Satoja neliöitä tilaa, koteja paraatipaikoilla – näin paljon piispat maksavat asumisestaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Satoja neliöitä tilaa, koteja paraatipaikoilla – näin paljon piispat maksavat asumisestaan

IS selvitti, miten luterilaisen hiippakunnan piispojen ja arkkipiispan asuminen on järjestelty.

Piispoille vuokratut virkakodit ovat sekä koti että työpaikka. Osassa piispojen virka-asunnoissa on edustustila tilaisuuksia varten. Piispat maksavat virka-asunnoistaan vuokraa, mutta edustustiloista heiltä ei peritä maksua.­

4.1.2019 6:01

Piispoille ei juuri kuulu työsuhde-etuja, mutta moni heistä asuu vuokralla Kirkon keskusrahaston omistamissa arvoasunnoissa.

Piispojen asumisjärjestelyt ovat puhuttaneet viime vuosina. Lapuan piispan kallis asunto Seinäjoen keskustassa sapetti monia vuonna 2015. Alkuvuodesta 2018 IS uutisoi Helsingin piispa Teemu Laajasalon virka-asunnon 100 000 euron remontista. Parketti ja pinnat uusittiin, saunan lauteet vaihdettiin ja asuntoon hankittiin uusia kaapistoja ja kodinkoneita.

IS selvitti, miten piispat ja arkkipiispa tätä nykyä asuvat.

Arkkipiispa Tapio Luoma, Turun piispa Kaarlo Kalliala, Tampereen piispa Matti Repo, Porvoon piispa Björn Vikström, Kuopion piispa Jari Jolkkonen, Helsingin piispa Laajasalo ja Lapuan piispa Simo Peura asuvat Kirkon keskusrahastolta vuokratuissa asunnoissa. Arkkipiispalla on asunnot sekä Turussa että Helsingissä. Sen sijaan Mikkelin ja Oulun piispat Seppo Häkkinen ja Jukka Keskitalo asuvat omissa asunnoissaan, ja myös Espoon uusi piispa Kaisamari Hintikka järjestää asumisensa itse.

Porvoon piispala sijaitsee Vanhassa Porvoossa.­

Kirkkoneuvos Leena Rantanen Kirkon keskushallinnon talousosastolta kertoo, että vuokra vähennetään suoraan piispojen nettopalkasta ja summa siirtyy keskusrahaston tilille.

– Piispoilla ei ole luontoisetuasuntoja, vaan nämä omassa käytössä olevat asunnot on vuokrattu heille normaaleilla vuokrasopimuksilla ja he maksavat normaalisti vuokraa kirkon keskusrahastolle. Muita työsuhde-etuja ei ole, Rantanen kertoo.

Lähes kaikissa Kirkon keskusrahaston piispoille vuokraamissa asunnoissa on yksityisasunto, josta piispoilta veloitetaan vuokra ja edustustila, josta piispat eivät maksa. Edustuspuolella järjestetään virkaan liittyviä tilaisuuksia.

  • Katso grafiikasta, paljonko kunkin piispan asunnossa on edustustilaa ja paljonko piispat maksavat vuokraa yksityisasunnostaan.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Vuokra peritään vuosittaisen verohallinnon verotuspäätöksen mukaisesti, kertoo kirjanpitopäällikkö Markku Vasara Kirkon keskusrahastosta. Kun piispan palkasta peritään vuokrana vähintään päätöksen mukainen summa, veronalaista luontoisetua ei synny, Vasara kertoo. Piispat maksavat sähköstä ja tarpeen mukaan myös autopaikasta.

Tampereen piispala on piispantaloista suurin. Vuonna 1937 rakennettu talo Tampereen Pyynikinrinteellä suunniteltiin alkujaan juuri piispantaloksi. Talossa asuvat tällä hetkellä Tampereen piispa Repo ja hänen vaimonsa. Repo on asunut piispalassa vuodesta 2008.

– Muutimme neljästä lapsestamme kolmen kanssa taloon, yksi lapsistamme oli jo Helsingissä. Nyt olemme siellä rouvan kanssa kahdestaan, piispa Repo sanoo.

Kolmekerroksinen rakennus on funkkistyylinen. Alimpaan kerrokseen on rakennettu talonmiehen asunto, ja kerroksessa on myös teknistä tilaa. Keskimmäisessä kerroksessa on edustila tai residenssi, joka on rakennuksen suurin osa. Residenssissä on saleja, pieni kappeli, piispan työhuone ja kirjastohuone.

Asunto sijaitsee ylimmässä kerroksessa. Repo ei ole vuokrannut tilaa kokonaan. Entiset lastenhuoneet ovat tyhjillään, ja Revon mukaan niissä majoitetaan vieraita ulkomailta, esimerkiksi kumppanuuskirkoista.

Revon mukaan ihmiset harvemmin kyseenalaistavat sitä, miten piispojen asuminen on järjestelty. Helsingin piispan tapauksilla on kuitenkin ollut vaikutusta siihen, miten ihmiset suhtautuvat asiaan.

– En sanoisi, että sitä tulee paljon vastaan. Nyt vähän yllättäen sellainen on noussut. Pikemminkin ihmiset tuntuvat arvostavan sitä, että on vähän erottuvia rakennuksia. Ihmiset ymmärtävät sen, että talossa asutaan viranhoidon ajan, ja sitten mennään pois ja tilalle muuttaa toinen, Repo kertoo.

Talon sisäänkäynti sijaitsee samassa kerroksessa, jossa on edustustila, joten koko rakennukseen kuljetaan residenssin läpi, Repo kertoo.

– Päivittäistä käyttöä on joka tapauksessa, eikä käyttöä voi pitää ihan puhtaasti erillään.

Aiemmin myös alakerrassa oleiltiin satunnaisesti.

– Kun kotona oli lapsia, he halusivat leikkiä alhaallakin. He leikkivät kappelissa usein jumalanpalvelusta.

Revon mukaan käytännössä pariskunta kuitenkin asuu varsinaisessa yksityisasunnossa.

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on asunut piispantalossa vuodesta 2008. Residenssin seinällä on kartta, jossa on Tampereen hiippakunnan alue 1930-luvun lopussa.­

Piispa arvostaa piispantalon suurta aulatilaa ja salia, jotka sopivat isompiinkin tilaisuuksiin.

Funktionalistinen ja pelkistetty tyyli on Revon mieleen.

– Sitä voidaan kutsua liialliseksikin tehokkuudeksi. Jotkut ruotsalaiset sanovat, että suomalaiset rakastavat rumuutta, mutta minusta se on tiettyä käytännöllisyyttä. Piispantalo on käytännöllisesti suunniteltu.

Revon mukaan välillä kuluu montakin viikkoa ilman, että residenssissä järjestetään mitään. Välillä talossa poikkeaa esimerkiksi opiskelija- ja koululaisryhmiä.

Kukin Tampereen piispa on tuonut taloon omat kalusteensa, mutta osa residenssin tavaroista on pysynyt talossa 1930-luvulta asti.

Piispan mukaan piispalassa saa asua melko rauhassa, mutta joskus edustalla käy vilkaskin trafiikki. Talon ohi kulkee tie, jota pitkin pääsee Pyynikin uimarannalle.

– Kun kouluvuosi päättyy, nuoriso kerääntyy rantaan. Joskus joku käy yöllä soittamassa ovikelloa ja juoksee hihittäen pakoon. Joskus joku heittää pullon tai tölkin kadulta, mutta siitä ei ole ollut pahemmin haittaa.

Suomessa on neljä alun perin piispantaloksi rakennettu taloa: Turussa, Porvoossa, Lapualla ja Tampereella.

– Olen aina sanonut, että Tampereen talo on paras ja kaunein, Repo nauraa.

Piispa Matti Repo asuu funkkistalossa Tampereella.­

Edustustilojen käytössä eroja

Ainakin Tampereen piispantalo on piispaloista vilkkaimmassa käytössä.

IS kysyi kaikista hiippakunnista, joiden piispat asuvat virka-asunnoissa, kuinka ahkerassa käytössä edustustilat ovat.

Edustustilojen käytöstä ei pidetä kaikkailla tarkkaa kirjaa. Hiippakunnista kerrotaan arvioita tilaisuuksien ja vieraiden kokonaismääristä. Lukemat muuttuvat vielä loppuvuoden aikana.

Tampereella vierailuja on ollut vuoden aikana ainakin 32, yksittäisiä vieraita on vuosittain noin 800.

Porvoon piispantalossa oli tänä vuonna 24 tilaisuutta, ja vieraita on vuosittain 500–700. Piispa tapaa virkakodissa ihmisiä myös henkilökohtaisten keskustelujen merkeissä.

Arkkipiispan Turun virka-asunto valmistui 1887.­

Arkkipiispantalossa on vieraillut tänä vuonna yli 30 isompaa ryhmää, yksittäisiä vieraita ja pienempiä ryhmiä arkkipiispa on tavannut talossa 50 kertaaa. Yhteensä vierailijoita on tämän vuoden aikana 500–600.

Helsingin piispa muutti piispalaansa keväällä. Pieniä tilaisuuksia on pidetty 1–2 viikossa, isompia 1–2 kuukaudessa. Muuton, remontin ja piispan kesäloman jälkeen syksyllä talossa on ollut 6 isoa tilaisuutta. Loppukevään jälkeen virkakodissa on pidetty 27 pientä tapaamista, kävijöitä on ollut 305.

Lapuan piispan asunnossa on ollut vuoden aikana 15 tilaisuutta, vieraita arviolta 150. Tilaan sopii 20 vierasta, joten tilaisuuksia on myös seurakunnalta vuokrattavissa tiloissa ja Kuortaneella Haapaniemen hiippakuntakartanossa.

Turun piispalassa on väkimäärältään runsaslukuisempia tapaamisia noin kerran kuukaudessa, vuosittain vieraita on 150. Piispa tapaa pienempiä porukoita myös tuomiokapitulin työhuoneessaan.

Kuopion piispalan kävijämääristä ei ole tarkkaa tietoa. Erilaisia vastaanottoja on arvion mukaan 1–2 kertaa kuukaudessa. Tilaan mahtuu 30 henkilöä, enimmillään osallistujia on ollut 50.

 

Helsingin piispa Teemu Laajasalo asuu Ullanlinnassa. Ennen Laajasaloa asunnossa ovat asuneet piispat Eero Huovinen ja Irja Askola.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?