, työpaikoilla on vilkasta vaihtuvuutta ja konkarilääkäreiltä vaaditaan jatkuvasti opastusta ja perehdytystä, Myllymäki kertoo.

Kaikkia paikkoja ei ole onnistuttu täyttämään, ja Lääkäriliiton mukaan terveyskeskuslääkäreiden pestejä ei ole muutenkaan lisätty riittävästi esimerkiksi sitä mukaa, kun väestö on keskittynyt kasvaviin kaupunkeihin.

Pulma juontaa Myllymäen mukaan 1990-luvun lamaan, jolloin virkoja jäädytettiin ja määräaikaisia työsuhteita katkaistiin.

Vaikka talous lähti nousuun, terveyskeskuslääkäreiden määrää ei lisätty tarpeen mukaiseksi, Myllymäki kertoo. Lääkäriliiton mukaan Suomessa on 3 700 työikäistä lääkäriä enemmän kuin vuonna 2000, mutta perusterveydenhuoltoon terveyskeskuksiin on tullut 300 uutta virkaa ja työtilaisuutta.

Vaje vaikuttaa potilaan näkökulmasta siihen, että apua joutuu usein jonottamaan, jos vaiva ei ole akuutti.

– Minulla ei ole asiasta tutkimustietoa, mutta arkijärjen pohjalta näkisin, että suurin riski on siinä, että ihmiset eivät pääse lääkäriin. Sairauden hoito huononee sen takia, ettei vastaanotolle pääse tai kontrollivälit ovat pitkiä.
  • Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Tilannetta on pyritty tasapainottamaan sähköisillä palveluilla ja puhelimitse tehtävällä hoidontarpeen arvioinnilla, Myllymäki kertoo.

– On sinänsä ihan järkevää, että on olemassa sähköisiä palveluita, hoitajavastaanottoja ja lääkärichatteja, mutta määrätyt asiat ovat sellaisia, että olisi hyvä päästä nokikkain lääkärin kanssa.

Myllymäki sanoo, että esimerkiksi perheväkivaltatapaukset tai vaikkapa intiimialueen ongelmat ovat asioita, joista moni kertoisi mieluummin suoraan kasvokkain ja yhdellä kertaa kuin useasti eri työntekijöille vaikkapa puhelimitse.

– Mielenterveys- ja päihdepotilaat ovat aika heikossa asemassa. Vanhanaikaisella termillä sanottuna maan hiljaiset, eli he, joilla ei ole energiaa tai kykyä tulla ’rähjäämään’ terkkarille, että aika on saatava, Myllymäki sanoo.

Muun muassa Kainuussa on keskimääräistä vähemmän terveyskeskuslääkäreitä. Jonot lääkärin vastaanotolle ovat kuitenkin valtakunnallisten kriteerien mukaiset, sanoo hallintoylilääkäri Esa Ahonen Kainuun sotesta.

Ahosen mukaan potilailla ei ole syytä huoleen esimerkiksi turvallisuuden suhteen, vaikka terveyskeskuslääkäreillä riittääkin tekemistä. Kiireellistä apua saa, jos tarvitsee, ja lääkäreiden kuormaa on kevennetty hankkimalla päivystäjiä tarpeen mukaan talon ulkopuolelta, Ahonen kertoo.

Hallintoylilääkärin mukaan sähköiset palvelut ovat osoittautuneet Kainuussa pikemminkin hyödyllisiksi, sillä etäisyydet ovat verrattain isoja.


– Ensimmäisen kysymyksen ei tarvitse välttämättä aina olla se, pääseekö heti lääkäriin, vaan onko tehtävissä jonkinlainen muu järjestely. Potilaan vaiva arvioidaan, ja jos lääkärille pääsy on välttämätöntä, sinne pääsee ihan samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa.

Ahonen uskoo, että myös työpaikan sijainnilla on merkitystä siihen, ettei terveyskeskustyön tekijöitä ole tarpeeksi.

– Siihen vaikuttaa moni asia. Terveyskeskuslääkärin tehtävä on monenlaista osaamista vaativa työ.

Ahonen toivottaakin nuoret ja erikoistuvat lääkärit tervetulleeksi Kainuuseen. Hän ei ota kantaa siihen, miten suurta palkkaa tulijoille on luvassa, mutta vakuuttaa, että tarjolla on pitkäkestoisiakin työrupeamia.

– Palkka on kilpailukykyinen, mutta tärkeämpää on se, että täällä on nuorille ja erikoistuville lääkäreille hyvät valmiudet, täällä on hyvää erikoistumiskoulutusta.



Pula tekijöistä koskee tilaston mukaan myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (Hus). Vantaallakin on Lääkäriliiton mukaan ollut vajetta terveyskeskuslääkäreistä, mutta Vantaan terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela sanoo, että ainakin loppukeväästä virat olivat täytettyinä.

Vuorelan mukaan terveyskeskuslääkärivaje näkyy jonoissa.

– Hoitovirheistä ei tarvitse olla huolissaan. Asiakkaamme ja potilaamme ovat olleet tyytyväisiä sitten, kun he ovat päässeet hoitoon. Se mihin ei olla tyytyväisiä, on jonon pituus.

Vuorelan mukaan kiireelliseen hoitoon pääsee hyvin.

– Se, mikä on harmillista, että kiireettömien asioiden jonot voivat olla pitkiäkin ja siinä on kaupunginosien välistä vaihtelua, mikä on kuntalaisille epätasa-arvoista. Se on haaste, mikä meidän pitäisi taklata.

Taklaamiseen pyritään Vantaallakin sähköisten palveluiden avulla. Vuorelan mielestä palvelu on hyvää, kun asiakas voi valita, miten asioi.

Työpaikkamääriin vaikuttavat kunnanvaltuustojen päätökset, ja Vuorelan mukaan terveyspalveluissa on keksittävä konsteja, joilla tasoittaa tilannetta. Yksi konsti voisi hänen mukaansa olla niinkin yksinkertainen kuin sähköinen media, johon asiakas kirjaisi tietonsa ennen vastaanottoa.

– Kun ajateltaisiin esimerkiksi sitä, että jos potilailta kysytään kasvokkain, kauanko hän on tupakoinut ja muita tietoja, ja siihen kuluisi kuusi minuuttia ja kun potilaita olisi tuhat, aikaa menisi 6 000 minuuttia.

Riskikohdat voitaisiin silmäillä sähköisestä lomakkeesta nopeasti, ja aikaa säästyisi, Vuorela ideoi.

Onko sinun paikkakunnallasi vaikeuksia päästä lääkäriin? Millaisia kokemuksia sinulla on terveysasemilta? Kommentoi!

Lääkäriliiton kyselytutkimus

Lääkäriliitto teki viime syksynä kyselyn lääkäritilanteesta kaikille terveyskeskusten johtaville lääkäreille. Kyselyyn vastasivat kaikki Suomen terveyskeskukset, joita oli yhteensä 149.

Julkaisu: Tulokset julkaistiin 10.1.2018. Osa terveyskeskuksista ei antanut Lääkäriliitolle lupaa omien terveyskeskuskohtaisten tulostensa julkaisuun.

Lääkärivaje: Kokonaan hoitamatta olevien lääkärintehtävien määrä ja osuus kaikista lääkärintehtävistä. Tehtäviin on haettu, mutta ei ole saatu lääkäriä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt