rac

IS:n jättiselvitys: Espoon Suvisaaristo on Suomen mukavin asuinalue – katso, miten oma postinumeroalueesi sijoittui

Julkaistu:

Jättiselvitys: Suomen mukavin asuinalue on Espoon Suvisaaristo.
Vai Suvisaaristo!, ihmettelee Ragni Appel, 86, joka on asunut Espoon Suvisaaristossa kutakuinkin 70 vuotta.

IS selvitti, missä on Suomen mukavin asua. Kymmenen eri tilaston perusteella lasketut mukavuuspisteet toivat voiton juuri Suvisaaristolle, joka on muutaman sadan espoolaisen ympärivuotinen koti. Kaksikielinen ja merellinen kaupunginosa, joka sijaitsee Soukan niemen edustalla.



Jos grafiikka ei näy, katso se täältä.

Selvityksen mukaan suvisaaristolaiset ovat onnellisia, terveitä ja he tuntevat olonsa turvalliseksi. Sääkin on kaupunginosassa mukava. Oma rauha oli monen asukkaan mieleen muillakin kärkisijoille sijoittuneilla asuinalueilla.



Jos grafiikka ei näy, katso se täältä.

Selvityksessä yhdistettiin asukkailta tehdyn kyselyn vastauksia ja viranomaistietoa niin, että lopputuloksessa on huomioitu laajasti erilaisia asuinalueen viihtyvyyttä ja mukavuutta kuvaavia lukuja. 40 prosenttia alueiden saamista pisteistä tulivat IS:n verkkokyselystä, johon vastasi joulukuun lopussa yli 44 500 ihmistä. Aivan pienimpien alueiden tulokset rajattiin selvityksestä, mutta tulos kattaa yhteensä lähestulkoon 4,9 miljoonan suomalaisen asuinalueen.



Selvityksen kärkipäässä on monta omakotitalovaltaista aluetta erityisesti rannikkoseuduilta. Häntäpään alueet ovat tyypillisesti keskisuurten kaupunkien kerrostalolähiöitä, joissa asukkaiden tulotaso on usein heikko.

Jos grafiikka ei näy, katso se täältä.



Suvisaariston siivitti voittoon erityisesti ihmisten turvallisuudentunne ja asumisväljyys. 640 asukkaan Suvisaaristossa asukasta kohden on keskimäärin käytössä 66,1 neliötä, kun koko maan keskiarvo on 40,3.

– Rauha ja meren läheisyys, eräs suvisaaristolainen kuvaili kotiseutunsa parhaita puolia verkkoselvityksessä.

Selvityksen kakkosena oli niin ikään paljon kesäasukkaita houkuttelevan Paraisiin kuuluvan Pikku-Nauvon alue Lillandet. Alueella asuu vakituisesti 433 ihmistä. Työttömyys on siellä erityisen harvinaista, kesäsää on mukava ja ihmiset kertovat olevansa onnellisia.

– Pieni kyläyhteisö, luonnon läheisyys, hiljaisuus ja oma rauha, eräs asukas kuvailee kotiseutuaan IS:n kyselyssä.

Vähiten mukavia alueita oli ympäri maata. Niissä asukkaat olivat usein huolissaan esimerkiksi turvallisuudestaan, ympäristön äänistä ja naapureista, jotka he kokevat inhottaviksi.

– Paljon alkoholin käyttöä meidän talossa. Ja asuinalueella on tapahtunut pahoinpitelyitä, Raahen Kummatissa asuva vastaaja kirjoitti selvityksessä.

Suvisaariston sijoitus IS:n selvityksessä vaikuttaa pitkäaikaisen asukkaan Ragni Appelin mielestä loogiselta, joskin jokseenkin yllättävältä. Onhan Suvisaaristossa rauhallista ja turvallistakin. Tosin takavuosina saarilla on käynyt varkaita, sanoo Ragni Appelin aviomies Erik Appel, 94.

– Tämä on hyvä paikka jopa varkaille, hän naurahtaa.

Erik Appel katsoo, että asutusta ympäröivällä luonnolla on osuutensa ihmisten tyytyväisyyteen. Ragni Appel on samaa mieltä. Heidän nähdäkseen alueella on hyvä asua, tosin pariskunta sanoo, että ilman autoa elämä alueella voisi käydä iäkkäimmille asukkaille hankalaksi. Monien palveluiden päähän on matkaa, vaikka kaupungissa ollaankin.


Appelit kertovat, että alue on muuttunut ajan saatossa. Entiset metsikköiset rannat ovat muuttuneet huvilatonteiksi.

– Ennen täällä oli pientiloja, Ragni Appel sanoo.

Monella pihamaalla on veneitä, tontit ovat suuria ja rakennuskanta on suurelta osin vanhaa. Alueella ei ole lainkaan tavatonta, että koti on entinen maatalo tai kauppa.

– Suvisaaristossa asuminen vaatii työtä, Erik Appel sanoo.

Nytkin pariskunta hiekoittaa pihatietä, joka on jäätynyt pakkasella vaarallisen liukkaaksi.

Sari, joka on ulkoilemassa tyttärensä Inkan kanssa, on samaa mieltä alueen hyvistä puolista kuin Appelit. Paikan mukavuudesta on kiittäminen ympäristöä: meren jäälle pääsee talvisin luistelemaan, alueella on hyvä lenkkeillä tai hiihtää ja ympärillä on metsää.


Muuan suvisaaristolainen mies raaputtaa jäätä autonsa ikkunasta erään vanhan talon pihassa. Hän ei halua nimeään julki, mutta on harmissaan siitä, että uudet ”nousukkaat” ovat myllänneet seutua. Suvisaariston läheisyyteen on rakennettu korkeita kerrostaloja, mikä ei miehen mielestä sovi maisemaan tai paikan historiaan.

– Kantaväestöä on ajettu pois, ja tänne on rakennettu DDR:läistä ja taloja, joissa on turhia neliöitä. Täällä asutaan pari vuotta ja muutetaan pois.

Moni asukas on suvisaaristolainen jo monessa polvessa. Erään talon asukas Heli työntää pihalla lastenrattaita ja nukuttaa vauvaa. Hän on muuttanut puolisonsa kanssa Suvisaaristoon syksyllä. Pari halusi juuri sinne, koska Helin miehen sukulaisia on asunut siellä, ja tuttu ympäristö on sopiva perheelle.

Palveluihin on matkaa, mutta Suvisaaristossa sijaitsee vanha kyläkauppa, joka on Helin mukaan kaupunginosan sydän. Kyläkaupan kahvilassa saattaa käydä lounaalla ja jutella naapureiden kanssa, Heli kertoo.


Kyläkaupalla, eli saaristokauppa Skärgårds butikenillä on paikkansa Suvisaariston historiassa. Kaupan tiskin takana seisoo kauppias Kristina Tukiainen, joka ryhtyi putiikin kauppiaaksi vajaa seitsemän vuotta sitten. Asiakkaat kutsuvat kauppiasta Miiruksi.

Vaikka kauppa sijaitsee syrjässä, tiskissä on montaa sorttia juustoja.

– Olen itse intohimoinen juustojen ystävä, ja ajattelin, että täytyyhän täälläkin olla niitä, Tukiainen sanoo.


Tukiainen kertoo, että kesäisin putiikissa on paljon vilkkaampaa kuin nyt. Kauppa on pantiin pystyyn jo 1920-luvulla, mutta muutamia vuosia sitten se aiottiin sulkea. Tukiainen on asunut Suvisaaristossa vuodesta 1999 ja hän ajatteli, ettei kylän kaupasta voida luopa.

– Hyppäsin tähän aivan toiselta alalta, olin aiemmin metsäteollisuudessa.

Naapureiden kohtaamispaikka sopii maalaismaisemaan. Vaikka paikka sijaitsee kaupungissa, alueen perinteet ja tietynlainen maalaisuus ovat Tukiaisen mukaan jääneet Suvisaaristoon.

– Olen kotoisin maalta, tiedän mistä puhun.


Kahvilan pöydässä istuu Oa Sjöberg, joka liikkeen entinen kauppias. Kaupan perustamisen takana on Sjöbergin sukulainen.

– Olin kauppiaana, mutta siirryin rantojen mieheksi.

Sjöberg asuu ympärivuotisesti yhdessä saariston pienistä saarista ja hänellä on laiturifirma. Kyläkaupankin rannassa on laituri, joten mökkiläiset ja vakiasukkaat pääsevät ruokaostoksille myös vesiteitse.

Suvisaaristossa on idyllistä, eikä sijoitus mukavimpana asuinpaikkana vaikuta olevan mikään ihme. Sjöberg naurahtaa ja pudistaa päätään.

– Minä en tiedä, mistä mukavuus johtuu. En ole asunut missään muualla, Sjöberg sanoo.

Moni kuitenkin tahtoo muuttaa Suvisaaristoon. Tontit ovat arvokkaita.

– Ihmiset katsovat tätä aluetta, ostavat tontteja ja luovat niistä westendiläisiä. En ymmärrä, miksi Suvisaaristosta pitää tehdä sellainen. Ehkä se on heille vain unelmointia, Sjöberg pohtii.


Asukkaiden kesken vallitsee kuitenkin vahva yhteishenki. Kauppias Kristina Tukiaisen puoliso Lauri Tukiainen kertoo, että Suvisaaristossa on kokoisekseen paikaksi paljon seuroja ja yhdistyksiä, aktiivisesta asukasyhdistyksestä kanoottiryhmään. Lauri Tukiaisen mukaan kaksikielisyys vaikuttaa Suvisaariston viihtyisyyteen. Kristina Tukiainen kertoo, että Suvisaaristossa asuu keskenään erilaisia ihmisiä ja kaikista ikäryhmistä.

– Tämä on hyvin heterogeeninen paikka, Kristina Tukiainen sanoo.

Ehkä myös sillä on osuutensa paikan viihtyisyyteen. Pitkäaikainen asukas Sjöberg pitää Suvisaaristoa yhä hyvänä paikkana asua.

– Paikka on pysynyt miellyttävänä. Sivistys on vielä toistaiseksi pysynyt sillan toisella puolella, Sjöberg sanoo.

Näin selvitys tehtiin

IS vertaili kaikkia Suomen postinumeroalueita kymmenen eri tilaston perusteella: tilastoista neljä oli IS:n oman kyselyn perusteella asukkailta kysytyt onnellisuus, oman asuinalueen ihailu, turvallisuuden- ja köyhyydentunne. Lisäksi virallisista tilastoista poimittiin postinumeroalueittain asukkaiden ikärakenteen monipuolisuus, työttömyys, asumisen väljyys ja kunnittain tilastoitu ikävakioitu sairastavuus sekä kesän keskilämpötila ja sademäärä.

Tilastot ovat vuosilta 2015–2017 (väestö, asuminen, terveys ja työttömyys) ja 1981–2010 (säätilastot). IS:n asuinaluekysely tehtiin jouluna 2018. Siihen vastasi verkossa 44500 ihmistä. Alle viiden vastaajan postinumeroalueita ei laskettu mukaan selvitykseen.

Parhaat alueet saivat kustakin tilastosta 100 pistettä, huonoimmat nollan. Kaikki muut alueet saivat pisteitä suhteessa huonoimpaan ja parhaimpaan. Maksimipistemäärä oli 500.

Jutun taulukossa alueet ovat yhteenlaskettujen pisteiden mukaisessa järjestyksessä.

Lähteet: IS, Tilastokeskus, Kela ja Ilmatieteen laitos.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt