Kotimaa

Tutkija muistuttaa puulämmityksen riskeistä pientaloalueilla – voi olla arvaamattomia seurauksia terveydelle

Julkaistu:

Puupolttoinen pienlämmitys on merkittävä pah-pienhiukkasten lähde pientaloalueilla.
Pientaloalueiden hiukkaspitoisuudet iltaisin ja viikonloppuisin voivat kohota jopa yhtä korkealle kuin ruuhkaisilla kaduilla aamuruuhkan aikaan, jos pientaloissa poltetaan puuta.

Helsingin ympäristöpalvelujen yksikönpäällikkö Maria Myllynen kertoo, että pääkaupunkiseudun pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on havaittu, että syöpävaarallisten pah-yhdisteiden pitoisuudet ovat koholla.


Pelkästään pääkaupunkiseudulla on lähes 70 000 pientaloa ja 90 prosentissa poltetaan puuta.

– Väljemmillä alueilla puulämmitys on hyvinkin yleistä, mutta pääkaupunkiseudulla puuta käytetään lisälämmityksessä muun lämmitysjärjestelmän tukena, sanoo Myllynen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pientaloalueiden korkeista hiukkaspitoisuuksista uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.

THL:n ylilääkäri Raimo O. Salonen kertoo, että puun käytön suuri merkitys päästölähteenä on seurausta pientalojen suuresta määrästä sekä todennäköisesti vanhojen tulisijojen aiempaa runsaammasta käytöstä. Näin on tapahtunut erityisesti seudun vanhemmilla, tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla, joilla ei ole kattavaa kaukolämpöverkkoa ja joilla käytetään edelleen paljon kaakeliuuneja.

Pienhiukkasten päästöt ovat vähentyneet muilla päästösektoreilla jo vuosikymmenten ajan kansallisen ja EU:n lainsäädännön ansiosta: kotitalouksien lämmityksessä syntyvien päästöjen kehityksessä ei ole päästy yhtä hyviin tuloksiin kuin esimerkiksi teollisuudessa, energialaitoksissa ja liikenteessä.

Vielä 1950- ja 1960-luvuilla savuiset kaupungit olivat Suomessa tavallisia, mutta kaukolämmön tulo moniin kaupunkeihin sekä muualla maassa kotitalouksien siirtyminen puu- ja hiililämmityksestä sähkö- ja öljylämmitykseen puhdistivat ilmaa.

Tällä vuosituhannella kotitalouksien puun käyttö lämmityksessä on lisääntynyt.

– Kaukolämpöliittymien ja jakeluverkkomaksujen hintaa on nostettu reippaasti viimeiset kymmenen vuotta, arvioi Salonen.

– Polttopuun saanti on monelle ilmaista, koska yli 600 000 suomalaista omistaa metsää. Mökillä kuivatettuja puita tuodaan peräkärryllä myös kaupunkiasuntoihin, hän sanoo.

 

Ei tiheään asutulle kaupunkialueelle oikein sovellu, jos taloa lämmitetään monilla puupolttoaineilla.

Tiheillä alueilla huono terveys

Ilmanlaatua seurataan pääkaupunkiseudulla kymmenellä erilaisella asemalla. Useimmat asemista ovat liikenteen vaikutuspirissä, mutta kaksi mittausasemaa on pientaloalueella. Toinen sijaitsee jatkuvasti Vartiokylän pientaloasemalla ja toinen vaihtaa paikkaa vuosittain. Tänä vuonna se on ollut Vantaan Rekolassa.

Puupolttoisesta lämmityksestä syntyvillä päästöillä on merkittävä vaikutus ihmisten terveydelle, koska puuta poltetaan yleensä kotona ja päästöt purkautuvat matalalle asuinalueilla.

Puunpoltto voi lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja erityisesti hengityssairauksiin, kuten keuhkoahtaumaan.

25 vuoden aikana tehtyjen pitkäaikaseurantojen tuloksista selviää, että puupolttoisilla alueilla esiintyy ennenaikaista kuolleisuutta.

– On epävarmaa, kuinka suuressa roolissa pientaloalueiden huono ilmanlaatu kroonisen keuhkoputken tulehduksen ja sitä vaikeampien sairausmuotojen synnyssä on, Salonen sanoo.

On kuitenkin huomattu, että altistuminen hiukkasille pahentaa niiden ihmisten tilaa, joilla tällainen sairaus ennestään on.
  • Katso alla olevalta videolta, kuinka sytytät tulisijan oikein.

Näin säästyt haittavaikutuksilta

Jos naapurin lämmittäminen häiritsee hengittämistä, voi Salosen mukaan asiasta tehdä valituksen ympäristö- ja terveystarkastajalle.

Kroonisista hengityssairauksista kärsivälle allergikolle ja astmaatikolle, joka haluaa edelleen asua pientaloympäristössä, hän suosittelee ilmanpuhdistinta.

– Haitallisilta pienhiukkasilta voi säästyä asentamalla tuloilmaventtiilit ja tehokkaat ilmansuodattimet.

Kansainvälisesti verrattuna Suomessa menee erittäin hyvin, mutta pientaloalueiden välillä ilmanlaadussa voi olla suuriakin eroja.

– Emme ole huonossa tilanteessa, mutta lähinaapurustoissa voidaan ollaan, tutkija summaa.

Salosen mukaan vanhoista tulisijoista pitäisikin päästä kaupungeissa eroon.

– Ei tiheään asutulle kaupunkialueelle oikein sovellu, jos taloa lämmitetään monilla puunpolttolaitteilla.

 


 

Välillä jostain tulee vähän tuoksua, minusta se on ihan kodikasta.

Helsingin Tapanilassa paljon hiukkasia

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on mittaillut ilmanlaatua kymmenen vuoden ajan osalla pääkaupunkiseudun pientaloalueista.

Esimerkiksi Helsingin Tapanilassa sekä Vantaan Päiväkummussa, Itä-Hakkilassa ja Ruskeasannassa on mitattu eniten syöpävaarallisia hiukkasia.

Tapanilassa asuvat ihmiset eivät ole mittaustuloksista moksiskaan.

– Meillä on täällä hyvä ilma. Tulin Roomasta ja tänne tullessani nautin tästä ilmasta, kertoo Tapanilassa yli 30 vuotta asunut Heidi Hintze.


Ulkoilemassa ollut Kari Lehtinen ei koe, että puunpoltto heikentäisi Tapanilan ilmanlaatua.

– Välillä jostain tulee vähän tuoksua, minusta se on ihan kodikasta.

Haastatellut tapanilalaiset pitivät puunpoltosta syntyvää savun hajua vain positiivisena asiana.

Pientaloalueiden ilmanlaatu on heikointa tyyninä pakkaspäivinä, jolloin savut jäävät leijailemaan lähelle maanpintaa. Ei siis ole ihme, että Tapanilassa on saatu korkeita mittaustuloksia, sillä alue on hyvin tiheään rakennettu.


Kotipihassaan häärinyt Jorma Leppänen ei myöskään koe puunpoltosta aiheutuvaa savua haitaksi.

– Ei ole mitään ylimääräisiä yskiä, nuhaa, eikä allergisuutta. Meidän talomme on tässä korkealla paikalla, joten yleensä savu menee tuonne alaspäin.


Haastatelluilla tapanilalaisilla oli yhtenäinen ohjenuora puunpolttamiseen: Puunpoltossa käytettävä lämmityslaite, kuten esimerkiksi takka, pitää nuohota säännöllisesti. Lisäksi poltettavan puun pitää olla kuivaa ja hyvälaatuista.

– Piipussa pitäisi olla piipunhattu. Piipunhattu pitää hormin kuivana, eli se vetää paremmin ja savua ei tule niin paljoa, Kari Lehtinen vinkkaa lopuksi.

Roskien ja märän puun polttamiseen alueen asukkaat suhtautuvat kielteisesti.

Näin poltat puuta puhtaasti

  • Puhtaan palamisen päästöt ovat vain murto-osa huonosti toteutetun puunpolton päästöistä.
  • Puhtaan palamisen tunnistaa lähes värittömästä savusta, josta suurin osa on harmitonta vesihöyryä.
  • Polttopuun valinta vaikuttaa. Mielellään ylivuotista, jolloin se on ehtinyt kuivua tarpeeksi. Märkä, maalattu tai kyllästetty puu ei kuulu tulipesään.
  • Polttotapahtuman kriittisin vaihe päästöjen kannalta on syttyminen ja palamisen alkuvaihe.
  • Tarkista ennen tulen tekemistä, että tuhka on poistettu asianmukaisesti, ja pellit ovat auki.
  • Lado puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään pilkkeiden välistä.
  • Aseta isot puut alle, pienemmät päälle, ja ylimmäksi sytykkeet.
  • Jätä vapaata tilaa vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta.
  • Huolehdi, että huoneeseen tulee riittävästi korvausilmaa.
  • Päältä sytyttäminen on paras sytyttämistapa, koska tällöin sytykkeiden lämmön vaikutuksesta kaasuuntuvat puun ainesosat leimahtavat ja lähes kaikki, mikä kaasuuntuu myös palaa.
Lähde: Hengitysliitto.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt