Kotimaa

Äärioikeistotutkija uusnatsismista Suomessa: ”Isosta porukasta ei voi puhua”

Julkaistu:

Suojelupoliisin mukaan Suomessa Pohjoismaisella vastarintaliikkeellä on runsaat sata aktiivista jäsentä.
Torstaina itsenäisyyspäivänä Helsingissä marssittuun uusnatsien Kohti vapautta! -mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan noin 200–300 ihmistä. Järjestäjäksi oli ilmoitettu ”suomalaiset kansallissosialistit”, ja tapahtumaan oli kutsuttu mukaan kaikki kansallismieliset järjestöt ja yksityishenkilöt.

Marssin taustalla uutisoitiin olleen hovioikeuden syyskuussa lakkauttama uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL).
Suojelupoliisista kerrotaan IS:lle, että Suomessa PVL:llä on runsaat sata aktiivista jäsentä, ja sen lisäksi joukko henkilöitä osallistuu tapahtumiin satunnaisemmin. Lisäksi Suomessa toimii kourallinen rasistisia skinheadejä, joiden toiminnassa on uusnatsismin piirteitä.

Äärioikeistoon perehtynyt tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta muistuttaa, että uusnatsismi on Suomessa marginaalinen ilmiö.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jos katsoo osallistujamääriä, niin ei varsinaisia PVL:n edustajia Suomessa paljoa ole. Ja niistäkin osa on ruotsalaisia. Että siinä mielessä uusnatsismi on marginaalinen ilmiö Suomessa. Isosta porukasta ei voi puhua. Mutta radikaaleimmat liikkeet tietysti yleensäkään eivät kerää kovin suurta kannattajajoukkoa.

Hän lisää, että PVL:n pohjoismaisista osastoista Suomessa on Ruotsin jälkeen kuitenkin eniten jäseniä.

Poliisi otti uusnatsien Kohti vapautta! -marssilla kiinni neljä uusnatsia poistaessaan mielenosoittajilta hakaristilippuja. Poliisi kehotti mielenosoittajia poistamaan liput, ja kun siihen ei vapaaehtoisesti suostuttu, poliisi otti liput pois. Poliisi epäilee neljää miestä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tutkinnan edetessä tarkentuu, epäilläänkö kaikkia neljää vai vain osaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kotonen sanoo, että uusnatsit yrittävät tavoitella huomiota itselleen tempauksillaan, joista torstainen marssi lippuepisodeineen oli hänen mukaansa yksi esimerkki.

– He ovat tienneet, että he menevät Kallioon marssimaan, niin tämä lippuepisodi lienee ollut jonkin sortin protesti tai provokaatio vastamielenosoittajille tai jopa poliisille. Aikaisemmin he eivät ole ymmärtääkseni noita natsilippuja käyttäneet.

– Ei tämän kokoisella porukalla normaalisti kovinkaan kummoista huomioarvoa Suomenkaan kokoisessa maassa saataisi. Ellei sitten tehtäisi tällaisia provosoivia tempauksia, kuten tämä hakaristitempaus.
Suojelupoliisin mukaan PVL:n jäsenmäärä on viime aikoina ollut hienoisessa nousussa. Kotonen huomauttaa, että kasvu on ollut pientä, kun ottaa huomioon, kuinka kauan järjestö on ollut olemassa.

– He ovat vuosia tehneet työtä ja rekrytointia ja muuta, eli on se vuosien mittaan pikku hiljaa kasvanut. Mutta kun PVL on kymmenen vuotta ollut olemassa ja heillä on noin sata jäsentä, niin eihän siinä tietenkään voi mistään suuresta kasvusta puhua.

– Toisaalta PVL on edelleen vähän kasvanut, vaikka 2015 pakolaiskriisin jälkeen äärioikeistoliikehdintä muuten on hiipunut, Kotonen lisää.

Kotosen mukaan PVL:n mielenosoitusten kokoa kasvattaa esimerkiksi se, että jotkut muut järjestöt ovat tulleet oikeusprosessin aikana PVL:n tueksi.

Hovioikeus päätti syyskuussa käräjäoikeuden tavoin, että uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike ja taustayhdistys Pohjoinen perinne on lakkautettava. Hovioikeuden mukaan yleinen etu vaatii vastarintaliikkeen lakkauttamista. Se perusteli lakkauttamista muun muassa liikkeen väkivaltaisuudella.

Pohjoismainen vastarintaliike ja sen taustayhdistys ovat hakeneet valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

– Sitä pitää sitten seurata, että mitä tapahtuu, jos ja ilmeisesti kun, tämä järjestö saa oikeudessa lopullisen kieltonsa. Johtuen osittain tästä oikeusprosessista, on PVL:n suhde poliisiin ehkä tavallista kärjistyneempi. Siitä voi ehkä jossain määrin olla huolissaan, että tuleeko meillä uusnatsien ja poliisien välillä kasvavaa vastakkainasettelua tulevaisuudessa, Kotonen pohtii.

Supon mukaan uusnatsismi tai muukaan kotimainen ääriliikehdintä ei uhkaa tällä haavaa valtion turvallisuutta. Konkreettinen uhka on ajoittainen katuväkivalta.

Suposta lisätään, että Euroopassa on ollut myös uusnatsista terrorismia.