Helsingin Sanomat uutisoi eilen saaneensa haltuunsa Itä-Uudenmaan poliisin sisäisen ohjeen vuodelta 2014:
”Tutkinnanjohtajien vastuulla on, että jutut jäävät pääsääntöisesti esikäsittelyyn”. Tämä tarkoittaa toisin sanoen, että poliisi jättäisi suuren osan rikosilmoituksista aktiivisesti tutkimatta.
Näillä rikoksilla tarkoitetaan niin sanottuja massarikoksia, joista määrätään pieni sanktio. Sellaisia ovat esimerkiksi pyörävarkaus tai myymälävarkaus. Ohjetta perustellaan poliisien resurssipulalla.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo IS:lle, että sisäinen ohje kuulostaa lainvastaiselta. Hän muistuttaa, että laki antaa mahdollisuuden laittaa rikostutkinnan tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Mutta linjaus tiettyjen rikostyyppien tutkimatta jättämisestä on eri asia.
Lain määrääminen on eduskunnan tehtävä, Tolvanen sanoo.
– Ei tällaista yleismääräystä voi antaa, jos tavoitteeksi asetetaan, että käytännössä jätetään tutkimatta. Jos jokin rikos on säädetty laissa rangaistavaksi, niin kyllähän sitä pitää tutkia. Kriteerinä ei voi olla, että sanktiot olisivat niin pieniä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ihmettelee Itä-Uudenmaan poliisin sisäistä ohjetta.
Voiko rikollisuus lisääntyä, jos tieto pikkurikosten tutkimattomuudesta leviää?
– Voihan se niinkin toimia. Tämä nähdään esimerkiksi sosiaalisen median kunnianloukkausjutuissa. Uskalletaan loukata, jos tieto leviää, ettei kunnianloukkauksia edes tutkita. Se on varmasti omiaan lisäämään tätä käytöstä.
Riski on Tolvasen mukaan olemassa erityisesti tietyissä rikostyypeissä.
– En usko, että ihmiset pahoinpitelisivät toisiaan yhtään sen enempää, mutta kynnys massarikoksiin, eli esimerkiksi myymälävarkauksiin madaltuisi.
– Pitkällä aikavälillä tämä on vaarallista, sillä se rapauttaisi luottamusta poliisin toimintaan. Se on kyllä väistämätöntä.
– Tavallisen kansalaisen näkökulmasta saattaa tuntua, että vain huomiota herättävät rikokset tutkitaan. Tai sellaiset jutut, joissa on asianosaisena tunnettuja henkilöitä.
Ratkaisuja sovittelusta ja poliisien resurssien lisäämisestä
Tolvanen sanoo, että muutos nykyiseen on tapahtunut viimeisen 5–10 vuoden aikana. Tavalliselle kansalaiselle muutos on tullut näkyväksi parin viime vuoden aikana.
– Poliisien resurssipulahan siellä taustalla on, meillä pitäisi olla 500–1 000 poliisia nykyistä enemmän. Sen jälkeen näitä ongelmia ei ilmeisesti olisi. Aika vähällä tämä saataisiin hoidettua, siinä olisi poliitikoilla kyllä toiminnan paikka. Ei tätä asiaa saisi yksin poliisin ongelmaksi jättää, se pitää muistaa.
Poliiseja ja syyttäjiä on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna liian vähän, Tolvanen sanoo.
– Ruotsissa molempi puoli on paremmin miehitetty kuin meillä.
Massarikosten tutkimattomuuteen Tolvanen ehdottaa vaihtoehdoksi myös sovittelusysteemiin satsaamiseen.
– Meillä on varsin toimiva sovittelusysteemi. Pitäisi nämä vähäiset rikokset ohjata sinne, pikemminkin kuin että niitä ei ollenkaan tutkita.
Onko sinun rikosilmoituksesi ollut kauan tutkinnassa? Kerro siitä meille: WhatsApp 040 660 9019, uutiset@iltasanomat.fi tai täältä.
