Kotimaa

32 suomalaista jäi kadoksiin puna-armeijan suurhyökkäyksen jälkeen – vasta nyt kansakoulun kaivo paljasti synkän salaisuutensa

Julkaistu:

Kolmen suomalaissotilaan tuntolevyt löytyivät Punnuksen kylältä Karjalankannaksella.
Helmikuussa 1940 puna-armeijan suurhyökkäys Karjalankannaksella kulki Muolaan pitäjän Punnuksen kylän läpi.

Kun suomalaiset vetäytyivät Punnuksen kansankoululle perustetusta tukikohdasta, jäi taistelukentälle 32 kaatunutta suomalaista.

Myöhemmin huhuttiin, että venäläiset hautasivat ruumiit syvään kaivoon kansakoulun pihapiirissä.

Jatkosodassa suomalaiset valtasivat alueen hetkeksi takaisin, mutta vainajien kohtaloa ei ehditty selvittää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tarina kaivoon haudatuista suomalaisista painui vuosikymmeniksi unohduksiin.

Pari vuotta sitten kotkalainen Jarkko Väänänen kiinnostui mummonsa veljen Olavi Takasuon kohtalosta.

Takasuo oli tiettävästi yksi Punnuksen taistelussa kaatuneista Jalkaväkirykmentti 5:n suomalaisista.


Selvitellessään asiaa Väänänen löysi Kalevi Kannuksen verkkosivuilta tarinan kansakoulun kaivon synkästä salaisuudesta.

Kannus, 81, epäili, että kaivoon oli haudattu myös hänen talvisodassa kadonnut isänsä Aate Matias Hautamäki.

Väänänen kiinnostui heti. Voisiko myös Olavin ruumis olla kaivossa?


Hän etsi vanhasta kartasta koulun koordinaatit ja siirsi ne Google Mapsiin.

– Se oli ällistyttävää, muistan sen pysäyttävän hetken.

Googlen kuvausauto oli ajanut vain muutaman sadan metrin päästä. Koulua ei enää ollut, vain iso kiviröykkiö keskellä peltoa, mutta siinä se paikka nyt oli, hänen silmiensä edessä.

Väänänen kertoi löydöstään Kannukselle ja otti yhteyttä myös Punnuksen kylän historiaa tutkineeseen Veli-Matti Haloseen, joka ryhtyi auttamaan tutkimustyössä.


Kesällä 2017 Väänänen matkusti ensimmäisen kerran Punnuksen kylään.

Sillä kertaa koulun kivijalasta tai kaivosta ei näkynyt jälkeäkään.

Vappuna 2018 Väänänen oli jälleen Punnuksessa, kun häntä huudettiin katsomaan kivikasan yläpellolta maasta löytynyttä painannetta.

Painanne näytti siltä, että siinä olisi voinut aikanaan olla kaivo. Väänäsen tietojen valossa se oli kuitenkin väärässä paikassa.

Elokuussa Väänänen etsi käsiinsä koulun viereen rakennetun valtatien tiesuunnitelman. Siihen liittyi kartta, johon oli merkitty tarkkaan sekä koulun että kaivon sijainnit.

Kaivon sijainti täsmäsi sittenkin pari kuukautta aiemmin löytyneeseen painanteeseen.

Väänänen ja Halonen alkoivat selvitellä mahdollisuuksia aloittaa kaivaukset. Pian kävi ilmi, että sotavainajia etsivällä venäläisten vapaaehtoisten Karjalan Valli -ryhmällä oli jo luvat kaivauksiin alueella.


Suomalaiset ja venäläiset yhdistivät voimansa. Jo marraskuussa kaivettiin esiin betoninen kaivon rengas.

Joulukuun 15. päivä kaivaukset jatkuivat. Kaivon syvyydeksi paljastui noin kahdeksan metriä.

Ensimmäiset jäännökset löytyivät noin neljän metrin syvyydestä.


Lopulta kaivosta löytyi kolmen kaatuneen suomalaisen tuntolevyt.

Kalevi Kannus oli vaimonsa kanssa ystävien pikkujoulussa Turun upseerikerholla, kun Jarkko Väänänen soitti ja pyysi istuutumaan.

Yksi kaivosta löytyneistä tuntolevyistä kuului Aate Matias Hautamäelle, Kalevi Kannuksen 78 vuotta sitten kaatuneelle isälle.


Löytöjä voi tulla vielä lisää, sillä kaivosta nostettiin valtavat määrät maata, ja Karjalan Valli jatkaa tutkimuksia keväällä.

Ehkä myös Olavi Takasuon jäännökset vielä löytyvät. Väänänen sanoo olevansa optimistinen.


– Olen iloinen joka ikisestä tuntolevystä ja vainajasta, joka sieltä löytyy. Tietysti se on minulle henkilökohtaisesti suuri voitto jos Olavin levy sieltä löytyy.

Kaivauksista uutisoi ensimmäisenä Urjalan Sanomat.


1300 tuotu Suomeen

Sankarivainajia tuodaan Suomeen edelleen joka vuosi.

Kaikkiaan sodissa katosi tai jäi kaatuneina kentälle yli 10 000 suomalaissotilasta.

Pelkästään viime syksynä 39 vainajaa pääsi takaisin kotimaahansa.
  • Alla olevalta videolta voit katsoa, miten Venäjältä on tuotu Suomeen sodassa kaatuneiden vainajien jäänteitä.


Etsinnöissä löytyneet jäänteet kootaan ensin Viipuriin Pietari Paavalin kirkkoon ja lasketaan arkkuihin.

Sieltä heidät tuodaan aikanaan Suomen Meilahden luolastoon odottamaan jatkokäsittelyä.

Suomen ja Venäjän vuonna 1992 solmiman valtiosopimuksen jälkeen Suomeen on tuotu kaikkiaan noin 1300 sotilaan jäänteet, kertoo Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen.

Heistä 375 on pystytty luotettavasti tunnistamaan DNA:n avulla.

– Tunnistamisen edellytys on, että jäänteiden yhteydestä löytyy tuntolevy, jonka numeron perusteella voidaan päätellä kenestä on kyse, ja voidaan ryhtyä tekemään sukuselvityksiä ja niin poispäin, Suominen sanoo.

Jos vainaja saadaan tunnistettua, jäänteet luovutetaan omaisille. Tunnistamattomat vainajat haudataan parin vuoden välein sankarihautausmaalle Lappeenrantaan.

Lue lisää: Peruskallion sisässä Helsingissä on luola, jonne suomalaisten sankarivainajien jäänteet tuodaan – näin heidät yritetään tunnistaa

– Me pidämme tärkeänä, että näitä suomalaisia löydetään ja saadaan tunnistettua. Se on jatkumoa sille työlle, mitä sota-aikana jo tehtiin, että kaatuneet saatiin taistelukentiltä kotiseurakuntiin, Suominen sanoo.

Venäläiset vapaaehtoiset ovat viime vuosina tehneet pääosan löydöistä.

– Yhteistyö venäläisten etsijöiden kanssa on ollut hyvää ja molemmin puolin hyödyllistä.

Alla olevalla videolla talvisodan veteraani Tarmo Ahti kertoo, millaista oli sotiminen Mannerheim-linjalla Karjalankannaksella.


Lue lisää: Inga ja Vladislav ovat löytäneet tänä vuonna jo 18 suomalaista sotavainajaa – jäänteet he vievät kotiin, koska muualla ei ole turvallista