Kotimaa

IS kävi läpi Venäjän suurlähettilään kohupuheen – ”Me emme uhkaa ketään” ja 23 muuta vääristeltyä väitettä

rac

Julkaistu:

Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov toisteli suomeksi pitämässään puheessa useita virheellisiä väittämiä – IS laati väitteille vastaväitteet.
Venäjän Suomen-suurlähettilään Pavel Kuznetsovin tiistaiseen puheeseen Paasikivi-seurassa sisältyi monia väitteitä, jotka ovat joko valheellisia tai vääristyneitä Suomen ja länsimaiden näkökulmasta.
  • Puheen voit katsoa yllä olevalta videolta.
IS:n erikoistoimittaja Arja Paananen kävi Kuznetsovin puheen keskeiset kohdat läpi ja kirjoitti niille vasta-argumentit länsinäkökulmasta. Venäjä-tutkija Katri Pynnöniemi tarkensi perusteluita lisäksi muutamilta osin.

Ohessa on lista Kuznetsovin väittämistä vastaperusteluineen siinä järjestyksessä kuin ne tulivat esille suurlähettilään puheessa.

1) Kuznetsov: ”Suomen ja Venäjän välinen poliittinen dialogi on tosiasiallisesti palannut Ukrainan kriisin alkua edeltäneeseen tilaan.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vasta-argumentti: Suomi on pitänyt keskusteluyhteyttä Venäjään Krimin kaappauksesta huolimatta, mutta kahdenväliset suhteet eivät ole palautuneet ennalleen eikä Suomi ole hyväksynyt Venäjän tekoja. Jännitteet johtuvat Venäjän omista toimista. Suomi on ollut itse päättämässä Euroopan unionin yhteisestä pakotepolitiikasta eikä ole siitä livennyt.

Termi ”Ukrainan kriisi” on lisäksi harhaanjohtava, sillä Venäjällä on ulkovaltana keskeinen rooli konfliktin synnyttäjänä ja ylläpitäjänä.

2) K: ”Eräät valtiot elättelevät yhä toivoa, että saavat säilyttää valta-aseman. Sen sijaan, että yritettäisiin päästä hyväksyttäviin kompromisseihin, näemme kuitenkin uhkailua, uhkavaatimuksia, pakotteita.”

V: Viittaus Yhdysvaltain (ja ilmeisesti myös EU:n) haluun säilyttää oma ”valta-asemansa” maailmanpolitiikassa ei selitä sitä, miksi Venäjään kohdistuu ”uhkailua, uhkavaatimuksia, pakotteita”.

Venäjään kohdistuvien pakotteiden syynä on muun muassa Venäjän suorittama laiton Krimin kaappaus, Itä-Ukrainan sodan provosointi ja ylläpito, sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sekä Sergei ja Julia Skripalin myrkytysyritys kemiallisella aseella Britannian maaperällä.

3) K: ”Laittomien toimien tuloksena devalvoituu kansainvälinen oikeus, jonka varaan sodan jälkeinen maailmanjärjestys rakentuu. Kuulemme suureen ääneen esitettyjä lausuntoja, jotka eivät vain kyseenalaista kansainvälisten sopimusten lainvoimaisuutta, vaan myös julistavat itsekkäitä lähestymistapoja YK:n puitteissa tehtyihin sopimuksiin nähden.”

V: Venäjä on rikkonut Krimin kaappauksen yhteydessä useita kansainvälisen oikeuden säännöksiä. Lisäksi Venäjä allekirjoitti 1994 Budapestin sopimuksen, jonka mukaan Venäjä takaa Ukrainan itsenäisyyden ja sen rajojen muuttumattomuuden yhdessä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa vastineeksi siitä, että Ukraina luopuu neuvostoaikaisista ydinaseistaan.

Viime vuosina Venäjä on käyttänyt ahkerasti YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeuttaan ehkäistäkseen itselleen epämieluisat päätökset mm. Georgiaa, Ukrainaa ja Syyrian kemiallisten aseiden käyttöä koskien.

4) K: ”Esitetään (Venäjää kohtaan) perusteettomia syytöksiä puuttumisesta niiden tai näiden maiden sisäisiin asioihin.”

V: Venäjä on puuttunut entisen Neuvostoliiton alueella useiden maiden sisäisiin asioihin, esimerkiksi miehittämällä osia Georgiasta ja Ukrainasta sekä pitämällä asevoimiaan Moldovan Transnistriassa. Yhdysvalloissa Venäjä sekaantui vuoden 2016 presidentinvaaleihin hakkeroimalla ja sosiaalisen median kautta, mutta erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkimuksissa saattaa paljastua vielä paljon lisää.

5) K: ”Avoimesti pyritään (Yhdysvaltain taholta) horjuttamaan ja kaatamaan demokraattisesti valittuja hallituksia.”

V: Historian valossa Yhdysvallat ei ole tässä synnitön, mutta ei ole Venäjäkään. Venäjä on sekaantunut esimerkiksi Ukrainan vallanvaihdoksiin ja pyrkinyt pitämään maassa Venäjä-mielisen presidentin tai kaatamaan länsimielisen presidentin. Lähestyviin Ukrainan presidentinvaaleihin Venäjä pyrkii vaikuttamaan niin, että Petro Poroshenko ei saisi jatkoa tai että uuden presidentin asema olisi jo valmiiksi vaikea.

6) K: ”Pyritään vetämään joitakin maita omien tarpeiden mukaan rakennettuihin sotilasliittoihin vastoin kansojen tahtoa.”

V: Venäjä haluaa tulkita Naton pelkäksi Yhdysvaltain tahdon toteuttajaksi Euroopassa. Jokainen Natoon liittynyt maa on kuitenkin tehnyt päätöksen jäsenyydestä itsenäisesti, Nato ei ole ”vetänyt vastoin kansan tahtoa” mukaan yhtään valtiota. Kuznetsov ei tarkentanut, mitä hän tarkoitti ”joillakin mailla”, mutta mitä ilmeisimmin repliikkiin oli kätketty viittaus myös Suomen Nato-lähentymiseen.

7) K: ”Muita valtioita uhataan rangaistuksilla omien kumppanien tai liittolaisten vapaasta valinnasta.”

V: Esimerkiksi Itä-Ukrainan Venäjä-mieliset Donetskin ja Luhanskin nukketasavallat tai Georgiasta irtautumaan pyrkivät mukamasvaltiot Etelä-Ossetia ja Abhasia eivät ole ”muita valtioita”, sillä kansainvälinen yhteisö ei niitä tunnusta ja Venäjä on itse synnyttänyt ne hybridioperaatioillaan. Niiden suhde Venäjään ei muodostu myöskään ”vapaan valinnan” perustalle.

8) K: ”Venäjä ei pyri vastakkainoloon läntisen yhteisön kanssa. Ulkopolitiikkamme tavoite ei ole ekspansio eikä vaikutusvaltamme laajentaminen koko maailmaan. Me emme uhkaa ketään emmekä aio hyökätä kenenkään kimppuun.”

V: Venäjä on laajentanut aluettaan aggressiivisesti jo Ukrainan kustannuksella ja pitää käytännössä kontrollissaan Georgiaan kuuluvia Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa. Venäjä anasti Krimin erikoisjoukkojensa avulla, Itä-Ukrainassa Venäjä toimittaa sotatarvikkeita ja sodanjohtoa niin sanotuille kapinallisille, ja vastikään Kertshinsalmella Venäjä tulitti ukrainalaisia sotalaivoja.

9) K: ”Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maailman johto eli harhakäsityksessä, että nyt Venäjän täytyy omaksua kaikki länsimaisen yhteiskunnan liberaalit arvot.”

V: Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän johto sekä kansa viestittivät itse, että he haluavat omaksua demokratian ja läntisiä arvoja. Länsimaat pyrkivät integroimaan Venäjän yhteistyöhön ja onnistuivat siinä osittain. Harhakäsitys vallitsi Venäjän kyvystä irtautua totalitaristisen yhteiskunnan painolastista, mutta Länsi ei yrittänyt muuttaa Venäjää pakolla.

10) K: ”(Venäjän) talous- ja rahoitusryhmittymän avainministeriöissä työskenteli ulkomaalaisia asiantuntijoita. Ulkopoliittista linjaa rakennettiin lähtökohtana sulautua kaikissa kansainvälisen elämän keskeisissä asioissa länteen, jättäen huomiotta Venäjän kansalliset edut koskien itäisiä ja eteläisiä naapureitamme.”

V: Väite vihjaa, että ulkomaalaiset asiantuntijat olisivat toimineet jonkinlaisina sabotoijina Venäjän hallinnossa 90-luvulla, vaikka Venäjä itse pyysi heidän apuaan pystyäkseen modernisoimaan hallintonsa. Venäjällä oli halu päästä osaksi kansainvälistä yhteisöä, mikä edellytti muun muassa päätöksentekojärjestelmän demokratisointia ja luopumista neuvostoaikaisesta kontrolliasenteesta suhteessa naapurimaihin.

11) K: ”90-luvulla me noudatimme sokeasti Lännen ohjeita, ja mihin Venäjä lopulta päätyi? Taloudellinen romahdus, separatismin nousu alueilla. Maan varallisuus oli ryöstetty ja joutui oligarkkien käsiin, suuri osa oli viety länsimaihin. Asevoimat olivat rappiotilassa ja valtio oli melkein valtiollisen suvereniteetin menetyksen partaalla.”

V: Neuvostoliiton kaatumisen jälkihoidossa tehtiin virheitä, mutta Länsi ei tietoisesti pyrkinyt ajamaan Venäjää kaaoksen ja köyhyyden tilaan. Länsi yritti auttaa Venäjää rahallisesti ja neuvonantajien avulla, koska Venäjän sekasorron pelättiin heijastuvan rajojen yli.

Tälläkin hetkellä Venäjän varallisuus on oligarkkien käsissä, mutta he ovat Putinin ”omia oligarkkeja” ja Putin itse.

12) K: ”Ongelmat alkoivat, kun Venäjä vuonna 2000 presidentti Putinin valtaantulon myötä alkoi etääntyä linjasta, jonka mukaan Lännen neuvoja noudatettiin mukisematta. Venäjä alkoi nousta taloudellisesti ja sotilaallisesti eikä enää tyytynyt tilanteeseen, jossa Länsi katsoi Venäjän olevan sen taskussa.”

V: Ongelmat alkoivat siksi, että Putin ryhtyi haastamaan kansainvälistä sopimusjärjestelmää, tukahduttamaan oppositiota, kitkemään sananvapautta ja palauttamaan neuvostoaikaista ”etupiiriajattelua” suhteessa naapurimaihin.

13) K: ”Muistatte varmasti vuoden 2007 Putinin Münchenissä pitämän puheen. Hän osoitti ongelmat, jotka piti ratkaista tasavertaisen dialogin pohjalta eikä uhkavaatimuksilla ja rikkomalla kaikki sitoumukset, jotka oli annettu ratkottaessa tulevaisuuden Saksan ongelmia 80-luvun lopussa ja sen jälkeen, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Silloin…vannottiin ja vakuutettiin, että Nato ei etene tuumaakaan itään.”

V: Venäjän kanssa ei ole tehty virallista sopimusta siitä, että Nato ei laajene itään. Kun neuvotteluja Itä- ja Länsi-Saksan yhdistymisestä käytiin keväällä 1990, Neuvostoliitto vaati, että Nato ei sijoittaisi joukkojaan ja ydinohjuksia itäiseen Saksaan. Keskustelut koskivat siis Saksaa ja Neuvostoliittoa eikä kukaan osannut ennustaa, että vajaan kahden vuoden kuluttua Neuvostoliittoa ja Varsovan liittoa ei olisi enää olemassa.

Neuvostoliiton kaaduttua Itä-Euroopan maat ja entiset neuvostotasavallat alkoivat pian itse hakeutua Naton jäseniksi, sillä ne tunsivat turvattomuutta Venäjän naapureina.

14) K: ”Georgiassa kävi niin, että Saakashvili päätti, että nyt hänelle on kaikki sallittua ja hän heitti asevoimia Etelä-Ossetiaan siellä olleita rauhanturvaajia ja siviileitä vastaan.”

V: Venäjä oli valmistellut Abhasian ja Etelä-Ossetian valtaamista jo kauan muun muassa jakamalla omia passejaan ja luomalla alueille sotilaallisia jännitteitä. Mihail Saakashvili tiedettiin kuumakalleksi, ja hänet saatiinkin provosoitua vuoden 2008 sodan tekniseksi aloittajaksi. Saakashvili toimi kuitenkin maansa sisällä, kun taas Venäjä toi asevoimansa vieraaseen maahan.

15) K: ”Euroopan unioni ei ole pysynyt sivussa yrityksestä rikkoa Venäjän ja sen naapureiden välejä. Keksittiin ohjelma nimeltä itäkumppanuus. Siinä kaikki toimintamallit muotoiltiin sillä periaatteella, että Itä-Euroopan täytyy päättää, kumman kanssa se on, Venäjän vai EU:n.”

V: Euroopan unioni ei ole pyrkinyt rikkomaan Venäjän ja sen naapureiden välejä vaan auttamaan entisiä neuvostotasavaltoja uudistamaan yhteiskuntaansa niiden omasta tahdosta. Mikäli joku maa itse haluaa sitoutua demokratiaan ja eurooppalaisiin arvoihin, sen ei tarvitse lopettaa esimerkiksi kauppaa ja kanssakäymistä Venäjän kanssa.

16) K: ”Olemme varoittaneet, ettei Ukrainaa saa pakottaa valitsemaan, kumman puolella se on. Tämän seurauksena maa on hajonnut ja siellä on alkanut sisällissota.”

V: Ukrainan johto halusi itse lähestyä Euroopan unionia jo Viktor Janukovitshin aikana, kunnes Venäjä taivutteli Janukovitshin luopumaan aikeesta lupaamalla ison tukipaketin. Kun Janukovitsh syrjäytettiin kansannousussa 2014, Venäjä hajotti Ukrainan kaappaamalla Krimin ja synnyttämällä Itä-Ukrainaan sodan. Kyse ei ole sisällissodasta, vaan Venäjältä käsin johdetusta operaatiosta.

17) K: ”Me tuimme Krimin pyrkimyksiä, kun he pitivät kansanäänestyksen itsenäisyydestään ja sen jälkeen liittymisestä Venäjään. Länsi alkoi pyrkiä rankaisemaan meitä ja alkoi yrittää pakottaa meitä tunnustamaan virheemme.”

V: Krim ei järjestänyt kansanäänestystä, vaan Venäjä järjesti äänestyksen Ukrainan alueella. Krimin äänestys ei täyttänyt minkäänlaisia kansainvälisiä kriteerejä, sillä se käytiin Venäjän erikoisjoukkojen valvonnassa ja julistettu ”vaalitulos” oli jopa tilastollisesti mahdoton. Pakotteet säädettiin Venäjää vastaan siksi, että se oli kaapannut toisen suvereenin valtion maa-alueen laittomasti itselleen.

18) K: ”Mitä tulee nykyiseen Ukrainaan, me kannatamme tehtyjen sopimusten noudattamista. Pitää toteuttaa Minskin toimenpidekokonaisuus. Kiovan johto ei pysty Ukrainan vaikean sisäpoliittisen tilanteen takia toteuttamaan velvoitteitaan, nimittäin ryhtymään suoraan vuorokeskusteluun Donetskin ja Luhanskin kanssa.”

V: Kiistaa on Minskin sopimuksen kohtien toteuttamisjärjestyksestä. Venäjä ei halua lopettaa ensin sotatoimia ja tunnustaa omaa rooliaan Itä-Ukrainassa, vaan se haluaa luoda Ukrainaan ensin pysyvän kahtiajaon ”itsenäisten tasavaltojen” muodossa.

19) K: ”Ukrainan presidentillä on alhainen kannatustaso. Sitä varten suunniteltiin ja realisoitiin 25. marraskuuta ukrainalaisten sotalaivojen provokaatio Venäjän aluevesillä Mustallamerellä Kertshinsalmen lähellä. Meille on selvää, että venäläiset rajavartijat toimivat lain puitteissa suojellakseen Venäjän alueellista koskemattomuutta.”

V: Kansainvälinen yhteisö lähtee siitä, että Krim kuuluu yhä Ukrainalle, joten Venäjän rakentama Krimin silta ei tee Asovanmerestä myöskään Venäjän sisämerta. Venäjä tulitti ukrainalaisia aluksia kansainvälisillä vesillä ja törmäsi niihin tahallaan. Ukrainalle on taattava esteetön pääsy omiin satamiinsa eikä aluksen tulittaminen ole laillista. Venäjällä olisi ollut monta muuta keinoa ratkaista tilanne rauhanomaisesti.

20) K: ”On vielä kolme kuukautta ennen Ukrainan presidentinvaaleja. En sulje pois mahdollisuutta, että muutaman viikon kuluttua tai jopa aikaisemmin voimme tulla Kiovan seuraavan provokaation todistajiksi.”

V: Venäjän on nähty keskittävän joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajalle ja pelkojen mukaan Venäjä voisi aloittaa vielä ennen kevään vaaleja uuden hyökkäyksen Itä-Ukrainassa. Mikäli Venäjällä olisi tällaisia suunnitelmia, sille voisi olla edullista varmistella jo etukäteen syyn vierittämistä Ukrainan niskaan.

21) K: ”Washington syyttää meitä INF-sopimuksen (keskimatkan ydinohjusten rajoitussopimus) rikkomisesta. Se ei ole totta.”

V: Suomella ei liene mahdollisuutta muuhun kuin yrittää arvioida kummankin osapuolen luotettavuutta. Yhdysvaltoja sitoi aiemmin läntinen periaate siitä, että valehtelusta seuraa rangaistus ainakin jossain vaiheessa, mutta Donald Trumpin aikana luottamus tähän on kokenut kolauksen. Venäjästä tiedetään, että valehtelua pidetään jopa asiaan kuuluvana: kiinnikin saa jäädä, sillä sitä ei joka tapauksessa ikinä myönnetä.

22) K: ”Emme aio lähteä kauheaan asevarustelukilpailuun, emmekä pysty tekemään sitä. Tarvitsemme rahaa kotimaisten talousongelmien ratkaisemiseksi.”

V: Venäjä yrittää hillitä asemenojaan, mutta samaan aikaan sillä on meneillään massiivinen asevoimien uudistushanke ja uusien aseiden kehittely aina tekoälyaseista lähtien. Ei ole ainakaan toistaiseksi näyttöä siitä, että Venäjä olisi suunnannut voimallisesti rahaa sotamenoista sosiaalimenoihin.

23) K: ”Me pysymme avoimina rakentavalle yhteistyölle kaikkien ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.”

V: Läntisestä näkökulmasta on vaikea kutsua ”rakentavaksi yhteistyöksi” Venäjän periaatetta, jonka mukaan se ei koskaan myönnä mitään virhettään tai aggressiotaan, vaikka asiasta olisi olemassa kiistattomat todisteet.

24) K: ”Monet Euroopassa alkavat pohtia, miten näköalatonta on heille tyrkytetty linja vastakkainoloon Venäjän kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että terve järki ja pelkkä inhimillinen itsesuojeluvaisto pääsevät lopulta voitolle.”

V: Venäjä yrittää vaikuttaa erilaisin hybridioperaatioin eurooppalaisiin valtioihin niin, että yksi toisensa jälkeen alkaisi lipsua Euroopan unionin yhteisestä politiikasta. Julkisesti Venäjä esittää asian niin, että Euroopan valtioille ”tyrkytetään” vastakkainasettelua Venäjän kanssa joko Yhdysvaltain tai Brysselin toimesta.

Viittausta ”inhimilliseen itsesuojeluvaistoon” voi pitää jopa verhottuna uhkauksena. Eli siis: jos jatkatte Venäjän pyrkimysten pysäyttämistä, teille voi käydä huonosti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt