Kotimaa

Selvitys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten ja siviilien surmaamiseen julki helmikuussa

Julkaistu:

Selvitys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten ja siviilien surmaamiseen vuosina 1941–1943 julkistetaan helmikuun alussa.
Valtioneuvoston kanslia tilasi keväällä 2018 Kansallisarkistolta riippumattoman arkistoselvityksen suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen vuosina 1941–1943. Selvitys luovutetaan valtioneuvoston kanslialle ja julkistetaan helmikuun alussa.

– Selvityksen oli alun perin määrä valmistua marraskuussa. Saatu aineisto on ollut kuitenkin arvioitua laajempi ja selvityksen viimeistelyyn kuluu ennakoitua pidempi aika, tutkimusjohtaja Päivi Happonen kertoo Ilta-Sanomille.

Taustalla Simon Wiesenthal -keskuksen pyyntö

Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff lähestyi tammikuussa 2018 tasavallan presidentti Sauli Niinistöä pyytäen Suomea laatimaan selvityksen Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleiden suomalaisten osuudesta juutalaisten surmaamiseen.

Zuroffille vastattiin tasavallan presidentin kansliasta että Suomi tekee esille nousseiden asioiden vuoksi tekemään riippumattoman arkistoselvityksen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Hankkeen tutkijana toimii professori Lars Westerlund ja tutkimusapulaisena filosofian maisteri Ville-Pekka Kääriäinen. Selvityshankkeella on projekti- ja ohjausryhmät, joilla on ollut mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Hanke käynnistyi toukokuussa 2018, Happonen sanoo.

SS-Wiking- divisioonan 1408 suomalaisesta vapaaehtoisesta yhteenveto

Arkistoselvityksessä on laadittu kaikista SS-Wiking- divisioonan 1408 suomalaisesta vapaaehtoisesta yhteenveto, josta käy ilmi heidän sijoittumisensa eri yksiköihin ja heidän yksityiskohtainen nk. sotapolkunsa.
Aineistossa 75 SS- Wiking -divisioonan suomalaisen päiväkirjaa

Aineiston laajuudesta kertoo se, että selvityksessä on ollut käytettävissä kaikkiaan 75 SS- Wiking -divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.

Aikaisemmissa tutkimuksissa käytössä on ollut 54 päiväkirjaa. Lisäksi selvityksessä on käyty läpi erittäin suuri määrä Suomessa olevia viranomais- ja yksityisarkistoja, kirjeenvaihtoa, valokuvia, sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksia ja artikkeleita, muistelmia sekä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta.

Tietoja saatu myös Saksasta

Selvitystyön käyttöön on saatu merkittäviä täydennyksiä ulkomaisista arkistoista Venäjältä, Ukrainasta, Saksasta, Hollannista ja Pohjoismaista

Selvitys julkaistaan helmikuussa 2019 englanninkielisenä. Suomeksi julkaistaan selvityksen tiivistelmä.

Panttipataljoona vai ei?

SS-aihe on ollut esillä viime vuosina aiempaa enemmän. Dosentti André Swanström aiheutti runsas vuosi sitten kohua kertomalla todisteista, jotka viittaavat suomalaisten SS-miesten rooliin sekä sotarikosten ja julmuuksien todistajina että myös niiden tekijöinä Saksan itärintamalla.

Swanströmin kirja Hakaristin ritarit on tutkimustyö, jota varten Swanström on käynyt läpi laajan aineiston – muun muassa uraauurtavan Panttipataljoona-kirjan kirjoittaneen professori Mauno Jokipiin arkiston.