Luodinkestävä Heidi Foxell, Kyllikki Saaren viimeinen kotimatka – IS:n kuvaajat valitsivat vuoden parhaat otokset - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Luodinkestävä Heidi Foxell, Kyllikki Saaren viimeinen kotimatka – IS:n kuvaajat valitsivat vuoden parhaat otokset

Seppo Kärki valitsi omat suosikkinsa vuoden kuva- ja videosadosta. Juttusarjassa IS:n kuvaajat kertovat vuorollaan töistään vuoden varrelta.


30.12.2018 15:00

Lentokone tippui Meksikossa päähän keskellä kirkasta päivää. Onnettomuudessa pahoin palanut Ulrika Björkstam.

Otin kuvan läpikuultavan verhon läpi. Se muodostaa lisästruktuurin Ulrikan kauniille, mutta osaksi palaneille kasvoille. Sävyskaala häivyttää naisen taustaan, ruskeaan ja harmaaseen, mutta kasvot nousevat piilottamatta ja loistavana esiin.

Suomalainen kirjailija, avoimesti bi-seksuaalisuudestaan ja alkoholismista kirjoittanut Christer Kihlman kotonaan Pikkuhuopalahdessa.

Tämän kuvan tiesin ottavani ennen kuin olin edes kuvauspaikalla. Peili-idea tuli miehen tuotantoon ja kirja-aiheisiin tutustuessa. Peilin kautta kuvaan latautuu moninaiset, vastakkaiset, kontrapunktit puolet, joka on ollut kuvattavan elämää.

Hyvinkäällä tapahtuneessa ammuskelussa loukkaantunut Heidi Foxell kotonaan Vantaalla.

Halusin voimakkaan kuvan voimakkaasta naisesta. Sijoitin salamat molemmin puolin luodinkestävää Heidiä, tuloksena raju valaisu, dramaattinen kuin tapahtumakin ja kymmenet suuret leikkaukset sen jälkeen.

Pitkään olen miettinyt, mikä olisi niin painava aihe, että uskaltaisin käyttää Erik Satien minimalistista pianokappaletta Gnossienne No 3. Tiedättehän – kun tämä laitetaan minkä tahansa elokuvan taustaksi, on lopputulos vakuuttavaa ranskalaista taide-elokuvaa, ihan sama mitä kuvallinen sisältö on. Videodokumentti kirurgista, joka leikkasi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneen poliisi Heidi Foxellin oli vihdoin niin tiukkaa materiaalia.

Haastattelu Leppäniemestä tehtiin lokakuisena yönä. Sattumalta osuimme tarkasti haastattelumme kanssa, alunperin haastattelu oli sovittu keskiviikkoaamulle. Kirurgi ilmoitti olevansa päivystyksessä tiistai-illan ja yön, silloinkin sopisi. Teimme nopean päätöksen, tekisimme haastattelun työpäiväni jatkeena vielä samana yönä. Leppäniemi vastaili kolmen tunnin haastattelun aikana muutamaankin kertaan puhelimeen, jossa kollega kysyi neuvoa meneillään olevaan leikkaukseen. Heti haastattelun loputtua, poistuttuamme Meilahdesta noin kello 01:00 yöllä, Leppäniemi oli päätynyt leikkaamaan päivystykseen virranneita potilaita koko pitkän yön ja aamun ajan. Silloin haastattelua ei olisi tehty.

Viipurin linnoitus, jossa murhattu sisällissodan loppupäivinä 1918 satoja venäläisiä. Vihreässä takissa on Marija Stepina, jonka verisukulainen yksi murhatuista on.

Asuntomessut Porissa, Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, ministeri Kimmo Tiilikainen.

Noin katsoo rakastava ja ylpeä aviomies kaunista vaimoaan - olettaisin. Muikea hymy presidentillä on, hyväntuulinen kuva usein niin vakavahenkisestä miehestä.

Kirjailija Jari Tervon elokuussa ilmestynyt kirja on nimeltään Aamen.

Asko Argillander jonka väkivaltainen isä päätyi Askon mummon puukottamaksi.

Kuvan nimi on ”Isän pitkä varjo”. Vaikka kuva on otettu keskellä kirkasta Sanomataloa, sain talon läpinäkyvän ja valoisan luonteen kokonaan piilotettua pimeään.

Tästä videosta tulee hyvälle tuulelle, se on hauska ja kaunis kuin kukkanen. Miksi? Koska siihen on jätetty kaikki se materiaali, joka normaalisti leikataan pois. Homma ei mennyt lainkaan suunnitelmien mukaan, sen takia siitä tuli niin hyvä. Eli kyllä, lumpeenlehti ei aivan kestänyt Lauraa. Toki toimittaja jatkaa alun jännitysnäytelmän jälkeen tarkoilla kysymyksillä: ”Miksi nuo lumpeet ovat noin suuria” – niin ilmeinen, mutta nimenomaan olennaisin kysymys.

Pisin yhtämittainen dronelento, jonka olen tehnyt. Lopputulos alkoi muistuttaa Laura Palmerin tarinan tunnelmaa Twin Peaks -televisiosarjassa, häpeilemättä aloimme viedä vääjäämättömän murhetarinan tunnelmaa David Lynchin suuntaan. Surua ja kauneutta, se oli tavoitteena.

Kullankaivajien musiikkivalinta osoittautui yllättävän haasteelliseksi. Kävin läpi useita lappihenkisiä biisejä läpi, joikuja ja legendoja, kelttiläisiä ja metsäläisiä. Yllättävä, mutta ei ilmeisin, spagettiwesterneihin viittaava rymistely osui kohdalleen. Lopputuloksesta puuttuu ainoastaan Clint Eastwood, jonka karskit piirteet saattaa helposti nähdä lapiokaivaja Mullisaukon silmissä. Myös suosikkiyhtyeeni Viikate tulee hakematta mieleen mahtipontisesta kitaroinnista sopivalla pilkkeellä silmäkulmassa tilkittynä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?