Professori: Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus tarpeellinen – nykylaissa on iso ongelma

Julkaistu:

Etenkin raiskaussääntelyssä on Kimpimäen mukaan vanhakantaisuutta.
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on odotettu ja tarpeellinen, sanoo Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki.

Hänen mielestään selvitys puuttuu kahteen keskeisimpään uudistustarpeeseen.

– Raiskaussäännösten ja hyväksikäyttösäännösten uudistamista on ilman muuta tarpeen tarkastella nimenomaan yhtenä kokonaisuutena, Kimpimäki sanoo STT:lle.

 

Ongelman ydin oikeudellisesti on se, että lukuun on tehty hyvin paljon pieniä uudistuksia ja lopputulos on sirpalemainen ja vaikeasti hahmotettava.

Kimpimäen mukaan nykylaissa isona ongelmana on seksuaalirikosluvun pirstaleisuus.

– Seksuaalirikoslukua on kyllä uudistettu. Ongelman ydin oikeudellisesti on se, että lukuun on tehty hyvin paljon pieniä uudistuksia ja lopputulos on sirpalemainen ja vaikeasti hahmotettava.

Oikeusministeri Antti Häkkänen ilmoitti tänään asettavansa työryhmän valmistelemaan kokonaisuudistusta. Työryhmän on tarkoitus tarkastella sitä, miten suostumuksen puute tuotaisiin raiskauksen tunnusmerkistöön, ja valmistella muutokset, jotta sukupuoliyhteys lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi raiskausrikoksena.
"Suostumusperusteisuudessa kyse ajantasaistamisesta"

Raiskauksen tunnusmerkistöä on uudistettu, mutta Kimpimäen mukaan se ei ole tätä päivää.

– Raiskaussääntelyssä on vanhakantaisuutta, ja on vahvasti tullut ilmi eri suunnista, että sitä on aiheellista kehittää suostumusperustaisen määrittelyn suuntaan.

Kimpimäen mukaan suostumusperusteisuuteen siirtymisessä ei olisi kyse niin merkittävästä muutoksesta kuin on mitä on ajateltu.

– Käytännössä muutos ei ole niin iso kuin on toiset ovat toivoneet ja toiset pelänneet. Kyse on ehkä enemmänkin täsmentämisestä ja tietystä ajantasaistamisesta. Jonkinlainen näkökulman muutos on tulossa, mutta konkreettinen muutos ei ole kuitenkaan hirveän suuri.

Avuttomaksi tilaksi ei nyt riitä, että uhri on lapsi

Seksuaalirikosluvun pirstaleisuus näkyy Kimpimäen mukaan ennen muuta tapauksissa, joissa joudutaan punnitsemaan, onko lapseen kohdistunut törkeä seksuaalirikos hyväksikäytön lisäksi myös raiskaus.

Raiskauspykälässa uhrin avuttomaksi tilaksi määritellään esimerkiksi tiedottomuus ja pelkotila, mutta ei uhrin nuorta ikää.

– Pelkästään sitä, että kyseessä on lapsi, ei ole pidetty avuttomana tilana. Lapsen raiskauksesta on tuomittu lähtökohtaisesti vain se, joka on käyttänyt hyväkseen myös muita puolustuskyvyttömyyden tiloja tai käyttänyt väkivaltaa.

Kimpimäki uskoo, että kokonaisuudistuksessa voidaan selkeyttää muun muassa tätä ongelmaa.