Simo Häyhän komppanian jouluhartaus katkesi venäläisten keskitykseen – tämä talvisodan kuuluisa kuva ei unohdu - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Simo Häyhän komppanian jouluhartaus katkesi venäläisten keskitykseen – tämä talvisodan kuuluisa kuva ei unohdu

Vapaaehtoisena rintamalle lähtenyt kansanedustaja Antti Rantamaa toi joulun Kollaanjoelle.

24.12.2018 7:00

Partaiset ja likaiset miehet tahraisissa lumipuvuissaan asettuvat riviin. Edessä seisoo heidän komppanianpäällikkönsä sekä pappi. Kuulas ja pureva ilma tuntuu naamalla, kun suut aukeavat virrenveisuuseen: ”Enkeli taivaan lausui näin...”

Lyhyen päivän valoisin hetki alkaa hämärtyä ihan kohta. Raa’an sodan keskellä erikoisen rauhallinen ja hiljainen hetki, joka muistuttaa kodista satojen kilometrien päässä.

Jouluhartaus Kollaanjoella 1939.

Jouluaattona 1939 Kollaanjoella jouluhartaudesta otettu valokuva on tunnetuimpia talvisodan kuvia. Se kiteyttää paljon talvisodan asenteista, asetelmista ja olosuhteista. Koruton kuva kodin, uskonnon ja isänmaan puolustajista.

He eivät suinkaan ole mitään tuntemattomia sotilaita, vaan erityisen kovaan maineeseen noussut porukka. Kollaan taistelujen painopisteessä vihollishyökkäykset torjunut ”Merimetso kuutonen” eli kapteeni Aarne Juutilaiset komentama JR 34:n 6. komppania. Pääasiassa rautjärveläisiä ja merikarvialaisia miehiä. Tarkka-ampuja Simo Häyhänkomppania.

Kuvatietojen mukaan talvisodan legenda ei seiso rivissä. Osa miehistä oli vartiossa ja kiinni taistelutehtävissä.

Joulusaarnaa pitää kansanedustaja Antti J. Rantamaa. Joulukuun alussa hän oli jättänyt Kauhajoelle evakuoidun eduskunnan ja lähtenyt vapaaehtoisena rintamalle. Joroisten seurakunnan kappalaisena hänen ei tarvinnut seistä Kollaanjoen maantien lohkolla kivääri valmiina, vaan pappi tuli etulinjaan henkisen maanpuolustuksen erikoismiehenä. Hengellisen työn lisäksi Rantamaa on raahannut telttoihin ja korsuihin säkkikaupalla joululahjoja kotoa.

Lue lisää: Tämän kiven takana oli tarkka-ampuja Simo Häyhän tuliasema

Virren veisuuta säestävä rauha katkeaa äkkiä, kun venäläisten puolelta ammutaan keskitys miesten taakse. Kranaatit räiskyvät kukkulamaastossa ja kelohongissa ilkeästi. Rantamaa tuntee ilkeän piston ymmärtäessään tasan samalla hetkellä, millaista jälkeä rivin keskelle putoava ammus voi saada aikaan.

Laulun täytyy kuulua parin sadan metrin päähän venäläisten etulinjaan. Konekiväärit äyskivät lyhyitä sarjoja. Kuuluu 45 mm:n piiskatykin paukahduksia.

Aarne Juutilainen ja kansanedustaja, pastori Antti J. Rantamaa Kollaalla jouluna 1939.

Rantamaa oli valittu eduskuntaan kesällä 1939 maalaisliiton kansanedustajaksi. Valtiopäivien avajaiset pidettiin 1.9.1939. Samana päivänä alkoi toinen maailmansota Euroopassa Saksan hyökättyä Puolaan. Ei mennyt kauaa, kun Neuvostoliitto alkoi esittää aluevaatimuksia Suomelle.

Talvisodan syttymispäivänä 30.11.1939 Rantamaa oli tullut aikaisin Eduskuntatalon lukusaliin selaamaan päivän lehdet. Hälytyssireenien soidessa Rantamaa juoksi Postitalon kellariin väestönsuojaan. Kansanedustaja seisoi tiiviissä rivissä kansan keskellä. Päivällä tuli toinenkin pommitus. Rantamaa kirjoitti päiväkirjaansa Luonnontieteellisen museon saaneen osuman, jolloin kokoelmissa olevat käärmeet olivat päässeet irti.

”Se vaivasi minua Kollaanjoellakin katsellessani sitä mieletöntä hävitystä, mitä sodan raivo sielläkin, kuten kaikkialla, sai aikaan. Se mielestäni kuvasi sattuvasti sodan onnettomuutta ja sen luomaa tilannetta. Käärmeet ovat irti.”

Kansanedustajat oli vapautettu asepalveluksesta. Kuitenkin itsenäisyyspäivän aattona Rantamaa alkoi sanojensa mukaan tuntea omantunnon tuskaa siitä, että hänen seurakuntansa pojat oli lähetetty rintamalle. Pian kansanedustaja-pastori jo kolkutteli junalla Laatokan Karjalaan ja pääsi käymään Kollaalla etulinjassa pari päivää ennen joulua.

Lue lisää: JR 34:n 6. komppaniassa ei kaikki mennyt ihan niin kuin kerrottiin – mitä Simo Häyhän ja Marokon kauhun yksikössä todella tapahtui?

Jouluhartauteen tulleille miehille Rantamaa ei ala lukea jouluevankeliumia vaan psalmia 91. ”Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. -- Sinä, Herra, olet minun turvani. Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.” Se on sotilaan psalmi.

Tulitus kiihtyy välillä, ja Rantamaa näkee komppanian miehissä hermostuneisuutta. Jouluhartaus päättyy virren viimeiseen säkeistöön: ”Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon poikansa”. Sotilaat lähtevät kohti telttoja.

Rantamaa kiertää komppanianpäällikkö Juutilaisen eli Marokon kauhun kanssa lahjoja jakamassa. Korsuihin on koristeltu joulukuusia. Miehet lukevat kotoa lähetettyjä kirjeitä. Maan alta kuuluu uudestaan jouluvirsi.

Pastori palaa takaisin Loimolaan divisioonan esikuntaan, jossa on vaatimaton jouluateria. Yöllä tykistötuli kiihtyy Kollaalla, ja sirpaleita ujeltaa ilmassa. Venäläisten puolella ei vietetä joulua. Rintaman takana alkaa levitä huhu, että venäläiset ovat pudottaneet laskuvarjoilla desantteja. Rantamaa ottaa ladatun kiväärin sänkynsä viereen ja panee pistoolin lumipuvun taskuun kääriytyessään nukkumaan.

Lue lisää: Kaatuiko sukulaisesi tai naapurisi sodassa? Täältä näet tietoja hänen viimeisistä vaiheistaan

Lähteet: Antti J. Rantamaa: Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaitahille (1942); Antti J. Rantamaa: Joulu talvisodan Kollaalla 1939; Kansa taisteli 12/1969; Erkki Palolampi: Kollaa kestää (1940)

Juttu on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin vuonna 2016.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?