Kommentti: Kun Suomi sai ensi kertaa 13 miljoonalla markalla ruoka-apua, pidettiin sitä häpeällisenä – paljon on muuttunut sen jälkeen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kun Suomi sai ensi kertaa 13 miljoonalla markalla ruoka-apua, pidettiin sitä häpeällisenä – paljon on muuttunut sen jälkeen

Julkaistu: 14.1.2019 18:08

Kenen häpeä köyhyys on, ihmisen vai yhteiskunnan, miettii IS Plusin esimies Riika Kuuskoski.

”Sain välikädeltä sikalaan vietäväksi tarkoitettua vanhaa leipää. Olen kiitollinen. Siinä ei ole hometta. Sioille tarkoitetun ruuan syöminen kuitenkin ylittää jonkun rajan. Tuntuu jostain syystä vielä häpeällisemmältä kuin roskakatoksesta pakeneminen, dyykkaamisesta suuttuneen vihaisen roskapussin tuojan karjuessa perään loukkauksia.”

Näin kirjoitti nimimerkki Reunalla viime keväänä kirjoituskilpailuun, jonka Yhteisvastuukeräys ja Ilta-Sanomat järjestivät. Aiheena oli Minulla on nälkä.

”Kyynelet tipahtelevat kuivalle leivälle. Itken, mutta samalla naurattaa. Tämä on oikeasti jo kaiken huippu. Symboloiko tämä arvoani yhteiskunnassa. Moniko tietää, että Suomessa jotkut ihmiset joutuvat syömään sian leipää. Sioilta viety leipä kuitenkin vaientaa toistaiseksi parkuvan vatsani.”

Tällä viikolla on puhuttu köyhyydestä, kiitos Helsingin Sanomien kyselyn. Siitä sietääkin puhua. Tuloerot ovat kasvaneet, vaikka eivät kansainvälisesti katsottuna ole toki isoja vieläkään. Mutta suuntaus kannattaa ottaa vakavasti: pienet tuloerot ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan ylpeys ja turvallisuuden tae. Keltaliivien rähinöinti Pariisissa kuulostaa meistä kummalta.

Suomessa ei ole virallista köyhyysrajaa. Tilastokeskus käyttää termiä pienituloiset. Rajaus ei ole euromäärä vaan köyhyys on suhteellista: pienituloisuus lasketaan suhteessa muiden tuloihin. Jos tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia vastaavankokoisten talouksien mediaanista eli keskimmäisestä tulosta, talous on pienituloinen. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen suosituksiin.

Viime vuoden ennakkotietojen mukaan pienituloisissa kotitalouksissa eli Suomessa 654 000 ihmistä, 12 prosenttia. Yksin asuva laskettiin pienituloiseksi, jos tulot olivat 1 230 euroa kuussa tai vähemmän. Yhden hengen talouksien mediaanitulo, se keskiverto, oli 2 050 euroa.

Suomi sai EU:lta ruoka-apua 13 miljoonalla markalla vuonna 1995. IS 6.10.1995.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on määritellyt köyhyyden tilanteeksi, jossa elintaso, elämänlaatu ja elämäntapa eroavat laadullisesti valtaväestön tilanteesta. Se vaikuttaa identiteettiin, minäkuvaan.

Harvan köyhyys Suomessa on nälkää, vaikka sitäkin kirjoituskilpailun tekstien perusteella esiintyy.

Sosioekonominen asema muodostuu tuloista, omaisuudesta ja asumisen tasosta; koulutuksesta, ammatista ja asemasta työelämässä. Huono ranking näillä osa-alueilla kasautuu usein ja johtaa syrjäytymiseen, osattomuuden tunteeseen ja huono-osaisuuteen.

Se näkyy terveydessäkin. Pienituloisimmilla 35-vuotiailla miehillä on todennäköisesti edessään yli kymmenen vuotta vähemmän elämää kuin ylimmän tuloluokan veikoilla, osoitti 2012 julkaistu tutkimus.

Surullista on sekin, että tutkimusten mukaan huono-osaisuus periytyy.

”Me köyhät häpeämme hiljaisuudessa. Yritämme kaikin tavoin piilottaa nälkämme ja itsemme parempiosaisten katseilta, ettei meitä halveksuttaisi lisää. Eivät läheskään kaikki tarvitsevat kykene menemään edes leipäjonoihin.”

Huono-osaisin Suomi -tutkimuksessa lähes 3 500 leipäjonojen asiakasta vastasi kyselyyn 11 kunnassa. Se paljasti, että ruoka-apua käyttävät olivat muuta väestöä vanhempia. Eläkeläisiä sekä työttömiä tai lomautettuja oli kumpiakin reilu kaksi kolmasosaa vastaajista. Lähes joka kymmenes oli jotenkin töissä.

Valtaosa oli vähän koulutettuja, mutta oli joukossa korkeakoulutettujakin. Opiskelijoita oli keskimäärin noin 7 prosenttia. Vuokralla asui 78 prosenttia vastaajista. Yli 60 prosenttia asui yksin – koko väestöstä 42 prosenttia asuu yhden hengen taloudessa.

Asunnon, ruoan ja muiden pakollisten menojen jälkeen lähes puolelle jää alle 100 euroa kuussa. Enintään 300 eurolla elää kolmannes. Ruoka-avun asiakkaat elävät pääasiassa perusturvan varassa: työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa sai 42 prosenttia. Kaksi kolmesta sai asumistukea.

Toimeentulotukea sai lähes puolet. Reilu kymmenes oli hakenut sitä mutta ei saanut. Moni ei edes hae – osa siksi että pitää sosiaaliapuun turvautumista häpeänä. Leipäjonossa voi pistäytyä nimettömänä.

EU:n ruoka-avusta kyseltiin kansanedustajilta Ilta-Sanomissa 28. lokakuuta 1995.

Perusturvan etuuksien kuten työmarkkinatuen ja sairauspäivärahan taso on Suomessa melko alhainen, joten moni niiden saaja joutuu hakemaan myös asumistukea – ja usein myös toimeentulotukea kuukaudesta toiseen, vaikka sen on tarkoitus olla vain tilapäinen paikkaus, vihoviimeinen vaihtoehto. Esimerkiksi vuonna 2012 toimeentulotuen saajista oli työttömiä 56 prosenttia.

Talouspolitiikassa Suomessakin on asemiaan viime vuosikymmeninä vahvistanut uusliberalistinen ajattelu, joka näkee sosiaalituet eli tulonsiirrot pahoina vapaiden markkinoiden häirikköinä.

Kun julkisia menoja 90-luvun laman kurimuksessa leikattiin kaikin keinoin, supistusvaihde jäi päälle.

Uusliberalistisesta taustasta nousee puhe kannustinloukuista ja työttömien aktivoinnista, vaikka hyvinvointivaltion on yleisesti osoitettu tukevan talouskasvua.

Huono-osaisin Suomi -tutkimuksessa noin kolmannes ruoka-avussa käyvistä kertoi kokevansa käynnit häpeällisenä.

Kun Suomi sai EU:lta ensimmäisen kerran ruoka-apua kansalaisille jaettavaksi vuonna 1995 – 13 miljoonalla markalla – pidettiin sitä häpeällisenä: etteikö vauraalla Suomella olisi varaa huolehtia omistaan? Nyt pidämme leipäjonoja normaaleina, vaikka niistä voi mitata, kuinka monen kohdalla turvaverkkomme on pettänyt.

”Aiemmat torjumiset ja asenteet estävät pyytämästä apua. Toivoisimme olevamme niin kuin muut. Siksi pärjäävät voivat halutessaan leikkiä niin kuin nälkää ei olisi.”

Lainaukset nimimerkin Reunalla kirjoituksesta, joka sai toisen palkinnon Minun on nälkä -kilpailussa. Lähteenä käytetty Maria Ohisalon ja Juho Saaren teosta Kuka seisoo leipäjonossa? (2014)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?