Kotimaa

Olli, Juha ja Heikki kertovat, miksi he saattavat syödä lihaa yli kilon viikossa: ”En syö mitään, mistä en tykkää”

Julkaistu:

Suuri osa suomalaisista syö ravintosuosituksiin nähden liikaa lihaa – miehistä jopa 79 prosenttia. Ilta-Sanomat pyysi kolmea lihansyöjämiestä avaamaan lihankulutustaan.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore FinRavinto2017-tutkimus paljastaa, että suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten.

Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen, naisista 26 prosenttia. Aikuisväestöstä jopa 35 prosenttia saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa.

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään puolestaan liian vähän.
Ilta-Sanomat kysyi kolmelta lihan ystäväksi esittäytyvältä suomalaismieheltä, miksi ja kuinka paljon he syövät lihaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tamperelainen eläkeläinen Olli Rinne, 72, kertoo syöneensä lihavoittoisesti koko elämänsä heti, kun on pystynyt ostamaan omat ruokansa.

– En tykkää kalasta, enkä syö mitään, mistä en tykkää. Syön arviolta pari sataa grammaa lihaa päivässä, 5–6 päivänä vähintään viikossa. Syön enimmäkseen naudanlihaa. Lammasta ja hirveäkin tulee syötyä.


Tutkimuksessa suositellaan käyttämään punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja enintään 500 grammaa viikossa.

– Kuulostaa aika vähältä, Rinne miettii.

– Siinähän jää nälkäiseksi.


Onko lihankulutus suurten ikäluokkien sukupolvien juttu? On opetettu, että on syötävä lihaa, että jaksaa?

– Kyllä, se on juuri näin. Kun olin pieni, lihapullat laskettiin, kun meitä oli neljä lasta. Perunaa sai syödä niin paljon kuin jaksoi, mutta lihapullat laskettiin.

Vihreääkin Rinteen lautaselta löytyy päivittäin. 200 gramman pihvin ja kastikkeen lisäksi löytyy porkkana-, kaali- ja maustekurkkuraastesalaatti.

– Peruna, makaroni ja muu jää hyvin vähälle. Uskon syöväni vihreää sen verran, kun suositellaan.

Rinne kertoo olevansa normaalipainoinen ja verikokeiden mukaan muutenkin terve.

Kukaan Rinteen tuttavista ja ystävistä ei kritisoi lihansyöntiä. Hänestä löytyy useita lomamatkakuvia ympäri maailman, jossa hän testaa paikallisen pihvin.

– Ei lihansyöntiä pidetä meidän porukoissa syntinä.


”En ole hirveästi kasvisvaihtoehtoja syönyt”

Oulussa asuva Utajärven lihansyöjät ry:n puheenjohtaja Juha Matilainen, 37, arvioi syövänsä lihaa noin kilon viikossa. Suosikkeja ovat grillatut ribsit ja puolikypsä pihvi.

– Syön lihaa päivittäin, kaikissa muodoissa. Kokolihaa ja jauhelihaa.

Matilainen syö kuitenkin päivittäisen lihansa lisukkeena myös kasviksia.

– Ajattelen, että pitää syödä myös kasviksia, että voi syödä enemmän lihaa. Että kaikkea kohtuudella.

Matilainen kertoo olevansa Utajärven lihansyöjät ry:n perustajajäsen.

– Tämä yhdistys lähti aikoinaan liikkeelle, kun näimme huolta siitä, että pelkällä kasvissyönnillä ei saisi kattavaa ravintomäärää. Puhumme lihansyönnin puolesta, koska siitä saa ravintoaineita. Ettei niitä tarvitse sitten purkista ladata, hän selittää.

– Yhdistyksen toiminta on kääntynyt myös makuun ja siihen, että jaetaan esimerkiksi reseptejä helpoista arkiruoista, ettei tarvitse syödä eineksiä.


Matilainen sanoo, ettei vastusta kenenkään kasvissyöntiä, mutta kasvisruoat eivät ole hänelle itselleen arjessa tuttuja.

– Ennemmin syön pihviä kuin bataattisosekeittoa. Mutta täytyy kyllä sanoa, että en ole hirveästi kasvisvaihtoehtoja syönyt. En voi sanoa, että minkälaisia olisivat kokonaisuuksina kasvisruokavaihtoehdot. Ehkä se on omaa mukavuusaluetta, että liharuokia on helppo tehdä.

Matilainen uskoo, että hänen lihankulutuksensa tulee jatkumaan hyvin samanlaisena kuin nyt. Entä onko hän ajatellut lihantuotannon ja lihankulutuksen vaikutuksia ympäristöön?

– Syön pääasiassa lähituottajalihaa, ja ostamme lähes kaiken lihan paikallisesta lihakaupasta. Sille tulee todennäköisesti vähemmän matkakuluja kuin vaikkapa espanjalaiselle salaatille, hän näkee.

”Moni ajattelee, että me makkaraklubissa syömme vain makkaraa”

Makkaraklubin perustaja ja kunniapuheenjohtaja, karkkilalainen Heikki Hyvärinen, 70, omaa rakkauden makkaraan – mutta myös kalaan.

– Moni ajattelee, että me makkaraklubissa syömme vain makkaraa, mutta olemme ihan tavallisia sekasyöjiä. Ruokavalioon kuuluu silloin lihaa, kalaa, juureksia, vihanneksia, leipää. Kaikkea syödään sopivissa suhteissa.

Hän ei osaa sanoa, kuinka paljon syö lihaa päivittäin tai viikoittain.

– Kun on joku klubin palaveri, niin tietysti silloin syömme makkaraa, juomme olutta ja puhumme mukavia. Se kuuluu asiaan. Mutta ei se mene niin, että joka päivä voisi syödä lampaankyljystä.


Hyvärinen näkee suomalaisen makkaran hyvänä, näppäränä arkiruokana.

– Suomessa tehdään hirvittävän hyvälaatuiset makkarat, muutamia halpiksia lukuun ottamatta. Makkara on hyvä, hirvittävän käyttökelpoinen, nopea ruoka. Makkara ei ole pelkästään joidenkin jätkien nakkikioski- tai kännäysruoka, vaan ihan normaali ruoka, josta tehdään makkarakeittoa tai uunilenkkiä, kun pitää saada perheelle töiden jälkeen nopeasti ruokaa.

Hyvärinen pohtii ihmisen olevan alkujaan peto, sekasyöjä. Hän sanoo oman lihansyöntinsä kuitenkin vähentyneen iän myötä.

– Syön paljon kalaa, koska tykkään siitä hirveästi. Tänään söin kaalilaatikkoa. Siinä on lihaa, mutta paljon muutakin.

Lihankulutuksen ja ylipäänsä ruoankulutuksen ympäristövaikutuksia hän on pohtinut.

– Kun puhutaan hiilijalanjäljestä, niin ajattelen, että joku Rovaniemellä asuva henkilö, joka syö papaijaa, ei ehkä mieti, että mikä sen hiilijalanjälki on, kun se on toiselta puolelta maapalloa tuotu. Nämä asiat ovat hirveän ristiriitaisia, hän sanoo.

Katso alla olevalta videolta, miltä näyttää annoksina suositusten mukainen 500 grammaa lihaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt