Kotimaa

Metsäinsinööri Esko Oksalla on sama joulukuusi jo kolmatta vuotta – mies selittää, miten ihme onnistuu

Julkaistu:

Metsäinsinööriä ja pesuhuoneessa asuvaa uskollista ”muumiota” odottaa kolmas yhteinen joulu.
Elettiin näitä aikoja vuonna 2016. Joulu oli, jos ei ihan ovea jyskyttämässä, niin hyvän matkaa rappusilla.

Savonlinnalainen metsätalousinsinööri Esko Oksa haki silloin joulukuusen metsästä, pystytti sen kotinsa pesuhuoneen nurkkaan ja asetteli kynttilät oksille.

Oksan pariskunta ihaili joulupuutaan löylyhuoneen lasisen oven läpi. Ihaili silloin, ja katselee yhä. Kuusi on nimittäin edelleen pesuhuoneessa. Sama kuusi.

Edessä on Oksien ja kuusen kolmas yhteinen joulu. 2016, 2017 ja nyt 2018. Kuusen kynttilät ovat palaneet jo 18 000 tuntia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ei ole tullut otettua pois, Oksa kertoo.

Joulukuusi ei ole pudottanut neulasiaan, vaikka se lakkasi juomasta vettä jo loppiaisena 2017. Suihkuun sitä ei ole laitettu, vaikka se olisi pesuhuoneessa helppoa. Ilmankosteus on ainoa, mitä kuusi on nauttinut, ja Oksan luottamusta.

Oksa käyttää hellittelynimeä ”muumio”.

– Niinhän se on ihmismuumioidenkin laita. On iho ja ovat sikäli alkuperäisen näköisiä, Oksa sanoo.

Hän pitää todennäköisenä, että mikäli kuusi joutuisi tönimisen kohteeksi, sellaisen hipaisua raskaamman, se pudottaisi kaikki neulasensa saman tien. Tilavassa pesuhuoneessa se on kuitenkin saanut jurottaa turvassa maailman melskeiltä.


Kysymyksessä ei ole tavallinen suomalainen kuusi, aivan kuten Oksakaan ei ole mikä tahansa metsätalousinsinööri. Hän on töissä Luonnonvarakeskuksessa (Luke) ja hoitaa mm. Punkaharjun tutkimusmetsää.

– Tämä on viljelty lännenpihta (Abies lasiocarpa). Samaa lajia löytyy joulupuuviljelijöiltä ja viherrakentajilta. Otin sen joulukuuseksi, kun harvensimme puulajiviljelmiämme, Oksa kertoo.

Kyseinen kuusilaji on tunnettu siitä, että se pitää tiukasti kiinni neulasistaan. Se onkin kranssien ja seppeleiden sitojien suosiossa.

Puolisonsa kanssa Oksa on vaihtanut ajatuksia joulukuusen väristä: onko se yhä vihreä, vai alkaako vanhuuden ruskeus jo vaivata?

Kuvasta näkee, että vihreä on yhä valttia. Vaan mikä on veteraanin tulevaisuus? Näkeekö se vielä neljännenkin joulun? Oksa lupaa jatkaa koetta, jos saa luvan eikä vaikuta epävarmalta, etteikö lupa heltiäisi. Kuusi on tavallaan jo muuttunut perheenjäseneksi.

Kun tavallinen suomalainen tuo joulukuusen sisään, hän ei tähtää sillä seuraavaan jouluun, vaan loppiaiseen tai Nuutin päivään. Sekään ei aina onnistu, vaan kuusi varistelee itsensä kaato- ja kantokuntoon ja kannetaan ulos roskakatokseen.

– Pitää antaa koko ajan vettä, Oksa painottaa.

Niin kauan kun joulukuusi on ulkona, se on talvilevossa. Kun se tuodaan sisään, kuuselle koittaa kevät ja sen elintoiminnat elpyvät.

Kuusesta kannattaa sahata parin sentin pala alapäästä, jotta solukot aukeavat.

Joskus kuusi alkaa suorastaan kukoistaa. Oksien kärkiin tulee uuttaa vaaleanvihreää kasvua ja latvukseen punaisia emikukkia.

– Emikukat eivät ehdi tulla jouluviikon aikana. Se vaatii muutaman viikon, Oksa neuvoo.

Joulun ihmeestä kertoi ensimmäisenä Aamulehti.