Tutkijat: Arabian­rannan ja Oulun julmista rikoksista epäiltyjen ulkomaalais­tausta voi vaikuttaa vaaleihin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkijat: Arabian­rannan ja Oulun julmista rikoksista epäiltyjen ulkomaalais­tausta voi vaikuttaa vaaleihin

Tutkijoiden mukaan Arabianrannan ja Oulun julmista rikoksista epäiltyjen ulkomaalaistausta voi vaikuttaa vaaleihin.

Tutkijoiden mukaan Arabianrannan ja Oulun julmista rikoksista epäiltyjen ulkomaalaistausta voi vaikuttaa vaaleihin.

Julkaistu: 29.12.2018 21:46

Kevään eduskuntavaalien lähestyessä yksi suurista kysymyksistä on se, kuinka ison roolin maahanmuutto sekä ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäillyt väkivalta- ja seksuaalirikokset saavat vaalikamppailussa.

Oulun laajan seksuaalirikosvyyhden lisäksi Helsingin Arabianrannassa tapahtuneesta lapsen surmasta epäillään ulkomaalaistaustaista tekijää. Tutkijoiden mukaan rikostapaukset saattavat vaikuttaa vaaliteemoihin.

– Maahanmuuttohan on muuten aika abstrakti kysymys, jota tällaiset ikävät rikostapaukset konkretisoivat, sanoo Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari.

Tutkija ei usko, että suurten puolueiden intressissä olisi nostaa maahanmuuttopolitiikkaa keskeiseksi vaaliteemaksi.

– Maahanmuutto on perussuomalaisten omistama vaaliteema, ja isot puolueet pelkäävät, että mitä enemmän siitä puhutaan, sitä enemmän se sataa perussuomalaisten laariin.

Yhtä mieltä on saman yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio. Hänen mukaansa valtapuolueiden tavoitteena on, ettei maahanmuutosta keskusteltaisi ollenkaan.

– Suurimmat puolueet vaikenevat täysin. Kysymys jakaa puolueita sisältä päin, eivätkä ne halua käydä keskustelua asioista, jotka jakavat kannattajakuntaa.

Tapio Raunio.

Tapio Raunio.

”Minkä takia muiden puolueiden pitäisi lähteä mukaan?”

Raunio sanoo suurten puolueiden haluavan käydä vaaleja niille turvallisten teemojen kautta.

– Ruotsin menneen syksyn vaalit on hyvä esimerkki siitä, miten voi käydä, kun maahanmuutto ja siihen liittyvä rikollisuus nousevat vaaleissa keskeiseksi teemaksi. Siellähän se selkeästi hyödytti ruotsidemokraatteja.

Helsingin yliopiston valtio-opin lehtorin Emilia Palosen mukaan nykypäivän Suomen tilannetta ei voi verrata Ruotsiin. Ruotsidemokraattien tulos syksyllä muistutti enemmän perussuomalaisten menestystä vuoden 2011 vaaleissa.

– Ruotsidemokraattien läpibreikkaamisessa ei ollut kyse vain rasismista, vaan moni oli kyllästynyt poliittiseen eliittiin. Se oli siis samanlainen asia kuin jytky Suomessa. Jytkyä ei voi toistaa, koska perussuomalaiset jo kertaalleen menivät hallitukseen, vaikka ovatkin nyt oppositiossa.

Palosen mukaan valtapuolueiden ei välttämättä kannata ryhtyä leikkiin perussuomalaisten kanssa.

– Maahanmuutto on perussuomalaisten substanssiala, joten totta kai he haluavat luoda siitä agendaa, mutta minkä takia muiden puolueiden pitäisi lähteä mukaan?

Emilia Palonen.

Emilia Palonen.

Tutkija: Suomessa ei ole hiljenemisen kulttuuria

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori Johanna Vuorelma ei usko, että Suomessa maahanmuuton ongelmat olisivat vaiettu aihe politiikassa tai mediassa.

– Se on perussuomalaisten retoriikkaa sanoa, että näihin kysymyksiin liittyy jokin tabu. Näkisin, ettei Suomessa juurikaan ole hiljenemisen kulttuuria. Näistä asioista puhutaan hyvin paljon, ja useinkaan ei kovin tietopohjaisesti, Vuorelma sanoo.

Vuorelma ei tunnista vaikutelmaa, että maahanmuuttajien tekemät rikokset olisivat vaikea kysymys poliittisella kentällä.

– Jos vertaan Britannian poliittiseen keskusteluun, näkisin että Suomessa on enemmän tilaa politiikassa nostaa näitä maahanmuuttokysymyksiä esiin. Täällä puolueet pelkäävät olla sanomatta jotakin. Kannattajat haluavat, että tuomitaan julkisesti tai otetaan jollain tapaa kantaa.

Johanna Vuorelma.

Johanna Vuorelma.

Tuoreimmat osastosta