Kuznetsovin puhe kylmäsi kuulijoita Helsingissä: ”Paljasti Venäjän ajattelutavan” – ”Toi mieleen kylmän sodan”

rac

Julkaistu:

Matti Vanhanen kuvaili Venäjän suurlähettilään puhetta ”äärimmäisen suoraksi”, kun taas Martti Häikiö antoi puheelle määritelmän ”aika suora”.
Venäjän Suomen-suurlähettilään Pavel Kuznetsovin puhe kylmäsi monia yleisössä olleita Paasikivi-seuran jäseniä tiistai-iltana.

Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että Kuznetsov esitti kiertelemättä Venäjän näkökannat.

– Arvostan sitä, että hän oli äärimmäisen suorapuheinen. Hän toi pehmittämättä ja kulmia suoristamatta esille ne heidän perusteensa ja logiikkansa. Tämä paljasti ja avasi venäläisen ajattelutavan hyvin, Vanhanen kiitteli.

– Ei meidän tarvitse olla samaa mieltä, mutta arvostan kyllä sitä, että hän oli valmis suoraan luennointiin ja vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

IS tiedusteli Vanhaselta myös, kuinka Kuznetsovin puhe sijoittuu asteikolla, jos sitä vertaa aiemmin Helsingissä kohua herättäneeseen kenraali Nikolai Makarovin puheeseen vuodelta 2012.

– Tämä oli suorapuheinen. Hän käsitteli melkein kaikki keskeiset kysymykset ja pyrki ikään kuin valottamaan venäläistä maisemaa suhteessa koko kansainvälisen yhteisön tilaan, Vanhanen vastasi asettamatta Kuznetsovin puhetta kuitenkaan suoranaisesti Makarovin Nato-varoituspuheen edelle.

Paasikivi-seuran varapuheenjohtaja, professori Martti Häikiö piti niin ikään Kuznetsovin puhetta hyvin suorasukaisena Venäjän näkökulmien lateluna.

– Aika suora puhe oli. En nyt sano, että se oli aivan kylmän sodan aikainen puhe, mutta viesti oli, että ”kaikki vika on Lännessä ja me emme ole tehneet mitään”, niinhän se oli kylmän sodan aikanakin.

Häikiön mukaan oli kuitenkin arvostettavaa, että Kuznetsov tuli Paasikivi-seuran vieraaksi ja kertoi oman näkemyksensä selkeästi.

– Paasikivi-seuran hieno perinne on juuri se, että täällä me voimme kuulla asiat ikään kuin suoraan hevosen suusta. Olen ollut vuodesta 1983 lähtien seuran hallituksessa ja muistan myös neuvostoajan ja sen liturgian, kun silloin asiat luettiin rivien välistä.

Kuznetsovin puheesta oli vaikea löytää mitään elementtejä, joista Venäjä olisi Lännen kanssa samaa mieltä. Häikiö arveli kuitenkin, että ajan kuluessa yhteisiä intressejä saattaa löytyä.

– Itse kuvittelen, että tulee vielä joitakin isompia asioita, kuten esimerkiksi Kiina, ja silloin yhteinen intressi rupeaa löytymään. Kun herätään siihen, että tuleeko tästä Kiina-keskeinen maailma? Tai jos käy niin, että Kiina ryhtyy esimerkiksi operoimaan Ukrainassa.

Puheessaan Kuznetsov toi selvästi esille, että Venäjä ei näe itsessään mitään syytä Lännen ja Venäjän nykyisiin ongelmiin. Kuznetsovin kritiikki osui sen sijaan joko Yhdysvaltoihin, Euroopan unioniin tai Ukrainaan.

Kuznetsov syytti Länttä muun muassa kansainvälisen sopimusjärjestelmän romuttamisesta ja Ukrainan vallanvaihdoksen lietsomisesta. Natoa Kuznetsov ripitti laajentumisesta kohti Venäjä rajaa, ja Euroopan unionia hän moitti Ukrainan sekä muiden entisten neuvostotasavaltojen vetämisestä EU:n itäisiksi kumppanimaiksi.

Ukrainaa Kuznetsov syytti ”provokaatiosta” Kertshinsalmella ja maalaili tilannetta, jossa Ukrainan presidentti Petro Poroshenko voisi lähettää jopa panssarivaunuja Krimille provokaationa.

Myös keskipitkän matkan ohjuksia koskevan INF-sopimuksen kariutuminen olisi Kuznetsovin mukaan Yhdysvaltain vika, sillä hänen mukaansa Venäjä ei ole rikkonut sopimusta.

– Toiset maat saavat tehdä mitä tahansa, toiset eivät mitään. Lopputulos on se, että säännöksi tulee peli ilman sääntöjä. Perusteettomia syytöksiä puuttumisesta niiden tai näiden maiden sisäisiin asioihin esitetään samaan aikaan, kun avoimesti pyritään horjuttamaan ja kaatamaan demokraattisesti valittuja hallituksia, Kuznetsov sanoi Yhdysvaltoja tarkoittaen.

Puheensa julkisessa osiossa Kuznetsov varoi selvästikin opastamasta Suomea, mutta Yhdysvaltoja ryöpyttäessään hän käytti ilmaisua, jonka voi tulkita viittaukseksi myös Suomen Nato-keskusteluun.

– Pyritään vetämään joitakin maita omien tarpeiden mukaan rakennettuihin sotilasliittoihin vastoin kansojen tahtoa, Kuznetsov muotoili mainitsematta tässä yhteydessä kuitenkaan Yhdysvaltoja, ”joitakin maita” sen paremmin kuin ”sotilasliittojakaan” nimeltä.

Suurlähettiläs Pavel Kuznetsov piti tiistaisen puheensa suomen kielellä, varsin sujuvasti lausuen. Esiintyminen oli harvinainen, sillä yleensä Venäjän suurlähettiläät ja korkea poliittinen johto välttävät julkisissa tilaisuuksissa vieraan kielen käyttämistä, vaikka he puhuisivatkin vieraita kieliä sujuvasti.

IS välitti puheen julkisen osuuden suorana, ja sen tallenne on katsottavissa ISTV:stä tämän jutun alusta. Ainoastaan puheen alusta puuttuu muutama lause teknisten ongelmien vuoksi.