Kotimaa

Outo ”pikkumusta” räpiköi ilmassa naisen silmien edessä vanhan mielisairaalan pihalla – suojeluvastaava kiinnostui havainnosta

Julkaistu:

Levoton mieli vaivasi Lapinlahden sairaalan talvilepakkoa.
Lapinlahden entisen psykiatrisen sairaalan alueella kävelyllä ollut helsinkiläisnainen joutui hieraisemaan silmiään perjantaina illansuussa.

Noin katseen korkeudella ilmassa räpiköi jotain pientä ja mustaa. Lintu se ei ollut, vaikka pysyi kaikesta poukkoilustaan huolimatta tukevasti ilmassa.

Pikkumustasta ei tullut lepakko ensimmäiseksi mieleen, olihan joulukuu jo puolessa välissä, mutta kun nainen sulki muut edes vähän realistiset vaihtoehdot pois mielestään, vain lepakko jäi jäljelle.

Asia varmistui, kun varhaisessa talvi-illassa räpiköivä rääpäle laskeutui roikkumaan pää alaspäin sairaalarakennuksen seinälle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kello oli 17, ja lepakon kannalta ilta vielä nuori, joskin vuodenaika hyvin myöhä.

Kun asiaa tutkittiin jälkeenpäin, Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittausaseman mittari näytti samaan aikaan 3,6 pakkasastetta. Lepakko vuoroon lepäili seinällä, vuoroin lenteli lähellä seinää.

Tätä se jäi tekemään, kun nainen jatkoi omaa matkaansa.

Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (Slty) suojeluvastaava Ville Vasko pitää havaintoa kiinnostavana.

– Se on harvinaista, mutta sitä tapahtuu. Jonkun verran näitä tulee tietoon, Vasko sanoo.


Kuvan perusteella Vasko ei pysty Lapinlahden sairaalan joululepakkoa tunnistamaan.

– Valitettavasti lajituntomerkkejä ei näy tarpeeksi tarkkaan. Joko pohjanlepakko tai jokin siippa, Vasko arvelee.

Lepakoiden ihmiskorvalle äänettömiä lentoääniä tallentavia detektoreita hyödyntävä moderni lepakkotutkimus on paljastanut, että lepakko saattaa lennellä jopa tammikuussa tai helmikuussa.

Detektorit ovat toiminnassa 24/7 eli talvinen siipeilyhavainto ei jää sen varaan, että joku sattuu kävelemään tiettyyn aikaan Lapinlahden sairaalan puistossa tai jossain muualla, missä on liikkeellä talvilevoton lepakko.

Levottomuudesta Lapinlahden sairaalan havainto nimittäin kertoi. Lepakolla ei ollut hyvä mieli. Se ei ollut sovussa ympäristönsä kanssa.

Vaskon mukaan Lapinlahden lepakko saattoi olla etsimässä uutta talvehtimispaikkaa, jos se oli tullut häirityksi tai jos alkuperäisen talvehtimispaikan lämpötilassa oli tapahtunut yllättäviä muutoksia, kuten elohopean sahaamista, pysyvää kylmenemistä tai yllättävää kuumenemista. Vanhatkin rakennukset voivat yllättää, vaikka eivät romahtelisi, kuten uudemmat Suomessa.

Nainen kertoo havainneensa kaivinkoneen lähellä lepakkoa.

– Tasainen lämpötila, hiukan nollan yläpuolella ja ilmassa kosteutta, Vasko kuvailee ihanteellista talvehtimispaikkaa.

Kriteerit täyttyvät yleensä maanalaisissa rakenteissa kuten kellareissa. Sen sijaan Vaskon mukaan saattaa olla myytti, että lepakoita olisi ullakoilla – talvisin. Ullakot lienevät liian kylmiä ja vetoisia paikkoja.

Päinvastoin kuin lentävä, talvehtiva eli horrostava lepakko vaikuttaa kuolleelta. Elintoimintojen hitaus säästää energiaa. Lepakon lämpötila seurailee ympäristön lämpötilaa ja laskee sen mukana 2–3 asteeseen.

Vuona 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Sairaalatoiminta loppui vuonna 2008. Tunnetuimpia potilaita ovat taiteilijat Aleksis Kivi ja Tapani Kansa.
Viime vuodet sairaalan alue on ollut osuuskunta Tilajakamon ja Lapinlahden Lähde Oy:n hallussa. Kaupunki on kunnostanut julkisivuja, vuokralaiset ovat siivonneet ja korjanneet sisätiloja.