Keski-Karhun tila Teuvan Horonkylässä on hiljentynyt. Viimeiset 11 sikaa saateltiin Atrian teurasautoon viikko sitten maanantaina.
Timo ja Marja-Liisa Keski-Karhu ovat hoitaneet tilaa 42 vuotta. Edessä on suuri elämänmuutos.
Timo kuvailee tilannetta suureksi helpotukseksi: enää ei tarvitse suunnitella menoja sikojen ehdoilla eikä murehtia eläinten hyvinvointia 24/7.
Lopettamiseen on monta syytä. Tärkein on se, että kukaan Keski-Karhun kolmesta lapsesta ei halunnut jatkaa tilanpitoa.
– He olivat nähneet, millainen työmäärä tällaisella tilalla on. Lapset kannustivat meitä lopettamaan. Toinen syy on ikä, sanoo toukokuussa 64 vuotta täyttänyt ja vanhuuseläkkeelle siirtynyt Timo.
Päätöstä edesauttoi myös Timon kaksi vuotta sitten saama aivoverenkiertohäiriö.
– Yhtenä aamuna, kun tulimme tänne sikalalle, en saanut sanoja suustani. Se oli ohimenevä juttu ja selvisin kolmen päivän sairaalareissulla. Se kuitenkin herätti miettimään asioita, sitä, että miten pitkään tätä kannattaa vielä jatkaa.
– Olimme vähän kuin koneita, hirveän väsyneitä molemmat. Ei sitä tilannetta itse oikein edes tajunnut.
Marja-Liisalla on vielä kaksi vuotta aikaa eläkepäiviin. Siihen asti Keski-Karhut jatkavat peltojen viljelyä.
Timo Keski-Karhun sikalasta lähtivät viimeiset siat teuraiksi viikko sitten. Surutyötä on tehty tiloja siivoamalla.
Viime päivät he ovat tehneet surutyötä siivoamalla sikalan tilat katosta lattiaan. Sisärakenteiden purkaminen jatkuu vielä pitkälle talveen, mutta ilman aikataulua.
– Ajateltiin, että viedään homma tyylillä loppuun asti ja päätettiin jättää paikat hyvään ja siistiin kuntoon, sanoo Timo, joka opettelee vaimonsa kanssa nyt uudenlaista aikataulua.
Ensi töikseen isäntä hankki raivaussahan ja lähti metsätöihin taimikoita raivaamaan.
– Metsiä jouduttiin hakkaamaan sikatalouden ahdingossa. Nyt sitten on jäljellä raivaushommaa.
Keski-Karhun yhdistelmäsikalassa kasvoi enimmillään 2 000 teurassikaa vuodessa. Porsaat syntyivät oman emakkosikalan pahnoissa. Emakkoja oli parhaimmillaan 120, ja possuja lähti myös välitykseen.
– Muutama vuosi sitten tasapainotettiin tuotanto niin, että emakkojen määrä vähennettiin 90:een, ja sen jälkeen on kasvatettu kaikki oman tilan porsaat teuraiksi asti. Tila ajettiin alas pikku hiljaa.
Rakennukset ovat hyvässä kunnossa, mutta viime vuosina Keski-Karhut eivät enää tehneet isompia investointeja.
– Jos sikatalous olisi tässä jatkunut, miljoona euroa ei olisi riittänyt sikalan päivittämiseen. Laajentaminen olisi kyllä ollut mahdollista.
Jossittelun aika on nyt ohi, ja nyt Keski-Karhut aikovat nauttia täysillä harvinaisesta joulusta ilman eläimiä. Joulua vietetään pojan luona Helsingissä.
Huldénin tilalla Alavetelissä kasvaa vuosittain noin 25 000 lihasikaa, ja rehua tarvitaan paljon. Tilan isäntä Jonas Huldén kertoo rehun hinnan nousseen niin paljon, että jokaisen lihakilon tuottaminen maksaa nyt 20 senttiä enemmän kuin pari vuotta sitten.
– Meillä kustannukset ovat kasvaneet 1 000 euroa per päivä eli 7 000 euroa viikossa. Tuottajahinta on vähän parempi nyt, mutta vieläkin 70 prosenttia kustannusten noususta on pois. Lihasta maksetaan aivan liian vähän.
Huldén on todella huolissaan kotimaisen lihantuotannon tulevaisuudesta.
– Tiloilla tehdään aika vähän uusia investointeja, eli käytännössä maataloutta alaskirjataan nyt. Kun tulevaisuudesta ei ole tietoa, riskejä ei uskalleta ottaa, sanoo Huldén
– Pelkään, että tässä ajetaan Ruotsin mallia Suomeen: Ruotissa lihantuotannon omavaraisuusaste putosi 60 prosenttiin, mistä on seurannut monenlaisia ongelmia. Nyt tuotantoa on alettu kuluttajien vaatimuksesta lisätä.
Jonas Huldén ja pojat Hannes 8v. ja Oscar 10v.
Huldénin mukaan sikatilat pysyisivät elinkelpoisina, jos 400 gramman jauhelihapaketin hintaa nostettaisiin 20 senttiä ja jos suomalaiset olisivat valmiita maksamaan ruuastaan 15–20 euroa vuodessa enemmän kuin tällä hetkellä.
– Hintakorotuksilla saataisiin kotimaisen lihantuotannon omavaraisuusaste pysymään sadassa prosentissa. Suomessa on kuitenkin tehty valtavasti työtä eläinten hyvinvoinnin eteen.
Huldén ei syytä tilanteesta enempää kuluttajaa, kauppaa kuin teurastamoakaan.
– Tämä on kaikkien meidän juttu, ja nyt olisi löydettävä yhteisymmärrys siitä, mitä halutaan. Halutaanko halpaa lihaa vai Suomessa huolella tuotettua?
Huldénin tila on Snellmanin Lihanjalostus Oy:n tuottaja. 15–20 henkilöä työllistävällä tilalla tuotetaan myös naudanlihaa.
