Kotimaa

Jälleen yksi turkulainen horjahti aamuyöllä Aurajokeen – ilmiön takana on kaksi syytä

Julkaistu:

Turkulaiset eivät ole kömpelömpiä kuin muut suomalaiset.
Aurajoen maine Suomen vaarallisimpana urbaanina jokena ja turkulaisten kohtuuton maine paatuneina horjahtelijoina vahvistui sunnuntaina aamuyöllä, kun jälleen yksi turkulainen horjahti Aurajokeen.

Hän sai sivullisilta apua ja oli itsekin pyrkimässä ylös, kun kello 3.37 hälytetty pelastuslaitos saapui viimeistelemään menestyksekkään pelastustyön.

Miksi Aurajoki tuntuu suorastaan imevän turkulaisia puoleensa?

Syitä on asiantuntijan mukaan kaksi, jos suljetaan pois se, että turkulaiset olisivat syntyjään kömpelömpiä kuin muut suomalaiset. Sitä he eivät varsinaisesti ole, eivätkä muutkaan varsinaissuomalaiset, jotka Turussa liikkuvat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Aurajoesta puuttuvat kaiteet, muistuttaa asemamestari Jenika Ylikauppila Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

Eikä siinä kaikki. Toinen syy on salakavalampi.

– Aurajoen reunat ovat ”kuoppaiset”. Siinä kulkee sellainen kynnys, kutsutaanko sitä vesirailoksi vai miksi. Jos ei katso eteensä, kompastuu helposti ja horjahtaa äkkiä jokeen.

Kun turkulainen kerran on Aurajokeen joutunut, sieltä on korkeiden reunojen, rakennettujen penkkojen, vuoksi vaikea päästä omin avuin ylös.

Ylikauppila ei halua nimetä mitään tiettyä ihmistyppiä tai ryhmää, joka on muita alttiimpi putoilemaan Aurajokeen.

– Ihan laidasta laitaan heitä on, Ylikauppila sanoo.

Suurin osa Aurajokeen horjahtaneista saa apua jo ennen kuin pelastuslaitos ehtii hätiin, aivan kuten kävi tälläkin kertaa.

– Pääsääntöisesti nämä päättyvät onnellisesti. Ihmisiä liikkuu paljon, putoaminen nähdään, ja siellä on joen varteen viety runsaasti pelastusvälineitä, Ylikauppila kertoo.

On siirreltäviä tikapuita, pelastusrenkaita ja puoshakoja. Jokipenkassa on myös kettinkejä, joiden varassa voi roikkua ja odottaa pelastajiaan. Kesäisin apua voi saada ohikulkevista veneistä.

Aurajoki on Aurajoen vesistön Varsinais-Suomen halki virtaava noin 70 kilometrin pituinen laskujoki, joka saa alkunsa Oripään harjualueilta ja laskee Turun kohdalla Saaristomereen.

Aurajokivartta on asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Aurajokilaakson vanha kulttuurimaisema edustaa pitkään jatkunutta ihmistoiminnan muovaamaa jokivarsimaisemaa. Se on eräs Suomen kansallismaisemista sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt