rac

Älykäs, hauska ja tarvittaessa pisteliäs – ystävät paljastavat, millainen oikeasti on 90 vuotta täyttävä rouva Koivisto

Julkaistu:

Rouva Tellervo Koivisto täyttää 90 vuotta. Pitkäaikaiset ystävät kertovat, millainen persoona hän oikeasti on.
Rouva Tellervo Koivisto ja punainen ruusu.

Suomalaisten mieliin on syöpynyt rouva Koiviston koskettava ele miehensä haudalla.

Presidentti Mauno Koiviston muistomerkin paljastustilaisuudessa marraskuun lopussa hauraanoloinen Tellervo Koivisto lähestyi hautaa. Tyttärensä tukema rouva Koivisto kantoi kädessään tulipunaista ruusua. Ruusun hän laski miehensä hautakiven päälle.

Samanlainen ele nähtiin myös presidentin hautajaisissa puolitoista vuotta sitten toukokuussa. Rouva Koivisto laski haudalle yhden tulipunaisen ruusun.

– Punaisen ruusun laskeminen perustuu rouva Koiviston omiin tunteisiin, läheinen kertoo.

Punainen ruusu on rakkauden symboli.


Jos joidenkin puolisoiden välillä hehkui rakkaus, niin juuri Koivistojen. Tellervo ja Mauno Koiviston rakkaus kantoi yli 66 vuotta.

Tellervo Koivistolta kysyttiin taannoin pitkän avioliiton salaisuutta.

– Oliskohan se sellainen vanhanaikainen kun rakkaus. Maunon kanssa on aika vaikea saada riitaa aikaiseksi. Monta kertaa turhauduin, kun en onnistunut siinä. Riidassa on se hyvä puoli, kun se sopiminen on niin mukavaa, rouva Koivisto pohti asiaa Ilta-Sanomissa vuosi sitten marraskuussa, kun hän sai Parisuhdepäivillä Vuoden parisuhdeteko -kunniamaininnan.

Kuulijakunta sai makua rouva Koiviston huumorintajusta, kun hän kertoi liitosta presidentin kanssa.

– Myötä- ja vastoinkäymisissä. Sitä se tietysti oli pääasiassa.

 

Luulen, että Tellervo ja Mauno olivat oppineet toinen toisiltaan sen, ettei kaikkeen tarvitse ottaa kantaa.

Rouva Koiviston tokaisu kertoo, miten hän harkitsee sanojaan tarkasti.

Varovainen puhetyyli liitetään satakuntalaisuuteen. Tellervo Koivisto on syntyisin Punkalaitumelta.

– Tellervoa pidetään harvapuheisena. Minusta hän on satakuntalaisittain harkitsevapuheinen, Koivistojen vanha perhetuttava, maaherra Pirkko Työläjärvi luonnehtii ystävätärtään.


Luonteenpiirre näkyy Työläjärven mielestä erityisesti silloin, kun Tellervo Koivisto esittää omakohtaisen näkemyksen jostain asiasta.

Satakunnassa on tyylinä, että sanotaan, miten asia on. Tai sitten vaietaan.

Pirkko Työläjärvi miettii, että Tellervo-vaimon tyyli vaikutti myös presidentti Mauno Koivistoon. Presidentistä sanottiin, ettei hän välttämättä ottanut kantaa, kun häneltä kysyttiin.

– Luulen, että Tellervo ja Mauno olivat oppineet toinen toisiltaan sen, ettei kaikkeen tarvitse ottaa kantaa.

Koivistot ymmärsivät, että voi vaieta, vaikka olisi asioista eri mieltä.

– Usein erimielisyys ei johda mihinkään. Parempi on, kun ei sano sellaista, josta tulee paha erimielisyys.


Pirkko Työläjärven ja Tellervo Koiviston ystävyys lujeni heidän yhteisten eduskuntavuosiensa aikana 1970-luvulla.

Eduskunta on suuri organisaatio. Sinne kuitenkin muodostuu pieniä piirejä. Pirkko Työläjärvi ja Tellervo Koivisto kuuluivat pieneen naisten piiriin, jossa olivat jäseninä myös Sinikka Linkomies-Pohjola, Salme Myyryläinen ja rouva Koiviston täyskaima Tampereen Tellervo Koivisto.

– Usein ajatellaan, että naisten ryhmässä vain höpötetään niitä näitä. Meille se oli sellainen tukea antava ryhmä.

Pirkko Työläjärvi muistaa esimerkiksi sen, kun Salme Myyryläinen joutui silmäleikkaukseen.

– Kun tapasimme sitten yhdessä, Salme sanoi, että onpa ihana yhteisö. Kukaan ei rupea voivottelemaan, ihmettelemään ja säälimään. Te keksitte sellaisia puheenaiheita, ettei minun tarvitse teitä lohduttaa.


Naisten piiri muodostui yli puoluerajojen.

Piiri on Työläjärven mielestä osoitus siitä, että Tellervo Koivisto haluaa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Hän on ihminen, joka katselee asioita laajemmin.

 

Hän osasi jotenkin yhdellä tokaisulla hauskalla tavalla laukaista tilanteen.

Rouva Tellervo Koivisto on vuosien varrella myös antanut kasvot koulukiusaamiselle. Muistelmissaan hän kertoo, miten joutui kouluaikana sadistisen papin kiusattavaksi. Nuoruuden traumat vaikuttivat myös siihen, että hän sairastui myöhemmin masennukseen.

Tellervo Koivisto on julkisuudessa kunnostautunut naisten oikeuksien ja tasa-arvon ajajana.

Pirkko Työläjärvi sanoo, että vähäiselle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, miten Tellervo Koivisto on tehnyt merkittävää työtä pääkaupunkiseudun vanhustyössä.

– Äitini, joka asui Kalliossa, tiesi aina kertoa, mitä Tellervo Koivisto oli tehnyt vanhojen naisten ja ihmisten hyväksi.


Koivistojen perheystäviin kuuluivat myös entinen pääministeri Kalevi Sorsa ja rouva Irene Sorsa. Pariskunnat vierailivat toistensa luona. Välillä Koivistojen luona oli paljon vieraita, joskus Sorsat olivat kylässä kahdestaan.

Irene Sorsa muistaa, miten illanvietoissa käytiin vilkasta keskustelua. Tellervo Koivistosta hänelle on jäänyt mieleen huumorintaju.

– Hän osasi jotenkin yhdellä tokaisulla hauskalla tavalla laukaista tilanteen.

Kun Mauno Koivistosta tuli presidentti, Irene Sorsa ihaili presidenttiparia.

– Tellervo Koivisto oli presidentin puolisona erinomainen maan äiti. Älykäs, tyylikäs ja edustava.

 

Hän on mieluummin harvapuheinen, mutta kun sitä puhetta tulee, se on sekä älykästä että ystävällisen ilkeääkin joskus.

Rouva Koiviston vanhoja ystäviä on myös entinen puoluejohtaja, kansanedustaja ja ministeri Ilkka Suominen.

Tellervo Koivisto ja Ilkka Suominen olivat eduskuntatovereita 1970-luvulla.

– Kyllä presidentti Koivistolla oli mahtava taustavoima puolisostaan, Ilkka Suominen kehuu.

Ilkka Suominen jatkaa, että Koivistot olivat yhteen hitsautunut pari. Heillä oli samanlaiset mielteet.

– Voisi sanoa niin, että Tellervo Koivisto on ehkä hieman poliittisempi kuin Mauno Koivisto oli aikanaan. Jos katselee hänen haastattelujaan, niissä välähtää poliittinen vire.

Perheiden ystävyys syveni Ilkka Suomisen sanoin ”vanhoilla päivillä”.

Presidentti Mauno Koiviston jätettyä virkatehtävät Koivistot kävivät Ilkka ja Riitta Suomisen luona kylässä.

Ilkka Suominen muistaa yhden kerran, kun Koivistot olivat heidän luonaan iltapalalla. Kylässä oli Koivistojen lisäksi muitakin vieraita. Kello alkoi lähetä kymmentä illalla. He olivat kuunnelleet Mauno Koiviston tunnettuja yksinpuheluja. Presidentti kertoili asioista ja mielipiteistään.

Ilkka Suominen muistaa, miten Tellervo Koivisto istui vähän syrjässä.

– Siirryin lähemmäs Tellervoa. Silloin Mauno nousi ja sanoi, jaahas Tellervo, lähdetään kotiin. Sanoin, että hyvänen aika, tässä vasta rouvat rupeavat viihtymään. Mauno sanoi, että juuri sen takia.


Rouva Koivistoa Ilkka Suominen luonnehtii ”rauhalliseksi, satakuntalaiseksi Punkalaitumen tytöksi”.

– Hän on mieluummin harvapuheinen, mutta kun sitä puhetta tulee, se on sekä älykästä että ystävällisen ilkeääkin joskus.

Satakunnasta tuleva Ilkka Suominen ymmärtää luonteenlaatua.

Sellainen ihme on Suomisen mukaan olemassa kuin satakuntalainen huumorintaju. Suominen kehuu Tellervo Koivistoa hyväksi satakuntalaiseksi. Hänellä on joskus pisteliäs huumorintaju.

Hiljaisuudesta ei Ilkka Suomisen mielestä ollut tietoa, kun rouvat kävivät keskusteluja.

– Vaimovainajani ja Tellervo Koivisto juttelivat usein puhelimessa. Heillä oli pitkiä puheluita. Se oli aina suunnilleen tunti, kun he keskustelivat. Täytyy nyt muistaa, että satakuntalaiseen tapaan Tellervo Koivisto ei puhu nopeasti.

Ilkka Suominen ei tiedä tarkkaan, mistä rouvat keskustelivat.

– En koskaan kysynyt Riitalta, että mistä te puhuitte. Mutta mistä nyt kaksi yhteiskunnallisista asioista kiinnostunutta naista puhuu. Varmaan päivän tapahtumista ja niin sanotusti politiikasta.

Faktat

 Tellervo Kankaanranta syntyi 2.1.1929 Punkalaitumella pienviljelijävanhempiensa kolmanneksi lapseksi.

 Opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa. Valmistui ekonomiksi 1953.

 Itsenäisyyspäivän aattona 1950 törmäsi tulevaan puolisoonsa, presidentti Mauno Koivistoon.

 Tellervo ja Mauno Koivisto menivät naimisiin 1952.

 Assi-tytär syntyi 1957. Tellervo Koivisto jäi kotirouvaksi.

 Kotirouvan osa ei täysin tyydyttänyt ja Tellervo Koivisto meni mukaan sukupuolten tasa-arvoa ajaneen Yhdistys 9:n toimintaan.

 Sai pääministerin rouvana oman pakinapalstan Suomen Kuvalehdestä.

 Vuoden 1972 vaaleissa pyrki ja pääsi eduskuntaan Sdp:n ehdokkaana. Yksi kausi kansanedustajana riitti.

  Kunnallisvaaleissa 1976 nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

 Presidentinvaaleissa 1982 pääsi valitsijamieheksi hurjalla 50 642 äänellä.

 Jätti poliittiset luottamustehtävät puolisonsa noustua presidentiksi.

 Mauno Koivisto (1923–2017) oli presidenttinä 1982–1994.