Kysely paljastaa koulukiusaamisen yleisyyden: Katso oman kuntasi tilanne

THL:n kouluterveyskyselyssä selvitettiin, kuinka usein koululaiset kokevat kiusaamista.

9.1.2019 6:09 | Päivitetty 9.1.2019 10:46

Neljäs- ja viidesluokkalaisista seitsemän prosenttia kokee kiusaamista vähintään kerran viikossa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tuloksista. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa vastaava lukema on kuusi prosenttia. Pojat kokevat tulleensa kiusatuksi yleisemmin kuin tytöt.

Keskimääräistä yleisemmin viikottaista kiusaamista kokevat nuoret, joiden äidin koulutustaso on enintään perusaste, jotka ovat ulkomaalaistaustaisia, joilla on jokin fyysinen tai kognitiivinen toimintarajoite ja jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle.

  • Katso grafiikasta, kuinka yleistä kiusaaminen on omassa kunnassasi.

Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen täältä.

Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen täältä.

Ulkomailla syntynyttä nuorta koulukiusataan muihin taustaryhmiin verrattuna kaikkein yleisimmin. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista ulkomaalaistaustaisista oppilaista joka viides kokee koulussa viikoittaista kiusaamista. Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamisen uhreiksi joutuvat muita useammin vähemmistöihin kuuluvat, jolloin on usein kyse myös syrjinnästä.

Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että fyysinen väkivalta koulukiusaamisen muotona on jopa hieman kasvussa. Koulukiusaamista kokeneista tai siihen osallistuneista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 24 prosenttia kertoo, että kiusaamista on ollut lyöminen, potkiminen tai töniminen, kun vastaava prosenttiosuus lukuvuonna 2010–2011 oli 20 prosenttia. Myös esimerkiksi rahaa tai tavaraa varastetaan tulosten mukaan aiempaa useammin.

Vuonna 2017 kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen on harvinaisempaa kuin kertaakaan koko 2000-luvulla, tuloksista selviää.

Syksyn aikana on keskusteltu siitä, onko kiusaaminen sopiva käsite kuvaamaan kouluissa tapahtuvaa vahingollista käyttäytymistä esimerkiksi silloin, kun oppilas käyttäytyy toista kohtaan väkivaltaisesti.

– On hyvä pohtia, onko kaikki kiusaaminen väkivaltaa ja pitäisikö puhua esimerkiksi kouluväkivallasta. Kiusaaminen on yksilöstä ja tilanteesta riippuen vaihtelevaa ja kiusaamisen kirjo on laaja. Jotkut teot täyttävät väkivallan kriteerit. Tuloksemme eivät kerro, kuinka paljon on sellaisia kiusaamistapauksia, joista olisi syytä tehdä lastensuojeluilmoitus tai ilmoittaa poliisille. Tulosten joukkoon mahtuu tapauksia laidasta laitaan, sanoo THL:n erikoistutkija Nina Halme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä muun muassa sitä, kuinka paljon peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa koetaan kiusaamista.

Peruskoululaisista kyselyyn osallistuivat sekä neljäs- ja viidesluokkalaiset että kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset. Kysely on vapaaehtoinen ja siihen vastataan nimettömästi. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein heitä oli kiusattu kuluvan lukukauden aikana.

Kyselyn aihealueista yksi koski kasvuympäristön turvallisuutta, jonka yksi osa koulukiusaaminen on. Kiusaamisella tarkoitettiin sitä, kun oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee ikäviä asioita. Myös toistuva kiusoittelu, josta sen kohde ei pidä, laskettiin kiusaamiseksi.

Halme korostaa, että vastaukset kuvaavat lapsen ja nuoren subjektiivisiä kokemuksia. Kysely ei kerro, millaista kiusaamista lapsi tai nuori on kokenut, mutta tarjoaa tietoa ilmiön yleisyydestä.

– Eli voi olla myös niin, että kiusaaja ei ole tarkoittanut tekemäänsä tai sanomaansa kiusaamiseksi, mutta se on kuitenkin koettu sellaisena, Halme sanoo.

Halmeen mukaan tietoa on saatu kattavasti. Myös mahdollisten pilailuvastauksien osuus on arvioitu niin pieneksi, ettei niiden pitäisi vaikuttaa kiusaamisen yleisyyttä koskeviin perustuloksiin.

Kasvuympäristön turvallisuutta käsittelevässä osioissa tarkasteltiin erikseen myös syrjivää kiusaamista, joka kohdistuu esimerkiksi ulkonäköön, sukupuoleen, ulkomaalaistaustaisuuteen, vammaisuuteen tai köyhyyteen. THL selvitti myös sitä, oliko vastaaja kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?