Kiistelty alkoholilaki muuttui vuosi sitten – näin kävi: Panimoliitto ja THL täysin eri mieltä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kiistelty alkoholilaki muuttui vuosi sitten – näin kävi: Panimoliitto ja THL täysin eri mieltä

Julkaistu: 4.1.2019 7:12

Panimoliiton ennakkotietojen mukaan keskiolut on edelleen oluiden ylivoimainen ykkönen. Lähes 90 prosenttia juodusta oluesta on keskiolutta.

Pitkään valmisteltu uusi alkoholilaki tuli voimaan vuonna 2018. Tasavallan presidentti vahvisti alkoholilain 28. joulukuuta 2017. Osa muutoksista tuli voimaan jo 1. tammikuuta 2018 ja kokonaisuudessaan se tuli voimaan 1.3.2018.

Suurin vääntö ennen uudistusta käytiin marketeissa myytävien juomien tilavuusprosentista.

Osapuolet kinastelivat siitä, saavatko ruokakaupat ja kioskit myydä jatkossa vahvempia juomia aiempien 4,7-prosenttisten sijaan. Lopulta uudeksi rajaksi päätettiin 5,5 prosenttia. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että päivittäistavarakaupassa keskioluen rinnalle tuli A-olut.

Lakia muutettiin myös niin, että kaupassa saa nyt myydä juomasekoituksia eli kaupasta saa samaa lonkeroa kuin Alkosta. Aiemmin kauppojen lonkeroa moitittiin joskus ”kiljuksi”.

IS selvitti asiantuntijoilta, mitä uudistuksen vaikutuksista voi kertoa, kun uudistus on ollut voimassa noin vuoden.

Alko: Kokonaismyynti laskenut

Näkyvätkö lainmuutokset eri tuoteryhmien myyntiin muutoksissa Alkon tilastoissa?

– Alkon myyntitilastot on julkaistu tammi-marraskuun osalta. Vuoden ensimmäisten 11 kuukauden tilastossa Alkon kokonaismyynti litroissa on laskenut reilut 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennanen kertoo.

Mikä on merkittävin ero vuoteen 2017? Missä oli paljon kasvua tai laskua? Oliko jokin erityinen tuote noussut tai romahtanut?

– Alkon tuoteryhmissä muutosta vuoteen 2017 verrattuna on tapahtunut useista eri syistä. Asiakkaiden maun muuttuminen entistä raikkaampia ja kevyempiä tuotteita haluavaksi on vaikuttanut rosee-, valko- ja kuohuviinien myynnin kasvuun. Lisäksi alkoholittomien tuotteiden kysyntä on kasvanut edellisvuodesta, arvatenkin johtuen pitkään jatkuneesta terveyttä ja hyvinvointia korostavasta trendistä.

Laskua myynnissä on tapahtunut Pennasen mukaan erityisesti long drink-, olut- ja siiderituoteryhmissä. Tähän vaikuttaa alkoholilain muuttuminen vuoden 2018 alusta.

Lisäksi kokonaismyyntiin vaikuttaa veronkorotus, joka tehtiin vuoden 2018 alusta.

Hän kertoo, että Alkon myyntitilastoissa on näkynyt pitkään valko-, rosee- ja kuohuviinien kysynnän kasvua.

– Asiakaskysyntä on myös miedontunut jo pitkään ja väkevien juomien myynti on laskenut useiden vuosien ajan. Alkoholilain muutoksen vaikutuksia kokonaisuudessaan on vielä liian aikaista arvioida, sillä monet alkoholista aiheutuvat haitat näkyvät vasta vuosien viipeellä. Valviran julkaisemien kokonaismyyntitilastojen perusteella alkuvuoden 2018 alkoholin tilastoitu kulutus on kasvanut pitkään jatkuneen laskukauden jälkeen. Lopulliset luvut saadaan kuitenkin vasta myöhemmin, Pennanen sanoo.

Päivittäistavarakauppa ry: Lonkeron myynti kasvoi ruokakaupoissa

– Kahdeksan kuukauden luvuista yleishavainto on se, että merkittävin muutos on lonkeron myynnin merkittävä kasvu ruokakaupoissa. Oluen ja siiderin myynti ruokakaupoissa laskivat hieman, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo.

Luoto kertoo, että lonkeron myynti on kasvanut ruokakaupoissa yli 60 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tilastoissa näkyy Long drink -juomien nousu. Valviran tilastoissa ovat mukana myös ravintoloiden ja päivittäistavarakauppojen myynnit. Alkossa lonkeron myynti oli siis laskenut.

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen tästä.

– Ilman poikkeuksellisen lämmintä kesää alkoholin myynti alkuvuonna olisi miinuksella edelliseen vuoteen verrattuna. Muita merkittäviä muutoksia ovat matkustajatuonnin lasku erityisesti oluissa ja valtion verotulojen kasvu, kun ostot Suomen kaupoista kasvoivat. Eduskunta nosti hiljattain alkoholiveroa, mikä lisäsi valtion verotuloja. Gini-pohjaisten lonkeroiden vero on korkeampi kuin käymispohjaisten, hän kertoo.

Lue lisää: Lonkero, limsat ja vedet paisuttivat panimoteollisuuden myyntiä – oluen myynti laski

THL: Alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen näyttää pysähtyvän

– Nyt on saatavilla vasta kahdeksan kuukauden tilasto kokonaiskulutuksesta. Koko vuoden tilastot Valviralta ja matkustajatuonnista tulevat myöhemmin ja kootaan maalis-huhtikuussa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle alkoholilaiksi todettiin, että tarkempi arvio haitoista voitaisiin tehdä vasta kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä kertoo.

Hän tutkii suomalaisten alkoholinkäyttöä, kuten juomatapojen ja alkoholinkäytön seurausten muuttumista sekä alkoholipolitiikan keinoja vähentää haittoja.

– Kahdeksan kuukauden tilastojen perusteella ei voi sanoa vielä kovin paljoa, mutta näyttää siltä, että Suomessa kymmenen vuotta jatkunut alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen näyttäisi pysähtyvän tai se voi jopa kääntyä pieneen nousuun, mikä ei ole hyvä asia terveyshaittojen näkökulmasta, hän sanoo.

– Vuoden 1994 alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen siiderit tulivat kauppoihin, ja siiderin kulutuksen kasvu lisäsi kokonaiskulutusta viiden vuoden ajan, hän muistuttaa.

Panimoliitto: Pelot kulutuksen kasvusta eivät ole toteutuneet

Panimoliiton tulkinta on toisenlainen kuin THL:n.

– Liiton tarkat tulokset vuoden 2018 myynnistä tulevat vasta helmikuussa 2019, mutta jo nyt voin suuntaa antavasti kertoa, että vahvojen oluiden ja lonkeroiden myynti on kasvanut. Litramääräisesti kokonaismyynti on kuitenkin vähentynyt. Ennakkotietojen mukaan keskiolut on edelleen ylivoimainen ykkönen. Lähes 90 prosenttia juodusta oluesta on keskiolutta, Panimoliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen kertoo.

Yllätyksiäkin on hänen mukaansa koettu.

– Alkoholittomien oluiden myynti on alustavan tiedon mukaan kasvussa. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että ennen lakia esiin tulleet pelot alkoholin kulutuksen kasvusta eivät ole toteutuneet. Veron korotukset vähentävät myyntiä, hän sanoo.

– Kivennäisvesien ja lähdevesien verotus ei ole missään suhteessa tätä päivää ja perusteltua. Alkoholijuomien verotus pitäisi saada lähemmäksi eurooppalaista tasoa, hän korostaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?